Sodalla pelottelu saattaa loppua, kun kaasu virtaa Laukaasta Greifswaldiin
Todellinen syyllinen Venäjän sotajoukkojen siirtelyyn saattaa olla Ted Cruz, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.
Todellinen syyllinen Venäjän sotajoukkojen siirtelyyn saattaa olla Ted Cruz, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Hakala.
www.hs.fi
Venäjän presidentti
Vladimir Putin on perustellut joukkojen siirtoja Ukrainan suuntaan Yhdysvaltain ja sen Nato-liittolaisten vihamielisillä toimilla. Putinin mukaan länsiliittolaiset ovat järjestäneet pahaenteisiä sotaharjoituksia Ukrainassa ja Mustallamerellä ja Yhdysvallat on toimittanut Ukrainalle aseita. Presidentin mielestä toimet uhkaavat Venäjää.
Todellista syytä Venäjän asevoimien toimiin on arvuuteltu parin kuukauden ajan, sillä Putinin perustelut eivät vakuuta. Monikansallisia sotaharjoituksia Ukrainassa on pidetty vuosikausia, jo ennen vuoden 2014 vallankumousta.
Merkittävin eli Rapid Trident -harjoitus on koonnut tuhansia sotilaita lukuisista Nato-maista Ukrainaan jo kymmenen vuoden ajan. Laivastoharjoitukset Mustallamerellä ovat nekin aika vanha keksintö.
Yhdysvaltain ja Ukrainan arvioissa on väläytelty jo yli viikon ajan epäilystä, jonka mukaan Venäjä suunnittelisi alkavan talven aikana maahyökkäystä Ukrainaan. Väitettä vastaan on esitetty hyvä vastaväite: Venäjä ei ryhdy aivan järjettömiin sotilasoperaatioihin.
Pari muutakin seikkaa panee epäilemään, ettei tässä nyt kolmannen maailmansodan aattoa vietetä. Ensinnäkin Venäjän joukkojen on raportoitu sijoittuneen muun muassa Brjanskiin, Kurskiin ja Smolenskin kaakkoispuolelle Jelnjaan.
Kahdesta ensimmäisestä kaupungista matkaa Ukrainan rajalle on noin sata kilometriä, Jelnjasta vielä enemmän. Eivät nämä Venäjän joukot sentään rajalinjalla seiso.
Toisekseen Venäjän ja Yhdysvaltain asevoimien komentajat
Valeri Gerasimov ja
Mark Milley tapasivat yllättäen syyskuun 22. päivä Königstedtin kartanossa Vantaalla. Neuvottelujen arvailtiin koskeneen mahdollista Yhdysvaltain sotilastukikohdan perustamista Keski-Aasiaan.
Aika pian komentajien tapaamisen jälkeen Venäjän presidentinhallinto vuoti julkisuuteen tiedon, ettei Putin tällaista tukikohtaa salli. Herää kysymys, mahdettiinko Suomessa koko asiasta puhua. Jälkikäteen arvioiden olisi komentajien rooliin sopivaa, että Gerasimov olisi kertonut Milleylle juuri noihin aikoihin alkaneesta joukkojensiirrosta Ukrainan suuntaan.
Sotilaat vaihtavat tietoja muun muassa siksi, ettei vastapuoli käsittäisi mitään väärin tai ettei sota syttyisi vahingossa. Jos joku oikeasti aikoo hyökätä, hän harvemmin kutsuu vastustajaa lounaalle kertoakseen asiasta.
Jos sodan logiikka ei Venäjän joukkojen siirtoja selitä, on syytä etsittävä muualta. Päällimmäinen tarjokas makaa Itämeren pohjassa.
Yhdysvaltain presidentti
Joe Biden teki toukokuussa ratkaisun, jota saksalaisyritykset ja mielipidetiedustelujen perusteella suurin osa saksalaisista oli kovasti odottanut. Biden ilmoitti peruneensa Nord Stream 2 -kaasuputken omistavaan yhtiöön ja sen johtajaan kohdistuvat pakotteet.
