Viikko sitten arvailua sodan päämääristä ja vaikuttumista. Minä kirjoitin, että Ukrainalaiset taistelevat "vapaudestaan" eivätkä "elämästään".
..Tänään se päivä tuli. Voi v_ttu mitä menoa. Olen paljonkin kuullut yhden pykälän päästä juttua ryssän toimista aiemmissa ja muualla, mutta olen kai ollut jotenkin kaunosielu ja uskonut heitäkin pohjimmiltaan kristityiksi tai jotain sellaista.
Harvinainen ilmiö täällä tämä, ja siitä propsit.
Omaa kirjoittelua tällä saitilla ja tätä edeltäneellä (susi1.net, toisella nimimerkillä silloin) on ohjannut pohjaton, selkäytimestä lähtevä, äidinmaidossa imetty RYSSÄNVIHA. Tunnetila/elämäntapa, joka on aiheuttanut minulle monia hankaluuksia arkielämässä lapsuudesta asti, varusmiehestä läpi koko aikuisiän, ympäri maailmaa. Helpomminkin olisi voinut mennä.
On ollut masentavaa ja turhauttavaa keskustella vapaussodasta, 30-luvun Tannereista, Niukkasista ja Kajandereista & co , vaaranvuosista, yya-suomettumisesta ja viimeksi tämä; ”
talousyhteistyöllä venäjä kaveriksi” ajattelusta, ihmisten kanssa joilla ei ole tätä edellä mainittua aistia aktivoituna. Huolestuttavan paljon on ollut havaittavissa sitä käänteistä tunnetilaa ryssiä kohtaan.
Ihania ihmisiä, huonoja johtajia, hokemaa.
Voitte uskoa, että vaatii verisuonia koettelevaa hillintää seurata tätä ilmiötä mutta, koska tilanne on nyt tämä, olen noudattanut sitä esimerkkiä, mikä oli välttämätöntä myös 1939 kun lähestulkoon puolet kansasta ei voinut uskoa että neuvosto-venäjä oli sittenkin ryssä. Toinen puoli kansasta oli tämän tiennyt jo tuhat vuotta ja oli yrittänyt tätä kertoa ja siihen valmistautua. Sitten se opittiin kovimman kautta , unohtuakseen taas vuosikymmeniksi.
Tämä sama ilmiö on juuri nyt käsillä. Meidän täytyy vain jotenkin yrittää sulattaa Halosen, Tuomiojan, Kiljusen, ym. historiattomien hölmöjen loppusuoran kuvottavat kiemurtelut. Ryssän naapurissa kyse on aina elämästä ja kuolemasta KUN sen aika taas tulee. Meidän kaikkien. Ei yhtään vähemmästä.
Nyt Ukraina vain ostaa verellä meille aikaa. Kyse on siitä, miten me tuo lyhyt aika tällä kertaa käytetään. Viime kerralla ei ollut vaihtoehtoja, kuten ei ole nyt ollut Ukrainallakaan, mutta tällä kertaa meillä on.
Jotta itsenäisyyden ajan tärkein tavoite toteutuu, muistakaamme Presidentti Rytin sanat;
Hyökkäyksen uhatessa me emme enää ikinä saa jäädä yksin.