Ukrainan konflikti/sota

Päivän luvut:
398445603_683131803999901_3191273998183857277_n.jpg
 
Jokin uudempi ryssän EW-vehje tuhotaan kerrostalon katolta Donetskissa. Myös kyltin pitelijää löytyy ja valitetaan miten siviileitä vastaan hyökätään. Tuo laite ilmeisesti UAV ja PGM -vastaan tehty. Miten lie.

#Донецк , they say, this is exactly what the electronic warfare "Field-21" looks like, and not at all what you usually talk about (pay attention to the location, the roof of an ordinary residential high-rise building, and then the cormorants will again whine for the poor injured civilian)

#Донецк , Kirovsky district, st. Delegatskaya, 03/11/23: like this, approximately (more photos https://t.me/DNR_SCKK/17468 )
 
Viimeksi muokattu:
Tässähän tämä koko homma tiivistettynä 🙁 Länsimaissa on ihan ok ahdistua käytännössä mistä vaan. Ryssälle on normipäivä toteuttaa ties minkälaista itsemurhatehtävää, jos se tsaaria palvelee. On meillä pirullinen tehtävä pitää nuo hullut aisoissa


Tämän sodan yksi yllätys muutenkin, ettei telamiinoja tarvitse kaivaa kun ryssä on vastassa. Ei niitä ilmeisesti juurikaan näe vaunujen optiikasta muuta kuin hyvissä olosuhteissa ja kun tilanne ei ole päällä. Mahtaako sama ongelma vaivata länsivaunujen optiikkaa, tuonnehan tarvittaisiin jotain hahmontunnistussoftaa joka hälyttäisi ja ympyröisi punaisella mahdolliset miinat.
 
Olisiko Euroopalla ryhdistäytymisen paikka?

Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Puolustusteollisuus turhautuu odotellessaan tilauksia​

Sotaväsymys alkaa selvästi painaa päälle, mikä näkyy monin tavoin tuessa Ukrainalle. Puolustusteollisuuden vahvistamisessa Euroopan maat ovat vasta lähtökuopissa.

Tilaajille
Ammusvalmistaja Nammo vie parhaillaan läpi neljän miljoonan euron investointiohjelmaa Sastamalassa. Yhtiö palkkaa myös uusia työntekijöitä. Yksi tulokkaista on koneistaja Miia Niura.

Ammusvalmistaja Nammo vie parhaillaan läpi neljän miljoonan euron investointiohjelmaa Sastamalassa. Yhtiö palkkaa myös uusia työntekijöitä. Yksi tulokkaista on koneistaja Miia Niura. KUVA: ESA VIIPPOLA
Helsingin Sanomat

3.11. 2:00
Ukraina puolustaa Euroopan turvallisuutta Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden antamilla aseilla. Siksi voisi kuvitella, ettei aseiden riittäminen muodostuisi ongelmaksi ja että on helpompaa antaa aseita kuin joutua itse taistelemaan. Venäjän hyökättyä Ukrainaan on kuitenkin nähty, että aseapuun liittyy monia ongelmia.

Ukrainan aseavussa on kaksi suurta muuttujaa: mitä on antaa ja mitä halutaan antaa. Antamishaluun vaikuttavat esimerkiksi poliittiset suhdanteet, maiden omat puolustukselliset tarpeet ja kansalaismielipide.

Antamiskyky oli korkealla niin kauan kuin varastoissa riitti vanhaa sotatavaraa, mutta nyt uudemmastakin aseistuksesta alkaa monessa maassa olla puutetta. Puolustusteollisuuden kapasiteettia yritetään kasvattaa, mutta se on monen lukon takana. Kaikki tämä turhauttaa niin Ukrainaa kuin puolustusteollisuuttakin.

Suomalainen puolustusteollisuus on periaatteessa vahvoilla. Nyt tarvitaan ammuksia, ja niitä tehdään Suomessa. Tilauksiakin alkaa tulla.

Suomessa tilanne on parempi kuin monessa muussa maassa siksi, että Suomen puolustusratkaisu perustuu suureen reserviin. Aseita ja ammuksia on varastoitu enemmän kuin kauempana Venäjästä sijaitsevissa valtioissa.

Nyt tarvitaan ammuksia, ja niitä tehdään Suomessa.
Suomen kokonaisturvallisuuden malliin kuuluvat Puolustusvoimien ja maan turvallisuuden kannalta strategisesti tärkeiden yritysten sotataloussopimukset. Niillä varmistetaan, että Puolustusvoimat saa poikkeusoloissa käyttöönsä osaamista, henkilöstöä, tiloja ja laitteita. Ei ole sattumaa, että valtio omistaa puolet puolustustarvikevalmistaja Patriasta ja että Patria omistaa puolet norjalais-suomalaisesta ammusvalmistajasta Nammosta.

