Ukrainan konflikti/sota

Rybarin kpostaus Kurskin tilanteesta eli kannattaa lukea se mielessä.


 
Ja samaan aikaan Kamaz ei saa tarpeeksi tilauksia. Ryssät ryssii.
No tämäkin tieto on ryssälästä, eli voi epäillä kokonaisuutta. Vahva arvio on että vaikka olisi tilauksia niin ei olisi rahaa eikä välttämättä kykyäkään tehdä niitä tuotteita. Pajarit siis sysää vastuitaan vain toisilleen ja nyt vallalla oleva narratiivi on että ei ole tilauksia.
 
No tämäkin tieto on ryssälästä, eli voi epäillä kokonaisuutta. Vahva arvio on että vaikka olisi tilauksia niin ei olisi rahaa eikä välttämättä kykyäkään tehdä niitä tuotteita. Pajarit siis sysää vastuitaan vain toisilleen ja nyt vallalla oleva narratiivi on että ei ole tilauksia.
Ruplaa voi painaa lisää ja rekka ei ole niin monimutkainen etteikö osia saisi kolmansista maista.
Ei rekkatehdasta meillä seisotettaisi sotataloudessa jos sitä ei olla pommitettu.
 
Konfliktin "korealaistuminen" johtaisi kansainvälissten suhteited loppuun.

Viime päivinä käyty keskustelu siitä, miten Donald Trumpin paluu vaikuttaisi Ukrainan konfliktin ratkaisun näkymiin, on loogisesti huomauttanut, että jatkuva kriisi tarjoaa Lännelle liian monia mahdollisuuksia kehittää uusia sotilaallisia ja sosiaalisia teknologioita, jotta sitä voitaisiin "jäädyttää" ja palata normaaliin tilanteeseen (business as usual). On paljon todennäköisempää, että radikaalien muutosten kannattajat voittavat 1900-luvun alun kaltaisten poliitikkojen yli ja käyttävät tätä seuraavaa geopolitiikan vastakkainasettelua länsimaisen maailman strategian ja taktiikan uudelleenmuotoiluun.

Samalla on olemassa myös toinen olennainen tekijä, joka tekee osapuolten sovittelun epätodennäköiseksi. Ukrainan konfliktin "koreanisoituminen" ei tule olemaan vastaava kuin Korean niemimaan jakautuminen kahteen valtioon vuoden 1953 aselevon jälkeen. On huomionarvoista, että kaikki toisen maailmansodan jälkeiset "kuumat" konfliktit (paitsi dekolonisaatioon liittyvät) voidaan suhteellisen ehdollisesti jakaa kahteen tyyppiin.

Ensimmäisessä tyypissä syntyi (vaikkakin väliaikaisesti) uusia rajoja: esimerkiksi kahden Korean välille, kahden Vietnamin osan välille vuosina 1955–1975, Pohjois-Kyproksen ja "tavallisen" Kyproksen välille, Georgian ja Abhasian välille, Etiopian ja Eritrean välille, tai niiden valtioiden välille, jotka syntyivät entisen Jugoslavian tilalle. Näiden konfliktien alussa ne olivat yleensä sisällissotia ja/tai etnisiä konflikteja, joihin ulkoiset toimijat sekaantuivat tietyssä vaiheessa.

Toisen tyyppiset konfliktit puolestaan olivat suvereenien valtioiden välisiä törmäyksiä (esim. Irakin ja Iranin, Irakin ja Kuwaitin, Intian ja Pakistanin, ja jopa Azerbaitsanin ja Armenian väliset yhteenotot), jotka päättyivät ennemmin tai myöhemmin status quon palauttamiseen, vaikka hintana olisi ollutkin valtavat uhraukset. Tilapäisiä rajamuutoksia ei näissä tapauksissa tunnustettu kansainvälisesti.

