Ukrainan konflikti/sota
Coffee Man
Respected Leader
Mariupol on tässä sodassa se mikä minua on eniten koskettanut ja suututtanut. Venäjä ei ainoastaan ottanut kaupunkia haltuun vaan se pyrki ihan alusta saakka tuhoamaan koko kaupungin asukkaineen päivineen. Syynä oli kosto 2014 tapahtumista. Se oli täysin harkittu massiivinen sotarikos ja sitä maailma ei saa unohtaa ikinä.
proileri
Kenraali
Onko Luka huolissaan että Puola liittyy karkeloihin jos ei toppuutella?
Eikös se joku tehnyt venäjällä itsemurhan ampumalla itseään viidesti rintaan neljällä eri pistoolilla? Ehkä oli siitä inspiraation saanut ja yritti kans mut sit loppui paukut kesken selvästiMiks ihmeessä se yritti ampua rintaan jos kädet on rikkisiinä sai wagneriitti kokea pitkän ja ihanan kuolon, juuri kuten jokaisen persereiän tuolla soisi kuolevan
Tuosta kuva vertailusta ymmärtää hyvin Ukrainan sähköverkon tuhon
Kukas on ryssän valot sammuttanut?
Norppa
Eversti
Likainen pommi: Tilaa paikalle valtiontelevision ja tyhjentää maitokärryn kolhoosin kuraojaan.
Puhdas pommi: 40 000 luutamummoa käsketään raapimaan maan pintaa niin nopeasti, että Etelänapa ja Pohjoisnapa vaihtaa paikkaa.
Viimeksi muokattu:
Liekö niillä merkitystä nykyiaikaisessa sodankäynnissä - eikös nuo aikoinaan liittyneet pitkäli mattopommitusta tekevien pommikoneiden visuaalisen navigoinnin vaikeuttamiseen?
Se on selvä, että jos on vaikka esikunta jossain koulussa tai maatalossa, niin ei haluta sen loistavan yötäpäivää dronekameroissa lähellä etulinjaa, eli ikkunat peitetään, jne.
Eihän ryssillä oo ollut valoja päällä koskaan. Näkeehän sen tästä sodasta taas.
YliKoo
Greatest Leader
Hyvä haastattelu, jossa Halla-aho avaa asiaa. On kyllä hyvä, että ulkoasiainvaliokunnassa on tällaisella hetkellä noin tolkullinen ja jämäkkä pj.
Tommi Nieminen HS
2:00 | Päivitetty 7:11
EDUSKUNNAN ulkoasiainvaliokunta on lentänyt edellispäivänä Yhdysvaltojen itärannikolta Helsinkiin.
Washingtonissa valiokunta tapasi muun muassa yhdysvaltalaissenaattoreita, joista tunnetuimpina demokraatti Amy Klobucharin ja republikaani Susan Collinsin.
Puhuttiin synkistä asioista, kuten Putinin hyökkäyssodasta Ukrainaan. Toki sivuttiin myös Suomen Nato-jäsenyyttä.
Helsingissä tulee lunta. On marraskuinen maanantaiaamu.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho marssii Koivu-nimiseen neuvotteluhuoneeseen eduskunnan lisärakennuksessa Pikkuparlamentissa. Huone on sisustettu harmaalla ylöspäin kapenevalla suippopylväällä, josta tulee ensimmäisenä mieleen Neuvostoliiton konkurssipesästä ostettu risteilyohjus.
Halla-aho, 51, on käytännössä Suomen ulkopolitiikan nelonen: presidentin, pääministerin ja ulkoministerin jälkeen.
Ulkoasiainvaliokunta taas on eduskunnan ulkopoliittinen työkalu, ja eduskunnalla on iso rooli ulkopolitiikassa. Siksi esimerkiksi Nato-jäsenyyden voimaan saattaminen vaatii eduskunnan päätöksen.