Putkiyhtiön omistaa Venäjän kaasujätti Gazprom, ja sitä johtaa Putinin vanha vakoilukaveri
Mathias Warnig.
Päätös oli Putinille mieluisa, sillä putkiprojekti on hänelle sydämen asia. Syyskuussa Gazprom ilmoittikin, että putki on valmis. Saksan viranomaiset ottivat putken toimiluvan käsittelyyn, minkä piti olla pelkkää rutiinia.
Mutta käsittely venyi ja venyi, kunnes viikko sitten lupaviranomainen ilmoitti keskeyttäneensä käsittelyn. Perusteluksi mainittiin, ettei Nord Stream 2 AG kelpaa operaattoriksi, koska se on kokonaan Gazpromin omistama. Venäläisten pitäisi perustaa saksalainen tytäryhtiö, jossa olisi muitakin omistajia kuin venäläisiä, sanovat EU-ehdot.
Lupakäsittelyn aikana Saksassa pidettiin parlamenttivaalit, joiden seurauksena uudeksi liittokansleriksi nousee
Olaf Scholz. Hän kuuluu kaasuputken kannattajiin, joten Putinia tuskin huolestutti, vaikkei
Angela Merkel enää Berliinin puhelimeen vastaisikaan.
Hallituskelkkaan nousseet vihreät olivat Putinin kannalta ikävämpi juttu. Uusi ulkoministeri
Annalena Baerbock toisti viimeksi keskiviikkona kielteisen putkikantansa
Die Tageszeitungin haastattelussa, tosin ministerille sopivin melko pyörein sanankääntein.
Luultavasti Putin laskeskeli puhuvansa Berliinin ympäri sujuvalla saksallaan joka tapauksessa, ovathan kyseessä yhteiset, taloudelliset intressit. Pahempi takaisku tulikin Atlantin takaa.
Yhdysvaltain kovan linjan republikaanit ovat yhä katkeria
Donald Trumpin vaalitappiosta ja erityisesti demokraattien syytöksistä, joiden mukaan Trump olisi ollut Putinin talutusnuorassa. Bidenin toukokuinen päätös perua Nord Stream -pakotteet oli heille taivaan lahja: kukas tässä on talutusnuorassa ja kenen?
Pakotteiden palauttamista vaativien republikaanien rintamaa johtaa Texasin senaattori
Ted Cruz, joka on vetänyt painostusrintamaa senaatissa jo kuukausien ajan. Republikaanit ovat onnistuneet vähemmistöasemastaan huolimatta viivyttämään ulkoministeriön turvallisuuspoliittisten virkamiesten nimityksiä ja kymmenien lähettiläiden nimittämistä kuukausikaupalla.
”Presidentin heikkous ja kyvyttömyys ovat syy tähän kansallisen turvallisuuden ongelmaan”, Cruz väitti lokakuun lopussa
The Texas Tribunen haastattelussa, kun häneltä kysyttiin viivytyskampanjasta. ”Kun hän antaa miljardien putken Putinille, vahvistaa Venäjää ja heikentää Eurooppaa ja liittolaisiamme, se on kansallisen turvallisuuden kysymys.”
Kaasuputki Inkerinmaan Laukaasta Saksan Greifswaldiin maksoi 11 miljardia euroa. Putken omistaa Gazprom, mutta on siinä muutama miljardi viiden eurooppalaisen energiayhtiönkin rahaa. Valtioenemmistöisen Fortumin tytäryhtiön Uniperin rahoitusosuus on 950 miljoonaa euroa.
Putin näyttää käyttävän tässä pelissä kaikki painostuskeinot, jotka hänellä on. Jos arvata pitää, ne riittävät Ted Cruzin kaatamiseen, eikä sotaonnea Ukrainan rintamilla tarvitse kokeilla.
?