Vuodesta 2014 lähtien Ukrainan alueella käynnissä oleva konflikti kuuluu kiistatta toiseen kategoriaan. Konfliktin alkuvaiheissa sitä yritettiin esittää sisällissotana, mutta ensin Vladimir Putin hylkäsi tämän tulkinnan, ja erityisesti vuoden 2022 jälkeen tällaiset yritykset muuttuivat merkityksettömiksi. Näin ollen nykytilanteessa mikä tahansa sopimus, joka täyttäisi "Putinin ehdot", horjuttaisi vähintään kolmea modernin maailmanjärjestyksen peruspilaria: ensinnäkin väistämättömyyttä rangaistukselle aggression johdosta; toiseksi mahdottomuutta muuttaa valtioiden välisiä rajoja väkivalloin; ja kolmanneksi aggressiosta kärsineen uhrin vahinkojen korvaamisen velvoitetta.

Joidenkin näiden vaatimusten rikkomista on nähty ennenkin, mutta ei koskaan näin laajamittaisesti, eikä kertaakaan – ydinasevaltion toimesta. Rauha Venäjän ehdoilla merkitsisi vuonna 1945 asetetun kansainvälisen järjestelmän loppua, eikä läntinen maailma voisi hyväksyä sitä. Tästä syystä Ukrainan konfliktin ratkaisua keskipitkällä aikavälillä pidän erittäin epätodennäköisenä.

Tämä ei tietenkään sulje pois aiheeseen liittyvien keskustelujen aloittamista – tapaamisia ja neuvotteluita tullaan varmasti järjestämään lähitulevaisuudessa, mutta ne tapahtuvat kahdenvälisellä tasolla eivätkä laajamittaisena rauhankonferenssina. Tällaiset keskustelut johtavat enintään osapuolten kantojen selkiyttämiseen. Nykyään on tavallista väittää, että Vladimir Putin tavoittelee maailmanjärjestyksen maksimiperusteista horjuttamista (ja hän on tässä edistynyt merkittävästi), mutta järjestelmän täydelliseen purkamiseen ei kukaan ole valmis. Tästä johtuen, vaikka lupaavia merkkejä saattaisi olla nähtävissä, en vieläkään näe mitään viitteitä siitä, että erikoisoperaatio (SVO) olisi saamassa nopeaa päätöstä... ***Vladislav Inozemtsev***
 
Vuosi 2024 loppui, alkuperäisen aikataulun mukaisesti Ukrainalla olisi nyt pieni määrä Lynx KF41 vaunuja valmistunut kotimaisesti, ensierä oli 10 kpl ja Rheinmetallin mukaan parhaimmillaan tehdas voisi pukata noin 400 kpl vuosivauhtia vaunuja ulos.


Se on jo komponenttien toimitusten suhteenkin haaste, mutta on tuolla onnistunut moni vaikeampikin asia.

Mikäli BTR-4E valmistus edelleen toimii ja Lynxejä tehtäisiin karkeasti tavoitteen mukaisesti niin muutama sata Bradley/vast. voisi riittää siihen, että suorituskyky vähintään pysyy, todennäköisesti myös vahvistuu 2025 aikana tuolta osin.

Tykkien osaltahan on jo se tilanne, että niitä valmistuu pelkästään Puola+Ukraina+Ranska akselilta 200-250 luokkaa 155 mm kaliiperissa vuodessa, muilta tulee sen verran että 300 uutta tykkiä ylittyy 2025.

Taistelupanssarivaunut ovat se ohuin alue. USA:lla olisi paljon Abramseja, joskin nekin vaativat kunnostusta - ryssien jäädytetyillä rahoilla pystyisi helposti sen 250-350 ostamaan ja se lienee nopein tie, mutta ei siltikään nopea.

Ilmatorjunta on myös edelleen heikko kohta, etenkin jos mietitään yksikköjen mukana liikkuvaa torjuntaa. EW täyttää siitä yhden lokeron, mutta liikkuvaa ohjus- ja ammusilmatorjuntaa pitäisi myös saada vahvistettua. Gepardeja tulee tipotellen kunnostuksesta, Skynex järjestelmiä rakennetaan, IRIS-T SLS lienee yksi potentiaalisista samoin LMM ja se Vampire, joissa ylöspäin skaalaamista voisi näkyä. Rheinmetall rakentaa tuon uutisen mukaan 3 muuta tehdasta Ukrainaan joista yksi tekisi ilmatorjuntajärjestelmiä.