Puolustusvoimien ja yritysten strategiset kumppanuudet kertovat, ettei aseteollisuus ole perusmarkkinataloutta. Aseita ostavat valtiot, ja valtiot suosivat omia yrityksiään, jotta ne ovat kriisiaikana omassa käytössä.

Kylmän sodan jälkeen eurooppalaisen puolustusteollisuuden kapasiteetti vakiintui niin vähäiseksi, ettei se vastaa Ukrainan nykyistä ammusten kulutusta. Belgian kaltainen maa on voinut tilata vuodessa saman verran tykistöammuksia kuin Ukraina ampuu päivässä.

EU-maat sopivat vastikään tykistöammusten ja ohjusten yhteistilauksista sellaisella myyntipuheella, että yhteishankinta lisää ammustoimituksia Ukrainaan – vaikka on epäselvää, saadaanko tilausta valmistettua.

Ammus- ja asetuotannon kasvattaminen on osoittautunut hitaaksi. Moni yritys on jo investoinut tuotannon laajentamiseen niin paljon kuin kassa kestää. Nyt yritykset odottavat valtioilta tilauksia. Tilauksia ei kuulu, sillä pelkät puheet eivät riitä, vaan puolustusmenojen kasvattaminen vaatii poliittisessa prosessissa aikansa.

Aseteollisuus kilpailee muun teknologiateollisuuden kanssa komponenteista ja mikrosiruista. Luvituskin junnaa. Teollisuuspolitiikka ei kadonnut, kun sota alkoi. Kukin suosii omaansa. Euroopan mailta puuttuu yhteinen näkemys siitä, mille tasolle sotilaallinen suorituskyky nostetaan.

Ukrainassa on nähty, että sotaa käydään yhä vanhanaikaisesti, heavy metalilla. Tulevaisuus on kuitenkin teknossa. Sota on osoittanut, miten tärkeitä sodankäynnille ovat esimerkiksi droonit tai satelliittien tuoma reaaliaikainen tiedustelu- ja tilannekuvatieto. Monista alun perin siviilipuolen teknologiayrityksistä tulee nopeasti valtioiden strategisia kumppaneita. Näin on myös Suomessa.

Vaikka sotaväsymys painaa päälle, Euroopan maiden on lisättävä nopeasti sotilaallista tukeaan Ukrainalle. EU ei voi puuttua jäsenmaiden puolustusratkaisuihin, mutta EU:n ydintä on kilpailukyvyn ja innovaatioiden edistäminen. Omimmillaan EU on, kun se ohjaa rahaa teknologiayhtiöiden tuotekehitykseen, suorituskykyjen kehittämiseen sekä siviili- ja sotilasalan yhteistyön vahvistamiseen.

Suomella ei ole mitään harhakäsityksiä siitä, tarvitseeko Ukraina aseita. Niitä on Ukrainalle myös annettava.

Lisätty linkki https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009961562.html
 
Viimeksi muokattu:
Valkoisen talon tiedottaja Karine Jean-Pierre sanoi, että Yhdysvallat alkaa lähettämään pienempiä sotilaallisen avun lähetyksiä Ukrainaan, raportoi venäjänkielinen BBC.

Jean-Pierren mukaan tällä tavoin voidaan jatkaa Ukrainan tukemista sillä välin, kun Yhdysvaltain kongressin jäsenet eivät ole vielä päässeet sopimukseen Ukrainan lisärahoituksesta.

– Alamme lähettämään pienempiä avustuslähetyksiä Ukrainaan venyttääksemme tukea mahdollisimman pitkään, hän sanoi.

Aiemmin presidentti Joe Biden pyysi kongressia myöntämään 106 miljardia dollaria, josta yli puolet menisi Ukrainalle. Edustajainhuone hyväksyi torstaina apupaketin Israelille, mutta ei Ukrainalle. Senaatin demokraatit eivät aio hyväksyä lakiesitystä.

IL
 
Olisiko Euroopalla ryhdistäytymisen paikka?

Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Puolustusteollisuus turhautuu odotellessaan tilauksia​

Sotaväsymys alkaa selvästi painaa päälle, mikä näkyy monin tavoin tuessa Ukrainalle. Puolustusteollisuuden vahvistamisessa Euroopan maat ovat vasta lähtökuopissa.

