Ukrainan konflikti/sota

Tämä + tietoja siitä, että isompi hyökkäys olis nyt alkamassa. Ja kun tiedetään että useita satoja panssareita on Venäjällä edelleen käytössä niin kyllähän läpimurtoja tulee.

Todennäköistä on myös, että Ukranalaisia jää paikoitellen motteihin.

Mutta hyökkäystä on osattu ennakoida ja panssarihyökkäys on tuhottava syvyydessä eikä hyökkäyksen lähtökuopissa.

Kovat ajat taas edessä, mutta ei pidä vetää taaskaan liian nopeita johtopäätöksiä kun kuullaan Venäjän läpimurroista.
Onkohan Ukraina alkanut tällä kertaa miinoittamaan? Nyt olis ollut ainakin hyvää aikaa siihen hommaan ja myös tieto, että mistä suunnasta ne runkkarit tällä kertaa tulee.
 
Väestöstä itsestään on kiinni, eivät halua jättää kotejansa. Jostain luin että valtio ei voi pakkosiirtää väkeä pois, kehottaa voi. Korjatkaa jos on parempaa tietoa.
Varmaankin justiin näin, tuo ei ole mikään Neuvostoliitto jossa kansalaisia määrätään mitä tehdään. Väestölle on annettu kehoitus poistua ja kaikki ei halua tehdä niin.
 
7 kuollutta Lvivissa, 11 loukkantunut, mm yksi pikkupoika, joka oli pakolainen Kharkivista. Lähellä oli hotelli, jossa pakolaiset asuu. Varasto, johon venäläiset fasistit pudotti pommin oli tyhjä.
 
Viimeksi muokattu:

Martti J. Karin kolumni: Osalle ukrainalaisista käy kuten meidän evakoillemme – he eivät voi koskaan palata kotiseuduilleen​

Jäähyväiset Slovyanskin asemalla Donbasin alueella huhtikuun 12. päivänä, jolloin Ukrainan viranomaiset kehottivat alueen asukkaita lähtemään evakkoon. RONALDO SCHEMIDT
Martti J. Kari

Jatkosodan päätyttyä noin joka kymmenes suomalainen joutui jättämään kotinsa ja aloittamaan elämän uudella kotiseudulla. Karjalasta, Kuusamon ja Sallan itäosista, Petsamosta ja Porkkalasta evakuointiin ja asutettiin uudelleen 420 000 ihmistä.

Kukaan ei halunnut jäädä alueille, jotka rauhansopimuksen mukaan siirtyivät Neuvostoliitolle.

Porkkalan vuokra-alueen evakot pääsivät palaamaan koteihinsa, hekin vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin. Sodan aikana muihin Pohjoismaihin, lähinnä Ruotsiin oli siirretty sotaa pakoon yli 70 000 lasta. Pääosa lapsista palasi sodan jälkeen Suomeen.

Evakot, uudelleenasuttaminen ja kaipuu kotiin on osa kansallista tarinaamme. Siirtoväkipolitiikalla pyrittiin varmistamaan, että evakot löysivät paikkansa yhteiskunnassa ja pääsivät uuden elämän alkuun. Tavoitteena oli, että he pystyivät ansaitsemaan elantonsa, säilyttivät kansalaisoikeutensa ja integroituivat uusille kotiseuduilleen.

Integrointi onnistui hyvin. Harva meistä esimerkiksi tietää, että urheiluseura Lahden Reipas oli alun perin Viipurin Reipas ja että Kouvolan Lakritsi oli alkujaan Papulan Vesitehdas Viipurista.

PAKOLAISTEN OIKEUDELLISTA asemaa koskeva yleissopimus hyväksyttiin Genevessä vuonna 1951. Sopimus keskittyi suojelemaan eurooppalaisia pakolaisia toisen maailmansodan jälkeen. Sopimusta laajennettiin vuonna 1967 kattamaan kaikki maailman pakolaiset. Sopimuksessa on määritelty, kuka on pakolainen ja minkälaiset oikeudet ja velvollisuudet hänellä on.

Turvapaikanhakija on sotaa tai vainoja pakeneva henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Pakolainen on turvapaikanhakija, jolle on myönnetty turvapaikka. Pakolaisia ovat myös henkilöt, jotka otetaan maahan Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaiskiintiöissä.

Puhekielessä pakolaisiksi sanotaan myös henkilöitä, jotka ovat paenneet kotimaastaan sotaa tai muusta syystä toiseen maahan. Evakko on oman maan sisällä sotaa tai vainoja pakeneva henkilö.


BOSNIAN SODAN aikana miljoonat ihmiset pakenivat sotaa ulkomaille tai Bosnian sisällä omien joukkojensa hallussa olleille alueille ja YK:n julistamille suoja-alueille. YK ei kyennyt suojelemaan kaikkia suoja-alueilla olevia evakkoja. Srebrenicassa Bosnian serbien tappoivat heinäkuussa 1995 yli seitsemän tuhatta bosniakkia eli Bosnian muslimia. Vasta Yhdysvaltojen puuttuminen sotaan pakotti osapuolet rauhaan.