Sodasta ja rauhasta päättää presidentti, mutta sekin tapahtuu vain eduskunnan suostumuksella.
KOSKA Halla-aho on ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, hän on Suomen informoiduimpia ihmisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Sen lisäksi hän on ukrainan kielen taitoinen ja tuntee maata henkilökohtaisesti.
Halla-aho asui ja työskenteli Kiovassa vuosina 1997–1998. Ensimmäiset kuukaudet hän opiskeli ukrainaa ja loppuajan työskenteli Suomen Kiovan-suurlähetystössä viisumivirkailijana. Hän on koulutukseltaan kielitieteilijä ja filosofian tohtori. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hän jopa työsti jonkin aikaa suomi–ukraina-sanakirjaa, mutta työ jäi politiikan alle.
Venäjän hyökkäyssotaa Halla-aho on seurannut yksityiskohtaisesti.
Ukrainan puolustussodassa on tapahtunut iso käänne. On siirrytty sodan kolmanteen vaiheeseen. Halla-ahon kanssa on tarkoitus puhua juuri tästä käänteestä sekä Suomen ja Euroopan politiikan kohtalonhetkistä.
Sodan ensimmäinen vaihe oli helmi-maaliskuussa: Venäjä yritti Kiovan ja koko maan nopeaa miehitystä mutta epäonnistui. Toinen vaihe oli maaliskuun lopulta syyskuulle, kun rintamalinjat vakiintuivat.
Sodan kolmas vaihe alkoi syyskuussa 2022, kun Venäjän hyökkäysarmeijan linja romahti pohjoisella Harkovan rintamalla ja Ukraina valtasi takaisin peräti 12 000 neliökilometriä omaa maataan. Sen jälkeen, lokakuussa, Venäjän linja romahti etelässä Hersonin rintamalla ja Ukraina sai vapautettua tärkeän Hersonin kaupungin.
Sodassa on nyt kolme päärintamaa: itäinen Donbasin rintama, joka jakautuu Luhanskin alueeseen ja Donetskin alueeseen, sekä eteläiset Zaporižžjan ja Hersonin rintamat.
Halla-aho arvioi, että Hersonin rintama jäätyy asemasodaksi. Sodan kummallakaan osapuolella ei ole halua yrittää Dneprjoen ylitystä.
Sen sijaan Zaporižžjan rintamalta Ukraina saattaisi yrittää läpimurtoa Asovanmerelle, Halla-aho sanoo. Se katkaisisi maayhteyden Venäjältä Krimille – ja olisi Venäjälle logistinen katastrofi.
Entä Donbasin pitkä itärintama?
”Käsittääkseni venäläiset eivät enää pidä Luhanskin aluetta kovin oleellisena, paitsi ehkä poliittisesti ja symbolisesti. Heille on ehdottomasti tärkeämpää yrittää pitää yllä maayhteyttä Krimille.”
Krimin niemimaa, jonka Venäjä valtasi helmi-maaliskuussa 2014, on Putinille propagandan kovaa ydintä. Krimillä on aivan erityinen historiallinen merkitys, eikä Putinin diktatuuri välttämättä selviytyisi niemimaan menetyksestä.
ELOKUUSSA Halla-aho matkusti Ukrainaan.
Suomen ja Baltian maiden ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajat kiersivät Kiovaa ympäröiviä paikkakuntia Irpiniä, Butšaa, Borodjankaa sekä Tšernihiviä, joissa Venäjä on tehnyt YK:n ihmisoikeuskomission raportin mukaan lukuisia sotarikoksia.
Kun Halla-aho muistelee matkaa, hän tuntuu kakistelevan. Yhtäkkiä vastaukset eivät tulekaan kuin apteekin hyllyltä.
”Sota-alueella käyminen on aika vavisuttava kokemus ihmiselle, joka ei ole sellaisella alueella aikaisemmin käynyt”, Halla-aho sanoo. ”Ei niitä oikein voi kokea muuta kuin käymällä paikan päällä. Että millaista sodan tuho on, kun sitä katselee metrin päästä sen sijaan että sitä katselee valokuvista.”