Tilaajille
Ammusvalmistaja Nammo vie parhaillaan läpi neljän miljoonan euron investointiohjelmaa Sastamalassa. Yhtiö palkkaa myös uusia työntekijöitä. Yksi tulokkaista on koneistaja Miia Niura.

Ammusvalmistaja Nammo vie parhaillaan läpi neljän miljoonan euron investointiohjelmaa Sastamalassa. Yhtiö palkkaa myös uusia työntekijöitä. Yksi tulokkaista on koneistaja Miia Niura. KUVA: ESA VIIPPOLA
Helsingin Sanomat

3.11. 2:00
Ukraina puolustaa Euroopan turvallisuutta Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden antamilla aseilla. Siksi voisi kuvitella, ettei aseiden riittäminen muodostuisi ongelmaksi ja että on helpompaa antaa aseita kuin joutua itse taistelemaan. Venäjän hyökättyä Ukrainaan on kuitenkin nähty, että aseapuun liittyy monia ongelmia.

Ukrainan aseavussa on kaksi suurta muuttujaa: mitä on antaa ja mitä halutaan antaa. Antamishaluun vaikuttavat esimerkiksi poliittiset suhdanteet, maiden omat puolustukselliset tarpeet ja kansalaismielipide.

Antamiskyky oli korkealla niin kauan kuin varastoissa riitti vanhaa sotatavaraa, mutta nyt uudemmastakin aseistuksesta alkaa monessa maassa olla puutetta. Puolustusteollisuuden kapasiteettia yritetään kasvattaa, mutta se on monen lukon takana. Kaikki tämä turhauttaa niin Ukrainaa kuin puolustusteollisuuttakin.

Suomalainen puolustusteollisuus on periaatteessa vahvoilla. Nyt tarvitaan ammuksia, ja niitä tehdään Suomessa. Tilauksiakin alkaa tulla.

Suomessa tilanne on parempi kuin monessa muussa maassa siksi, että Suomen puolustusratkaisu perustuu suureen reserviin. Aseita ja ammuksia on varastoitu enemmän kuin kauempana Venäjästä sijaitsevissa valtioissa.


Suomen kokonaisturvallisuuden malliin kuuluvat Puolustusvoimien ja maan turvallisuuden kannalta strategisesti tärkeiden yritysten sotataloussopimukset. Niillä varmistetaan, että Puolustusvoimat saa poikkeusoloissa käyttöönsä osaamista, henkilöstöä, tiloja ja laitteita. Ei ole sattumaa, että valtio omistaa puolet puolustustarvikevalmistaja Patriasta ja että Patria omistaa puolet norjalais-suomalaisesta ammusvalmistajasta Nammosta.

Puolustusvoimien ja yritysten strategiset kumppanuudet kertovat, ettei aseteollisuus ole perusmarkkinataloutta. Aseita ostavat valtiot, ja valtiot suosivat omia yrityksiään, jotta ne ovat kriisiaikana omassa käytössä.

Kylmän sodan jälkeen eurooppalaisen puolustusteollisuuden kapasiteetti vakiintui niin vähäiseksi, ettei se vastaa Ukrainan nykyistä ammusten kulutusta. Belgian kaltainen maa on voinut tilata vuodessa saman verran tykistöammuksia kuin Ukraina ampuu päivässä.

EU-maat sopivat vastikään tykistöammusten ja ohjusten yhteistilauksista sellaisella myyntipuheella, että yhteishankinta lisää ammustoimituksia Ukrainaan – vaikka on epäselvää, saadaanko tilausta valmistettua.

Ammus- ja asetuotannon kasvattaminen on osoittautunut hitaaksi. Moni yritys on jo investoinut tuotannon laajentamiseen niin paljon kuin kassa kestää. Nyt yritykset odottavat valtioilta tilauksia. Tilauksia ei kuulu, sillä pelkät puheet eivät riitä, vaan puolustusmenojen kasvattaminen vaatii poliittisessa prosessissa aikansa.

Aseteollisuus kilpailee muun teknologiateollisuuden kanssa komponenteista ja mikrosiruista. Luvituskin junnaa. Teollisuuspolitiikka ei kadonnut, kun sota alkoi. Kukin suosii omaansa. Euroopan mailta puuttuu yhteinen näkemys siitä, mille tasolle sotilaallinen suorituskyky nostetaan.

Ukrainassa on nähty, että sotaa käydään yhä vanhanaikaisesti, heavy metalilla. Tulevaisuus on kuitenkin teknossa. Sota on osoittanut, miten tärkeitä sodankäynnille ovat esimerkiksi droonit tai satelliittien tuoma reaaliaikainen tiedustelu- ja tilannekuvatieto. Monista alun perin siviilipuolen teknologiayrityksistä tulee nopeasti valtioiden strategisia kumppaneita. Näin on myös Suomessa.

