Muttakun Venäjän armeija ei ilman mobilisaatiota ole niin suuri enää. Emme elä mitään Neuvostoliiton aikaa. Ei niitä vapaaehtoisiakaan voi ilman sotilaskoulutusta rintamalle viedä. Lue pari analyysiä Venäjän sotilasreformista.
Toivottavasti tuo em toteamus ei mene hallituksessa lapi silla meinaan vaan etta jos tuo Venajan asettama tuonti kielto vaikuttaa silmiin pistavasti Suomen talouteen niin saattaa PVlta menna sivu suun tuo puolustusmenoihin tarkoitettu vuosittainen lisa budjetti kun aletaan "sianlihan ja maidon tuotantoa" tukemaan maamme rajojen turvaamisen sijasta.
Venalaiset Ladat ovat huonoja autoja, heidan teknologialla ei parempaan pystyta. Avaruuteen menosta heilla ei kylla ole ollut teknolokian puutetta. Lansimaat kehittelivat vuosia sellaista kuulakarkikynaa jolla voisi kirjoittaa avaruudessa, venalaiset kayttivat lyijykynaa.
Venajalla on sanottu olevan 500 miljardia sukan varressa mutta vuosien varsilla he eivat ole kyenneet modernisoimaan armeijaansa/kalustoa kaavailun mukaisesti???
Lainaus:
Venäjän sotilasdoktriini ymmärretty väärin Suomessa
21.11.2011 10:36
Veikko Huuska
Aamulehden alakertakirjoituksessaan (AL 21.11.) Euroopan sotahistorian dosentti
Markku Salomaa osoittaa, että ”virallisen Suomen” – ja niin myös johtavien presidenttiehdokkaiden – esittämät käsitykset Venäjän nykyisestä sotilasajattelusta ovat täysin metsässä.
Itseasiassa Venäjän sotilaspoliittinen suuntaus ja sen toteutus eivät ole mitään uutta, sen linjaukset on tehty jo vuosia sitten ja sitä on toteutettu jo pitkään. Mallina se merkitsee suoraa paluuta Neuvostoliiton noudattamaan sotilaalliseen viholliskuvastoon, jossa Nato ei ole kumppani vaan tärkein ja keskeinen vihollinen.
Venäjällä ja sen läntis-luoteisilla alueille tunnetusti harjoittama sotilaallinen varustelu ja joukkojen rakentelu eivät ole ”vanhan aseistuksen uusintamista”, kuten Suomessa on yleisesti johtavilta tahoilta esitetty. Ei, se on selkeää lisävarustelua, sotilaallisen voiman uudelleen muodostamista entistä tehokkaammassa, iskuvoimaisemmassa ja monikäyttöisemmässä modernissa muodossa, joka tähtää – ei suinkaan puolustuksellisiin tarkoituksiin.
Venäjän uudistetun armeijan iskukyky ja sen toiminta-ajatus lähtee hyökkäyssodan lähtökohdista. Professori Salomaa tiivistää suoraan:
”Venäjän asevoimien taisteluopin mukaan hyökkäys on päätaistelumuoto, ja viivytys ja puolustus vain hyökkäyksen valmistelevia muotoja. Vastustaja yllätetään yhtä aikaa maalta, mereltä ja ilmasta.”
Venäjän sotilaallisen potentilaalin tasosta Salomaa toteaa:
”Venäjän asevoimia ja aseteollisuutta ei ...supisteta, vaan niihin sijoitetaan lisää. Tällä vuosikymmenellä Venäjän asevoimien reaktionopeus, operaatiokyky ja tulivoima kasvavat olennaisesti.
Pääasiassa
Vladimir Putinin luoman tosiasiallisen oligarkian voima on samassa taikatempussa kuin neuvostovallan aikoina: puoluejohdon, sotilasjohdon ja turvallisuuspalvelun liitossa”.
Tämä selittää monta seikkaa. Turvatakseen valtapoliittisen aseman Putinin johtama kolmikantainen valtakeskittymä jakaa kansallisten talous- ja kehittämisresurssien kerman: yhteiskunnallinen, poliittinen (lue: demokraattisen kansalaisyhteiskunnan + laillisuusperustan) luominen sekä sosiaaliturvan parantaminen eivät ole kehittämisen keskiössä. Rauta ja muskelit puhuvat.
”Putin on ostanut kenraalikunnan tuen sitoutumalla jättiläismäiseen aseohjelmaan, jolla uudistetaan ja voimistetaan Venäjän koko asevoimat ja kaikki aselajit”.
Kuten äskettäin ilmestyneestä Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelu-upseerien tutkimuskoosteesta ilmeni, Venäjän armeijan iskukyvyn raju lisäys ja nopeantoiminnan edellytykset ällistyttävä paraneminen perustuu prikaati-pohjaiseen toimintamalliin. Prikaatien saattaminen taisteluvalmiuteen vie murto-osan aiempien täysinvarustettujen mutta jäykkien divisioonien sotavalmiuteen saattamisen vaatimasta ajasta. Lisäksi taisteluvoima on hajautettu komppaniatasolle ja sitäkin pienempiin toiminnallisiin, tehokkaasti sodanjohdon strategisia tavoitteita toteuttaviin yksiköihin.
Oma toiminnallinen ilmiönsä ovat Venäjän valioluokkaiset maahanlaskujoukot, jotka tunnetaan nimellä ”Vozdusno-Desantnye Voiska” (VDV). Venäjään taitamatonkin erottaa sanan ”desantti”. Salomaan mukaan maahanlaskujoukkoja pidetään asevoimien eliittilajina, koska ”miehistöltä edellytetään erityistä fyysistä suorituskykyä, älykkyyttä ja isänmaallista uskollisuutta”. Joukoilla on omat siniset baretit, vaaleansiniraitaiset T-paidat ja ikioma iskulause: ”Nikto, krome nas” (Ei kukaan, paitsi me).
Suomesta katsoen lähin erikoisjoukko-osasto on 33. Spetsnaz-prikaati Kamenskissa, Pietarin alueella. ”Erikoisjoukkojen tehtävinä on tiedustelu ja häirintä. Ne pyrkivät estämään vastustajan liikekannallepanoa ja eliminoimaan poliittista johtoa ja mutia avainhenkilöitä, kuten hävittäjälentäjiä”, Salomaa kirjoittaa.
Spetsnaz-prikaatista kyetään muodostamaan 120 toiminnallista ryhmää ja komppaniasta 15 ryhmää. ”Tavallisimmin toiminnalliset ryhmät ovat 5-8 miehen suuruisia, ja siviilivarusteissa toimiessaan ne ovat vaikeasti paikallistettavia”, professori Salomaa toteaa.
+