Butšan hautausmaalla oli pitkä rivi nimettömiä hautoja. Niissä oli ruumiita, joista oli otettu dna-näytteet myöhempää tunnistamista varten.
”Kaikenlaisia ihmisiä. Lapsia ja aikuisia.”
HALLA-AHO on ollut johdonmukaisesti Venäjä-kriittinen, mutta hänen edustamassaan puolueessa, perussuomalaisissa, moni näkyvä hahmo sekä osa kannattajakunnasta ovat osoittaneet ymmärtämystä Putinin politiikalle vuosien ajan.
Taloustutkimuksen kyselyssä joulukuussa 2016 – kaksi vuotta Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan alun jälkeen – perussuomalaisten kannattajista Putiniin kertoi luottavansa lähes puolet. Puolueen keskeisistä poliitikoista esimerkiksi Laura Huhtasaari ja Tom Packalén ovat esittäneet Venäjää tukevia kannanottoja.
Halla-ahon edeltäjänä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Mika Niikko painostettiin eroamaan tehtävästään, kun hän helmikuun alussa ennen Venäjän suurhyökkäystä vaati twiitissään ”Ranskan presidenttiä tai jotain muuta” ilmoittamaan julkisesti, että Ukraina ei liity Natoon.
”Vaikka oma käsitykseni realiteeteista on toinen kuin Niikolla, katson, että median ja muiden puolueiden reaktio oli suhteeton ja johtui enemmänkin antipatiasta Niikkoa kohtaan erikseen ja perussuomalaisia kohtaan yleensä”, Halla-aho toteaa.
www.hs.fi
Kiihkeä sivustaseuraaja
Nimettömien ukrainalaishautojen näkeminen oli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle Jussi Halla-aholle ”vavisuttava kokemus”. Hän uskoo, että Venäjän joukot on mahdollista työntää Ukrainasta vuoden 2023 aikana.Tommi Nieminen HS
2:00 | Päivitetty 7:11
EDUSKUNNAN ulkoasiainvaliokunta on lentänyt edellispäivänä Yhdysvaltojen itärannikolta Helsinkiin.
Washingtonissa valiokunta tapasi muun muassa yhdysvaltalaissenaattoreita, joista tunnetuimpina demokraatti Amy Klobucharin ja republikaani Susan Collinsin.
Puhuttiin synkistä asioista, kuten Putinin hyökkäyssodasta Ukrainaan. Toki sivuttiin myös Suomen Nato-jäsenyyttä.
Helsingissä tulee lunta. On marraskuinen maanantaiaamu.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho marssii Koivu-nimiseen neuvotteluhuoneeseen eduskunnan lisärakennuksessa Pikkuparlamentissa. Huone on sisustettu harmaalla ylöspäin kapenevalla suippopylväällä, josta tulee ensimmäisenä mieleen Neuvostoliiton konkurssipesästä ostettu risteilyohjus.
Halla-aho, 51, on käytännössä Suomen ulkopolitiikan nelonen: presidentin, pääministerin ja ulkoministerin jälkeen.
Ulkoasiainvaliokunta taas on eduskunnan ulkopoliittinen työkalu, ja eduskunnalla on iso rooli ulkopolitiikassa. Siksi esimerkiksi Nato-jäsenyyden voimaan saattaminen vaatii eduskunnan päätöksen.
Sodasta ja rauhasta päättää presidentti, mutta sekin tapahtuu vain eduskunnan suostumuksella.
KOSKA Halla-aho on ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, hän on Suomen informoiduimpia ihmisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Sen lisäksi hän on ukrainan kielen taitoinen ja tuntee maata henkilökohtaisesti.