Venäjän propagandassa annetaan asevoimille oikeutus etniseen puhdistukseen.
Marraskuussa solmittu Daytonin rauhansopimus ja Nato-johtoinen IFOR -operaatio vakauttivat tilanteen. Daytonin sopimukseen sisältyi määräyksiä humanitaarisesta avusta, jälleenrakennuksesta, ihmisoikeuksien ja paluumuuton edistämisestä sekä vaalien järjestämisestä. Sopimuksella säädettiin pakolaisten oikeudesta palata koteihinsa ja saada takaisin menettämänsä omaisuus.

Bosnian sodan aikana osapuolet olivat syyllistyneet etnisiin puhdistuksiin. Tämä synnytti vihaa, pelkoa ja epäluuloja ja vaikeutti paluumuuttoa. Paluumuuttoa haittasi myös se, että pakolaisten ja evakkojen kodit ja elämiseen tarvittava infrastruktuuri oli tuhottu. Lisäksi paluumuuttoalueilla oli paljon räjähtämättömiä ammuksia ja miljoonia miinoja.

KYMMENEN MILJOONAA ukrainalaista on joutunut sodan vuoksi jättämään kotinsa. Pakolaisia heistä on melkein viisi miljoonaa, joista Puolassa on yli kaksi ja puoli miljoonaa. Vuoden 2015 pakolaisaallossa Suomeen tuli 32 000 turvapaikan hakijaa, pääosin Irakista ja Afganistanista.

Määrä aiheutti haasteita maahanmuuttoviranomaisillemme. Sisäministeriön arvion mukaan Suomeen voi tulla tänä vuonna 40 000–80 000 ukrainalaispakolaista. Määrä on huomattava. Jo nyt yli 11 000 ukrainalaista on hakenut Suomesta kansainväistä suojelua.

Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan henkilölle myönnettyä pakolaisasemaa tai tilapäistä suojelua. Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille. Tilapäisen suojelun tarkoituksena on, että heille voidaan tarjota nopeasti väliaikaista suojelua.

Suurin osa Suomeen tulleista ukrainalaisista on hakenut Maahanmuuttoviraston Migrin mukaan tilapäistä suojelua. Migri voi myöntää oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan.

Tilapäistä suojelua hakevilla on mahdollisuus asua vastaanottokeskuksessa mutta suurin osa Suomessa suojelua hakeneista ukrainalaisista asuu yksityisessä majoituksessa. Tilapäiseen suojeluun rekisteröitynyt ukrainalainen voi tehdä töitä tai opiskella.

PÄÄOSA UKRAINALAISISTA haluaisi palata kotiin heti kun tilanne sen sallii. Optimistisimmat sanovat olevansa jo kesällä takaisin kotona Ukrainassa. On kuitenkin mahdollista, että sota jatkuu ja paluumuutto ei onnistu.

Pahimmassa tapauksessa osa Ukrainan nyt hallussa olevista alueista siirtyy rauhansopimuksessa tai sotatoimien johdosta Donetskin ja Luhanskin mielikuvitustasavaltojen eli käytännössä Venäjän hallintaan. Näitä alueita voisivat olla esimerkiksi niin sanotun ”Novorossijan” eli Azovan meren pohjoisrannan alueet tai Donetskin ja Luhanskin läänien vielä Ukrainan hallussa olevat osat.

Näiltä alueilta paenneiden ukrainalaisten paluu koteihinsa voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta.

Ukraina taistelee koko vapaan Euroopan puolesta.
VENÄLÄISISSÄ TIEDOTUSVÄLINEISSÄ on syyllistetty Ukrainan kansaa, ei vain Ukrainan johtoa siitä, että "Venäjä oli pakotettu aloittamaan" sotilasoperaationsa. Venäläisissä tiedotusvälineissä on puhuttu natsismin ja ukrainalaisuuden poiskitkemisestä koko Ukrainan väestöstä. Menetelminä mainitaan sotasyyllisyysoikeudenkäynnit, lustraatio eli puhdistukset ja uudelleenkasvatusohjelmat.

Venäjän propagandassa annetaan asevoimille oikeutus etniseen puhdistukseen. Etninen puhdistus tarkoittaa tässä tapauksessa ukrainalaisten poistamista Venäjän valtaamilta alueelta karkottamalla, surmaamalla tai muuttamalla heidät venäläisiksi jakamalla heille Venäjän passit. Venäjä on jakanut Donbasissa siellä asuville ukrainalaisille satoja tuhansia Venäjän passeja.

VENÄLÄISTEN HALLUSSA olleilta alueilta Kiovan ympäristössä on jo nyt paljastunut todisteita joukkomurhista ja etnisistä puhdistusoperaatioista. Laittomasti hallussaan pitämällä Krimillä venäläiset ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikoksiin. Oppositiohahmoja ja tavallisia Krimillä asuvia ukrainalaisia ja tataareja on kadonnut, surmattu ja vangittu. On todennäköistä, että Venäjän hallussa oleville alueille palaavat ukrainalaiset voivat joutua vainon ja etnisten puhdistusten kohteeksi. Tämä ei houkuttele paluumuuttoon.