Hävittäjät jokatapauksessa tuovat suojaa helikoptereilta ja liitopommittajilta kun niiden määrä kevään aikana nousee, mutta kevyen kategorian droonien torjunnan suhteen niistä ei oikein ole apua ja se jää maasta tehtävän torjunnan varaan.
 
Ruplaa voi painaa lisää ja rekka ei ole niin monimutkainen etteikö osia saisi kolmansista maista.
Ei rekkatehdasta meillä seisotettaisi sotataloudessa jos sitä ei olla pommitettu.
Kun ei sitä rahaa ole.

Koko ryssien sotataloushöpötys on yksi myytti jo sinällään.

Ei ne nyt kerjää kansalaisilta autoja jos ne voisivat jotenkin muuten hankkia kulkuvälineitä erikoiseen sotaansa.


Rostovissa on ilmeisesti taas haettu osumaa siihen rakettipolttoainetta valmistavaan tehtaaseen, muistaakseni se on tuolla mainitulla suunnalla.

 
GUR:n Budanovia haastateltu jonkinlaisessa vuodenvaihteen lähetyksessä ja Ukrainan Pravda lainasi siitä muutaman kommentin.

Hän sanoo olevansa optimistisempi vuoden 2025 suhteen, verrattuna vuoteen 2024. Hän selittää optimistisuutensa johtuvan "objektiivisista syistä" ja hän odottaa "monia positiivisia kehityksiä vuoden 2025 osalta" (suora lainaus: There are objective circumstances for this, and I hope to witness a lot of positive developments in 2025. )

Hän nimeää ryssän "lankaohjatut FPV-dronet" ja niiden kokoajan kasvava kokonaismäärän yhdeksi suurista haasteista, johon on toistaiseksi vain vähän torjuntakeinoja (pyrkivät toki löytämään niitä kokoajan JA lisäisin että Ukraina käyttää myös vastaavia droneja eli nämä eivät ole ryssän yksinoikeus):

General Budanov was much more optimistic about 2025 in a year-end interview than he was about 2024.

However,

“In the drone war, we are still winning, but the Russians have massively turned to using drones with [fiber optic] cables.

This is currently a huge problem for us because it is impossible to stop them with electronic warfare [jamming].

This is the know-how and trend of this year.

Next year, we will all work together to find a technological solution to deal with the huge number of such devices.

I am much more optimistic about 2025.

2025 will undoubtedly be better than this year.

There are objective circumstances for this, and I hope to witness a lot of positive developments in 2025.

Which will finally deliver us what we've all been waiting for.


Source: https://www.pravda.com.ua/eng/news/2024/12/31/7491522/

Ukraine's spy chief shares his forecasts for 2025: More optimistic than 2024​

TETYANA OLIYNYK — TUESDAY, 31 DECEMBER 2024, 16:27
ico_eye.svg
87271

Ukraine's spy chief shares his forecasts for 2025: More optimistic than 2024's spy chief shares his forecasts for 2025: More optimistic than 2024


KYRYLO BUDANOV, HEAD OF DEFENCE INTELLIGENCE OF UKRAINE. STOCK PHOTO: GETTY IMAGES

Kyrylo Budanov, Head of Defence Intelligence of Ukraine, has stressed that a solution must be found to prevent Russia from using fibre-optic FPV drones in 2025.

Source: Budanov on air during the 24/7 national joint newscast

Quote: "We are winning the drone war. But the Russians have started using fibre-optic drones on a large scale. This is a huge problem for us because it is impossible to stop them with electronic warfare. This is the know-how and trend of this year. Next year, we will all work together to find a technological solution to deal with the huge number of such devices."

Details: Overall, Budanov believes that 2025 will be a better year for Ukraine than 2024, while Russia will have to make very difficult decisions.

Quote: "Last year, a journalist asked me what my expectations were for 2024. And I told them quite honestly that, unfortunately, 2024 would be a very difficult year.