Halla-aho asui ja työskenteli Kiovassa vuosina 1997–1998. Ensimmäiset kuukaudet hän opiskeli ukrainaa ja loppuajan työskenteli Suomen Kiovan-suurlähetystössä viisumivirkailijana. Hän on koulutukseltaan kielitieteilijä ja filosofian tohtori. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hän jopa työsti jonkin aikaa suomi–ukraina-sanakirjaa, mutta työ jäi politiikan alle.
Venäjän hyökkäyssotaa Halla-aho on seurannut yksityiskohtaisesti.
Ukrainan puolustussodassa on tapahtunut iso käänne. On siirrytty sodan kolmanteen vaiheeseen. Halla-ahon kanssa on tarkoitus puhua juuri tästä käänteestä sekä Suomen ja Euroopan politiikan kohtalonhetkistä.
Sodan ensimmäinen vaihe oli helmi-maaliskuussa: Venäjä yritti Kiovan ja koko maan nopeaa miehitystä mutta epäonnistui. Toinen vaihe oli maaliskuun lopulta syyskuulle, kun rintamalinjat vakiintuivat.
Sodan kolmas vaihe alkoi syyskuussa 2022, kun Venäjän hyökkäysarmeijan linja romahti pohjoisella Harkovan rintamalla ja Ukraina valtasi takaisin peräti 12 000 neliökilometriä omaa maataan. Sen jälkeen, lokakuussa, Venäjän linja romahti etelässä Hersonin rintamalla ja Ukraina sai vapautettua tärkeän Hersonin kaupungin.
Sodassa on nyt kolme päärintamaa: itäinen Donbasin rintama, joka jakautuu Luhanskin alueeseen ja Donetskin alueeseen, sekä eteläiset Zaporižžjan ja Hersonin rintamat.
Halla-aho arvioi, että Hersonin rintama jäätyy asemasodaksi. Sodan kummallakaan osapuolella ei ole halua yrittää Dneprjoen ylitystä.
Sen sijaan Zaporižžjan rintamalta Ukraina saattaisi yrittää läpimurtoa Asovanmerelle, Halla-aho sanoo. Se katkaisisi maayhteyden Venäjältä Krimille – ja olisi Venäjälle logistinen katastrofi.
Entä Donbasin pitkä itärintama?
”Käsittääkseni venäläiset eivät enää pidä Luhanskin aluetta kovin oleellisena, paitsi ehkä poliittisesti ja symbolisesti. Heille on ehdottomasti tärkeämpää yrittää pitää yllä maayhteyttä Krimille.”
Krimin niemimaa, jonka Venäjä valtasi helmi-maaliskuussa 2014, on Putinille propagandan kovaa ydintä. Krimillä on aivan erityinen historiallinen merkitys, eikä Putinin diktatuuri välttämättä selviytyisi niemimaan menetyksestä.
ELOKUUSSA Halla-aho matkusti Ukrainaan.
Suomen ja Baltian maiden ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajat kiersivät Kiovaa ympäröiviä paikkakuntia Irpiniä, Butšaa, Borodjankaa sekä Tšernihiviä, joissa Venäjä on tehnyt YK:n ihmisoikeuskomission raportin mukaan lukuisia sotarikoksia.
Kun Halla-aho muistelee matkaa, hän tuntuu kakistelevan. Yhtäkkiä vastaukset eivät tulekaan kuin apteekin hyllyltä.
”Sota-alueella käyminen on aika vavisuttava kokemus ihmiselle, joka ei ole sellaisella alueella aikaisemmin käynyt”, Halla-aho sanoo. ”Ei niitä oikein voi kokea muuta kuin käymällä paikan päällä. Että millaista sodan tuho on, kun sitä katselee metrin päästä sen sijaan että sitä katselee valokuvista.”
Butšan hautausmaalla oli pitkä rivi nimettömiä hautoja. Niissä oli ruumiita, joista oli otettu dna-näytteet myöhempää tunnistamista varten.
