Putinilta kolkko ulostulo vuodesta 1917 – Asiantuntijat: Näin Ukraina-puheesta pitäisi ajatella Suomessa
Venäjän presidentin Vladimir Putinin kylmäävä Ukraina-puhe on herättänyt huolta Suomessakin, vaikka Suomea ei erikseen mainittukaan.
Antti Halonen
[email protected]
Tänään klo 22:01
- Venäjän presidentti Vladimir Putin on oikeuttanut maansa toimia Ukrainassa historian ajanjaksolla, jolloin myös Suomi halusi itsenäistyä Venäjästä.
- Venäjän päätös tunnustaa Itä-Ukrainan kapinallisalueet itsenäiseksi ja siirtää alueille ”rauhanturvaajien” joukkoja on herättänyt huolta myös Suomessa.
- Asiantuntijoiden mukaan Putinin maanantainen puhe kohdistui kuitenkin poliittisesti Ukrainaan, eikä kyse ollut Suomesta.
– On tarpeen sanoa muutama sana aiheen historiasta, jotta voi ymmärtää tämän päivän tapahtumia ja selittää motiiveja Venäjän toiminnan takana sekä sitä, mitä pyrimme saavuttamaan, Venäjän presidentti
Vladimir Putin sanoi maanantaisessa puheessaan.
Putin perusteli pitkässä ja kansainvälistä tyrmistystä herättäneessä puheessaan historiallisilla seikoilla, miksi hän tunnusti Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueiden itsenäisyyden. Putin myös lähetti alueille ”rauhanturvaajiksi” kutsuttuja joukkoja.
Putin muun muassa väitti, että nykyinen Ukraina on täysin Venäjän, tai oikeastaan bolsevikkikommunistien luomus. Prosessi alkoi vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen, kun Venäjä antoi
Leninin johdolla Ukrainalle liian anteliaat oikeudet Neuvostoliittoa perustettaessa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti maanantaina 21. helmikuuta puheen, joka on herättänyt ankaraa kansainvälistä krittiikkiä. EPA/AOP
Putinin puhe voi herättää kylmiä väreitä myös Suomessa. Monet muistavat koulusta, kuinka Lenin myönsi Suomen itsenäisyyden ”lahjana” 1917. Todellisuudessa hän odotti työläisten nousevan kapinaan, kuten kävikin, ja Suomen liittyvän Neuvostoliittoon näennäisesti vapaaehtoisesti.
– Ymmärrän, että se (puhe) herättää Suomessakin kysymyksiä. Mutta tilanteella on merkitystä. Se ei sinällään ole uutta, että Putin ei pidä Ukrainaa suvereenina valtiona, eikä tunnusta sille sellaista asemaa puheissaan, Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori
Veera Laine sanoo.
Suomea ei mainittu
Vladimir Putin ei ole peitellyt haikailuaan Neuvostoliiton suurvalta-aseman perään. Hän on muun muassa luonnehtinut sen hajoamista 1900-luvun suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi vuoden 2005 puheessaan.
Putin on myös usein puhunut Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton entisistä alueista ”historiallisena Venäjänä”. Myös Suomi on kuulunut Venäjään vuosina 1809–1917. Muun muassa Neuvostoliittoon kuuluneet Baltian maat ovat olleet erityisen huolissaan siitä, onko Putinilla suunnitelma liittää ne takaisin Venäjään.
Suomen tasavallan presidentti
Sauli Niinistö kuitenkin huomautti Presidentinlinnassa tiistaina, että Putin ei edes maininnut Suomea puheessaan. Niinistön mukaan Ukrainan kriisi ei koske Suomea välittömästi millään lailla.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi toimittajille tiistaina, että Ukrainan kriisi ei vaikuta suoranaisesti Suomeen. HENRI KÄRKKÄINEN
Toisaalta Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs
Hannu Himanen kommentoi Iltalehdelle, että Suomi ei voi tuudittautua siihen, että Ukrainan kriisi ei koskisi Suomea. Tulevia vaikutuksia ei vain vielä tiedä.
Historiantutkija
Kimmo Rentola sanoo, että Putinin puhe sisälsi enimmäkseen samoja seikkoja, mitä presidentti on puhunut aiemminkin.