I am much more optimistic about 2025. 2025 will undoubtedly be better than this year. There are objective circumstances for this, and I hope to witness a lot of positive developments in 2025. Which will finally deliver us what we've all been waiting for."

Details: In Budanov’s opinion, if Russia does not come to its senses by mid-2025, it will definitely have to make very difficult decisions about its financial and economic system.

"Are they ready for that? Maybe they are. Do they want to? 100% no. They will try to avoid it in every possible way and will do everything to prevent it," he said.

Mistähän ryssä tuon suuren määrän lankaohjattuja drooneja on saanut? En usko hetkeäkään, että venäläinen teollisuus ne olisi kehittänyt ja valmistanut. Kyllä katse kääntyy vahvasti Kiinaan. Mutta minkäs teet
 
Ei voi muuta sanoa, kuin hattua nostaa Ukrainalle, miten sodankäyntiä on viety harppauksin eteenpäin. Ilmeisesti nyt on viety meridroonilla lentohärveli lähemmäs, ja pamautettu sillä IT-järjestelmistä käyntisavut pihalle :salut:


Edelleen odotan, että Budanov vetelee leijulaudalla Kremliin
Tai losauttaa Tähtien sodasta tutulla Kuolemantähden planeettojentuhoajasäteellä keskelle Punaista toria.
 
Iskut sähköverkkoa vastaan ovat aina hyviä, toivottavasti näitä nähdään lisää:

A bright fire broke out at a transformer substation in Apsheronsk, Krasnodar Krai, overnight.

It is reported that 55,000 Russians were left without power.


Kiitokset muuten kommenteista aikaisempaan kysymykseeni jalostamon palosta.

Kysytäänpä tästäkin: mikä tuolla muuntamossa palaa noin voimakkaasti, lähes räjähtäen? Onko yksittäisessä muuntamossa useampia vastaavia kohteita tyypillisesti?

Mietin lähinnä onko tässä mahdollisuutta saada "laaki ja vainaa" tyyppinen lopputulos, vai tarvitaanko isossa muuntamossa usempi täsmäisku?
 
Kiitokset muuten kommenteista aikaisempaan kysymykseeni jalostamon palosta.

Kysytäänpä tästäkin: mikä tuolla muuntamossa palaa noin voimakkaasti, lähes räjähtäen? Onko yksittäisessä muuntamossa useampia vastaavia kohteita tyypillisesti?

Mietin lähinnä onko tässä mahdollisuutta saada "laaki ja vainaa" tyyppinen lopputulos, vai tarvitaanko isossa muuntamossa usempi täsmäisku?
Oikeen isossa muuntajassa on useamman säiliöperävaunun verran öljyä. Jos se räjähteen voimasta leviää sopivaksi pilveksi niin lopputulos voi olla melko näyttävä. Ainakin Suomessa nuo osastoidaan niin ettei tuho leviäisi kaikkiin, mutta ryssältä voi odottaa mitä vain.
 
Oikeen isossa muuntajassa on useamman säiliöperävaunun verran öljyä. Jos se räjähteen voimasta leviää sopivaksi pilveksi niin lopputulos voi olla melko näyttävä. Ainakin Suomessa nuo osastoidaan niin ettei tuho leviäisi kaikkiin, mutta ryssältä voi odottaa mitä vain.
Tarkennetaan vielä että se öljy on siinä muuntajassa jäähdytysnesteenä ja sähköeristeenä.
Suomessa isot muuntajat asennetaan betonisiin bunkkereihin nimenomaan sen takia ettei mahdollinen tulipallo leviäisi sivuille päin. "Vaarattomaan" suuntaan oleva seinä on usein jätetty avonaiseksi.
 

Niin no, onhan tuossa muutamaksi tunniksi rahaa tähän sodankäyntiin. Arviot kun vaihtelee 200-500 miljoonaa dollaria per päivä mitä tämä ryssälle maksaa joten tuollaiset voitelurahat lienee yks paskan hailee kokonaiskuvassa. 100 miljoonalla sais suunilleen 3 kamazia kun eri portaat vetää välistä.
 
Back
Top