”Kaikenlaisia ihmisiä. Lapsia ja aikuisia.”
HALLA-AHO on ollut johdonmukaisesti Venäjä-kriittinen, mutta hänen edustamassaan puolueessa, perussuomalaisissa, moni näkyvä hahmo sekä osa kannattajakunnasta ovat osoittaneet ymmärtämystä Putinin politiikalle vuosien ajan.
Taloustutkimuksen kyselyssä joulukuussa 2016 – kaksi vuotta Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan alun jälkeen – perussuomalaisten kannattajista Putiniin kertoi luottavansa lähes puolet. Puolueen keskeisistä poliitikoista esimerkiksi Laura Huhtasaari ja Tom Packalén ovat esittäneet Venäjää tukevia kannanottoja.
Halla-ahon edeltäjänä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Mika Niikko painostettiin eroamaan tehtävästään, kun hän helmikuun alussa ennen Venäjän suurhyökkäystä vaati twiitissään ”Ranskan presidenttiä tai jotain muuta” ilmoittamaan julkisesti, että Ukraina ei liity Natoon.
”Vaikka oma käsitykseni realiteeteista on toinen kuin Niikolla, katson, että median ja muiden puolueiden reaktio oli suhteeton ja johtui enemmänkin antipatiasta Niikkoa kohtaan erikseen ja perussuomalaisia kohtaan yleensä”, Halla-aho toteaa.
Venäjän hyökkäys | Putin tekee nyt saman kohtalokkaan virheen kuin Hitler vuonna 1944, sanoo Jussi Halla-aho
Nimettömien ukrainalaishautojen näkeminen oli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle Jussi Halla-aholle ”vavisuttava kokemus”. Hän uskoo, että Venäjän joukot on mahdollista työntää Ukrainasta vuoden 2023 aikana.
www.hs.fi
YliKoo
Greatest Leader
KOIVU-NIMISESSÄ neuvotteluhuoneessa Halla-aho aloittaa lyhyen Ukraina-luennon. Maa ei ole niin yksiselitteinen kuin Suomesta käsin moni kuvittelee, hän sanoo. Ei ole niin, että sota-aikaa olisi edeltänyt selkeä kahtiajako länsimieliseen ukrainankieliseen Ukrainaan ja Venäjä-mieliseen venäjänkieliseen Ukrainaan.
”Todellisuus on aina ollut paljon monimutkaisempi.”
Sota on tosin tehnyt Ukrainasta mustavalkoisemman, sitähän sodat tekevät. Esimerkiksi Kiovasta on tullut vuoden 2014 jälkeen käytännössä ukrainankielinen ja lähes yksinomaan länsimielinen kaupunki. Siihen asti se oli kaksikielinen ja monimielisempi.
”Se ei johdu siitä, että sinne olisi tullut muualta ihmisiä, vaan siitä, että ihmiset ovat vaihtaneet kieltä, jota he käyttävät. On tapahtunut sellainen kansallinen ja kielellinen uudelleensyntyminen, jota olisi ollut hyvin vaikea kuvitella vielä 20 vuotta sitten.”
Onko oma suhteesi Ukrainaan muuttunut?
”En nyt sanoisi, että omassa suhteessani on tapahtunut mitään, mutta on ollut äärimmäisen mielenkiintoista havainnoida tätä evoluutiota.”
Onko sinulla vanhoja ystäviä rintamalla?
”En tiedä”, Halla-aho sanoo. ”On joitakin vanhoja ystäviä, joista en ole kuullut, mutta en ole viitsinyt udella.”
Sotaa Halla-aho seuraa pääasiassa ukrainankielisistä lähteistä, sillä läntiset lähteet pyrkivät hänen mukaansa usein esittämään asiat hyvin positiivisesti tai negatiivisesti toisen osapuolen kannalta.