Esimerkiksi sen, että Lenin ryhtyi rakentamaan Neuvostoliitosta enemmän valtioiden liittoa liittovaltion sijaan. Siihen on sisältynyt muun muassa eroamisoikeus, joka jäi ”miinaksi” Neuvostoliiton perustusten alle.
– Suomi ei ollut tuon prosessin piirissä, eikä arvostelu kohdistu Suomeen, Rentola kommentoi Iltalehdelle.
Erilaiset tilanteet
Suomen tilanne on siis toisenlainen kuin Ukrainalla. Vladimir Putinin mukaan Ukrainan valtio syntyi keinotekoisesti, kun Neuvosto-Venäjä liitti siihen osia Puolasta, Romaniasta ja Unkarista sekä läntisestä Venäjästä. Mukaan lukien venäläiset asukkaat.
Vastoin Leninin odotuksia Suomen sisällissotakaan ei päättynyt punaisten voittoon ja sitä kautta Neuvostoliittoon liittymiseen. Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä myös toisessa maailmansodassa.
Venäjän presidentin mielestä Lenin (kuvassa) teki valtavia virheitä Neuvostoliiton perustusvaiheessa. Muun muassa antamalla liian suuret oikeudet jäsenvaltioille. WIKIMEDIA COMMONS
Ukraina kyllä pyrki Suomen lailla itsenäistymään ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa. Venäjä myös joutui sen tunnustamaan vuonna 1918 itselleen epäedullisessa Brest-Litovskin rauhansopimuksessa.
Putin haukkui puheessaan rauhansopimusta avoimesti ”nöyryyttäväksi”. Presidentin mukaan sen ainoa tehtävä oli pitää bolsevikit vallassa keinolla millä hyvänsä.
– Hän luetteli erilaisia vääryyksiä tai virheitä, jotka ovat vahvistaneet Ukrainan valtiollista kehitystä. Hän sanoi, että Ukrainaa ei ollut tavallaan olemassakaan ennen kuin se luotiin. Putinin mukaan bolsevikkien politiikka oli silloin väärä, Veera Laine sanoo.
Laineen mukaan puhe kuvastaa hyvin Putinin käsitystä siitä, miten maailma makaa.
– Vaikka hänen historiankäsityksensä on varsin valikoiva tai värittynyt.
Politiikkaa – ei historiaa
Veera Laine ei kuitenkaan halua lähteä analysoimaan Vladimir Putinin puhetta historian tulkintana. Se myöntäisi, että kyseessä on esitys historiasta, vaikka kyseessä on poliittinen motiivi oikeuttaa hyökkäys Ukrainaan oikeassa valossa esitettynä.
– Tässä ei ole kysymys siitä, että hänellä on erilainen käsitys historiasta sen suhteen, miten kaikki meni. Tämä on ulkopoliittinen ulostulo. Venäjä on itsekin aiemmin tunnustanut Ukrainan valtiollisen aseman ja allekirjoittanut monia kansainvälisiä sopimuksia, joilla Ukrainan alueellinen koskemattomuus on taattu.
Venäjän panssaroituja ajoneuvoja Rostovin alueella Venäjällä tiistaina 22. helmikuuta. Maa on määrännyt ”rauhanturvaajien” joukkoja Donetskin ja Luhanskin alueille. EPA/AOP
Laine lisää, että kyseessä ei myöskään ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun Putin ottaa kantaa ulkopolitiikkaan historiakehyksessä. Puheessa keskeisintä oli Laineen mukaan tavoite mitätöidä Ukrainan valtion suvereniteettia ja kansallista historiaa.
– Putinin puheesta välittyy vahva loukkaantuminen. Hän ei kestä sitä, että Ukrainan kehitys on mennyt hänen näkökulmastaan väärään suuntaan.
Putinin mukaan Ukraina käyttäytyi Venäjää kohtaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen niin, että sillä olisi kaikki oikeudet, mutta ei mitään velvollisuuksia. Värivallankumouksen jälkeen maa on Putinin mukaan lähinnä lännen nukkevaltio tai siirtomaa.
– Tätä puhetta kannattaa lukea tämän hetken kansainvälisen politiikan kontekstissa. Tärkeintä on muistaa, että ei lähde liikaa spekuloimaan. Putin on puhunut Ukrainasta, jonka tilanne on monella tapaa erilainen. Putinin motivaatiossa puhua näin ei ole kyse Suomesta, Laine sanoo.