Meidän pitää valmistautua siihen, että osalle ukrainalaisista käy kuten meidän omille evakoillemme. He eivät voi koskaan palata kotiseuduilleen.

Ukraina taistelee koko vapaan Euroopan puolesta. Vähintä mitä me voimme tehdä on omalla toiminnallamme varmistaa, että Suomeen tulevat ja mahdollisesti maahamme jäävät ukrainalaiset löytävät paikkansa yhteiskunnassa ja pääsevät uuden elämän alkuun.

Sen olemme velkaa Ukrainalle ja ukrainalaisille.

Filosofian tohtori, eversti (evp) Martti J. Kari on Jyväskylän yliopiston opettaja. Hän on entinen Pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö ja palvellut vuosina 2004–2007 puolustusasiamiehenä Puolassa ja Ukrainassa ja strategisena neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalveluiden reformissa vuonna 2020.

ksml
 
Onkohan Ukraina alkanut tällä kertaa miinoittamaan? Nyt olis ollut ainakin hyvää aikaa siihen hommaan ja myös tieto, että mistä suunnasta ne runkkarit tällä kertaa tulee.
Onko miinoja?
 
Onko ainuttakaan perustetta olettaa että Venäjän hyökkäys sujuisi nyt yhtään paremmin kuin yllätyshyökkäys sodan alussa?
On.

Ensimmäisessä vaiheessa joukot lähetettiin vain ajamaan rajan yli ilman käsitystä mitä oli edessä. Eikä ollut juuri tulitukea.

Nyt sotilailla on selkeämpi kuva mitä on vastassa ja etenemistä edeltää ilmeisesti tässä sodassa ennennäkemätön tulenkäyttö.

Mutta on Ukrainakin valmiimpi nyt.
 
Onko ainuttakaan perustetta olettaa että Venäjän hyökkäys sujuisi nyt yhtään paremmin kuin yllätyshyökkäys sodan alussa?
Rintamaleveys pienempi, ja täten voivat keskittää tulta paremmin, ja Ukrainalla vähemmän tilaa luikerrella taustalle härnäämään logistiikkaa.
Tosin Venäjällä moraali on kanssa kärsinyt 24.2 ajoista myös lisää, ja Ukraina saanut tän kokoajan vuorokauden ympäri länsirautaa käyttöönsä samalla mobilisoiden lisää ja lisää joukkoja.
Itse vähän pelkään Ukrainan vastaiskukyvyn osalta, kun niillä kyllä näitä Javelineja yms riittää maailman loppuun saakka tässä vaiheessa, mutta miten löytyy sellaista jolla voivat vastaiskeä sen jälkeen, kun Venäjän pusku estetty?
Vaara on, että tästä tulee joku ensimmäisen maailmansodan kaltainen juoksuhautasota, jossa rintamat ei liiku, mutta ihmistä kuolee.
 
Kuinka olette varmoja, ettei nuo ole oikeita koneita? kertokaa maallikollekkin...


Noiden siivissä ja rungoissa on elastisia muodonmuutoksia (taipumia). Tummoiset ei ole uskottavia maassa varastoituille yliäänikoneille. Runko ja siivet ovat todella jäykkiä ja ne vääntyy ainoastaa jonkin törmäyksestä.

Toki onhan tuolla jokin trukkikuski voinut heilua kännissä. Oleellista on että nuo kyseiset koneet eivät ole lentokelpoisia - on ne sitten oikeita tai foamista.
 
Viimeksi muokattu:
Onko ainuttakaan perustetta olettaa että Venäjän hyökkäys sujuisi nyt yhtään paremmin kuin yllätyshyökkäys sodan alussa?
On, sodan alussa vedettiin takki auki isoihin kaupunkeihin pyörimään häröpalossa. Nyt käytetään tulta ihan eri tavalla. Enkä usko että panssarivoimat ajelevat ilman sivutukia.
 
  • Tykkää
Reactions: KIM
Onko ainuttakaan perustetta olettaa että Venäjän hyökkäys sujuisi nyt yhtään paremmin kuin yllätyshyökkäys sodan alussa?
Jos jotain pitäisi arvata, niin yön aikana tiedotetaan että ukrainalaiset vetäytyvät paniikissa tietä pitkin eivätkä millään pysty estämään ylivoimaisen hyökkääjän possujunaa. Tykistöiskut ovat tuhonneet joukkomme täysin. Kun päivä edistyy pidemmälle, niin kummasti alkaa tihkua tietoa, että taisi ukrainalaisilla olla tiedossa aikataulut ja hyökkäysurat. Venäläinen tykisto roiski tyhjiin asemiin. Venäläisten possujunia roiskitaan sivusta palaviksi jonoiksi. Stingerit tiputtavat helikoptereita ja koneita, ettei perässä pysy. Iltaan mennessä venäläiset ilmoittavat vahvasta etenemisestä ja saavuttaneensa tavoitteen ja päässeensä muutaman kilometrin lähtöpisteestä eteenpäin. Harkitsevat myös osana rauhanprosessia vetäytymisestä puolustusasemiin, koska natsien tuhoaminen on saatu päätökseen.
 
Back
Top