Vaikka sotaväsymys painaa päälle, Euroopan maiden on lisättävä nopeasti sotilaallista tukeaan Ukrainalle. EU ei voi puuttua jäsenmaiden puolustusratkaisuihin, mutta EU:n ydintä on kilpailukyvyn ja innovaatioiden edistäminen. Omimmillaan EU on, kun se ohjaa rahaa teknologiayhtiöiden tuotekehitykseen, suorituskykyjen kehittämiseen sekä siviili- ja sotilasalan yhteistyön vahvistamiseen.

Suomella ei ole mitään harhakäsityksiä siitä, tarvitseeko Ukraina aseita. Niitä on Ukrainalle myös annettava.

Lisätty linkki https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009961562.html
Voisikohan Ukraina tehdä ammustilauksia itse omilla rahoillaan, jos kumppanimailla on vaikeuksia saada tilauksia tehtyä?

Tämä on hyvä kysymys siinäkin kontekstissa, että USA:n aseapu loppuisi. Kaipa ne silti haluaisi MYYDÄ aseita Ukrainalle?

Ukrainalla on rahalle muutakin käyttöä, mutta kaipa ne nyt kaikkein kriittisimpiä varusteita haluaisivat vaikka ostaa jossei muu auta.
 
Voisikohan Ukraina tehdä ammustilauksia itse omilla rahoillaan, jos kumppanimailla on vaikeuksia saada tilauksia tehtyä?

Tämä on hyvä kysymys siinäkin kontekstissa, että USA:n aseapu loppuisi. Kaipa ne silti haluaisi MYYDÄ aseita Ukrainalle?

Ukrainalla on rahalle muutakin käyttöä, mutta kaipa ne nyt kaikkein kriittisimpiä varusteita haluaisivat vaikka ostaa jossei muu auta.
Juuri näin. Myös sitä hieman ihmetellyt että eri urheilulajit jalkapallo, lentopallo jne. pyörii sodasta huolimatta. Eikö näitä pelaajia kiinnosta maansa puolustaminen? Varmasti paljon on rintamillakin urheilijoita mutta kyllä nuo sarjat pitäisi sotaa käyvässä maassa olla toissijaisia.
 
Mielenkiintoinen ja terävä havainto ryssän Armeniasta / Vuoristo-Karabakhista pois vetämästä kalustosta:

Did Russia sneak Iranian Armor out of Nagorno-Karabakh?

Thanks to @rostakod, who pointed out that a BMP-1/2 was inside one of the wood boxes on the train of Russian equipment that left Karabakh, I think I know what the Russians were up to. The paint scheme caught my eye and I remembered seeing something similar on an Armenian BMP that was captured by the Azerbaijanis (3rd photo).

It turns out that Iran uses a similar paint scheme on their BMP's and they were known to have been providing military support, with the tacit approval of the Russians, to Armenia.

The big question is, why would Russia go to the trouble of hiding BMP's inside wooden boxes?

In my opinion, they either came directly from Iran and Russia is hiding their transfer to cover for Iran or, they were given to Azerbaijan by Iran and Russia is hiding their transfer to cover for Azerbaijan and Iran.

-

I should have added that transferring this equipment to Russia, by either Armenia or Iran, would be a direct violation of sanctions banning the export of military equipment to Russia and would be the reason the BMP's were hidden.




-

En vetäisi tästä liian suuria johtopäätöksiä: videolla näkyy 2 kpl vanerilla peitettyjä vaunuja.
 
Viimeksi muokattu:
8 kpl Archereita toimitettu, 4 kpl tullaan toimittamaan lähitulevaisuudessa:

"8 Archer self-propelled guns have been delivered to Ukraine, 4 more will be delivered in the near future. This, of course, is important for Ukrainians, because the Archer system has good mobility and accuracy,"

Swedish Defense Minister Pål Jonson said.


 
TOS-1A alkaa menettää merkitystään, ainakin tämänlaisessa sodassa (liian lyhyt kantomatka, liian räjähdysherkkä dronejen tai sirpaleiden osumille). Kelvannee tämän jälkeenkin erilaisiin rajallisiin sotiin, kuten erilaiset savimajasodat, jossa vastustajalla ei ole lähitiedustelukykyä eikä nopeasti reagoivaa vastatykistöä.

Näitä on todistetusti menetetty 17 kpl, tosin Alexander Kovalenkon mukaan todellinen määrä olisi 23 kpl, ehkä jopa enemmän. Kesäkuun 2023 jälkeen näitä on menetetty 14 kpl, joista 6 kpl lokakuussa 2023.

Mitä tämä kiihtynyt tahti kertoo? Sota on muuttunut sellaiseksi että näitä menetetään kokoajan enemmän VAI nämä ovat olleet vaarassa kokoajan, mutta ryssä käyttänyt niitä aikaisemmin varovaisemmin? Nyt on syystä tai toisesta jouduttu käyttämään enemmän tai vaarallisemmissa paikoissa, jolloin tappioita on tullut nopeasti.

Mass annihilation of Russian TOS-1A "Solntsepek" is in full swing!

From the very first days, the October heat passes the baton to the November roaster! On November 1 and 4, the liquidation of the Russian TOS-1A "Solntsepek" was verified! Thus, these are the 16th and 17th verified fried TOS-1A “Solntsepek”, or, according to general data, the 22nd and 23rd. Or even more?

Also, I note that since June, 14 heavy flamethrower systems have been destroyed. In October, 6 TOS-1A Solntsepek were destroyed! Will the November roast beat the October heat? If the ROV has enough of these systems on the LBS, then I think it’s quite possible. The hunt for "TOSKI" continues!

1699099395924.png


 
Khersonin seudun juoruja:

Krynki near Kherson, on the side of the Dnieper occupied by Russia.

Narrative of a Russian soldier:

- Ukraine they are hitting us with 155 mm, 120 mm, M777
- drones (Mavic, FPV, Baba Yaga, all with thermal imaging) operate in sectors every 100-200 m
- retreating, we covered 4 km in 7 hours
- no one knows anything (no coordination/communication)
- no medevac (you have to carry out 300 yourself)
- even at Bachmut they didn't hit us so hard...


Yesterday I arrived from under cover

There the forest is full of 120 - mortars, 155 three cluster axes, tanks, howitzers. Moreover, their birds fly everywhere - Maviks, FPVs, Baba Yagas. FPV fucked us, then they fired at us from 120, when they realized that they didn’t get enough, they started fucking with cassettes. I spent three days there following a postcard, but thank God I brought out everyone I came in with - not a single one 200/300. And our assaults lost three 300 just sitting in dugouts in 3 days. At night, every 100-200 meters there is a Mavik drone with a Teplyak, Kamikaze or Baba Yaga. We walked 4 kilometers for almost 7 hours

There wasn’t even such a fucked-up guy - we didn’t let them feel so unpunished

There is no interaction between the Scammers - no one knows who is where, there is no connection between the fagots. Darkness in short. There is no evacuation, 300 are being dragged by hand through the forest"

1699099634109.png





 
Juuri näin. Myös sitä hieman ihmetellyt että eri urheilulajit jalkapallo, lentopallo jne. pyörii sodasta huolimatta. Eikö näitä pelaajia kiinnosta maansa puolustaminen? Varmasti paljon on rintamillakin urheilijoita mutta kyllä nuo sarjat pitäisi sotaa käyvässä maassa olla toissijaisia.

Nyt pitää muistaa, että sodasta huolimatta tuolla pitäisi pyörittää myös 2020-luvun modernia yhteiskuntaa ja yrittää edes jollain tavalla kotirintaman moraalin vuoksi ylläpitää niitä päivittäisiä "normaaleita" asioita. Vaikka sitten urheiluliigoja. Varsinkin jos eletään ei-totalitäärisessa maassa. Ja mistäpä sen tietää kuka noista urheilijoistakin olisi ollut rintamalla kevään 2014 jälkeen?

Tämä ei ole kohdistettu keneenkään keskustelijaan henkilökohtaisesti, mutta täälläkin osa porukasta elää jossain äärikansallisromanttisessa, Sillanpään marssilaulun värittämissä mielikuvissa, jossa sodan syttyessä joka mies ryntää kilpajuoksua eturintamalle selkä suorana kuin spartalainen ja saapuu kotiin sotasankarina tai sankarivainajana.
 
Juuri näin. Myös sitä hieman ihmetellyt että eri urheilulajit jalkapallo, lentopallo jne. pyörii sodasta huolimatta. Eikö näitä pelaajia kiinnosta maansa puolustaminen? Varmasti paljon on rintamillakin urheilijoita mutta kyllä nuo sarjat pitäisi sotaa käyvässä maassa olla toissijaisia.
Tuossa jalkapallon suomenmestarit tiettynä ajanjaksona ja elokuviahan meillä esmes tehtiin paljon sota-aikoinajpSM..JPG
 
Back
Top