Halla-aho kirjoittaa vihkoon kolme lähdettä, joita hän pitää erityisen hyvinä: 24 kanal -tv-kanavan toimittaja Andrij Drozda, sotilasasiantuntija ja eversti evp. Oleh Zdanov ja Youtuben kautta ohjelmaa jakava Fabrika Novyn.
Hän sanoo luottavansa myös Ukrainan hallinnon ja puolustusvoimien viralliseen tiedotukseen.
”Siellä ei koskaan mainosteta sellaisia voittoja, joita ei voida varmistaa muista lähteistä.”
PUHEENPARSI Venäjästä on kenties pysyvästi muuttunut Suomen poliittisessa eliitissä. Kaunistelevan naapuruusliturgian aika on ohi.
Halla-ahossa muutos kiteytyy. Hän puhuu ulkopoliitikoksi hyvin eri tavalla Venäjästä kuin Suomessa on totuttu kuulemaan.
Ukrainan tuntijana ja sodan analysoijana hän on todennäköisesti taitavampi kuin moni kollegansa Suomessa. Toisaalta hän oli etenkin sodan ensiviikkoina tunteet avoimesti pinnassa ja joutui maaliskuussa 2022 pahoittelemaan pariinkin kertaan twiittejään.
Hän muun muassa vetosi Twitterissä englanniksi Natoon, YK:hon ja EU:hun, että ne pysäyttäisivät Venäjän joukot ”ennen kuin meillä on uusi Groznyi ja Aleppo keskellä Eurooppaa”.
Moni katsoi, että Halla-aho usutti Naton joukkoja Venäjää vastaan. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) näpäytti Halla-ahoa ja muistutti, että Suomessa ulkopolitiikan linjauksista vastaavat presidentti ja valtioneuvosto.
Nyt Halla-aho väistää kysymyksen siitä, pitäisikö Nato-maiden lähettää joukkojaan sotaan, mutta hän antaa ymmärtää, että on edelleen samalla kannalla.
”Uskon, että paine voimistuu siihen suuntaan.”
PIKKUPARLAMENTIN kokoushuoneessa on erikoinen tunnelma, sillä Halla-aho puhuu korostetun analyyttisesti ja rauhallisesti, mutta vertaukset jyrkentyvät.
Hän vertaa Vladimir Putinin strategiaa Adolf Hitlerin strategiaan. Oleellista on toki se, ettei vertaus tunnu nyt aivan mahdottomalta.
Halla-ahon mukaan Putinin sisäpiiri näyttää toimivan Ukrainassa samalla tavoin kuin Hitlerin pieni sisäpiiri toimi koko Euroopassa vuonna 1944: maa jatkaa hyökkäyssotaa, vaikka lopputulos – lähes väistämätön ja maalle katastrofaalinen tappio – on jo näköpiirissä.
Halla-aho pitää hyvin mahdollisena, että Venäjä tulee häviämään sodan täydellisesti vuoden 2023 aikana. Tappiolla hän tarkoittaa sitä, että Venäjän joukot ajetaan koko siltä alueelta, jota Ukraina hallitsi vuodet 1991–2013. Eli Krimiä myöten.
Se tosin edellyttää, että länsiliittouma – Suomi mukaan lukien – kasvattaa aseellista tukeaan Ukrainalle.
”Tämä sota olisi ollut päätettävissä jo aiemmin, jos länsimaat olisivat olleet päättäväisempiä”, hän sanoo.
Tragedian ydin vain on siinä, että ennen sodan loppua Putinin esikunta saattaa olla Halla-ahon mukaan valmis tapattamaan vielä kymmeniätuhansia tai jopa satojatuhansia ihmisiä, myös oman maansa kansalaisia.
Se johtuu Halla-ahon mukaan venäläisen poliittisen eliitin maailmankatsomuksesta.
”Venäläiset eivät ajattele voittoa ja häviötä samalla tavalla kuin normaalit ihmiset. He eivät laske omia tappioitaan, kuten länsimaalainen armeija tai oikeastaan melkein mikä tahansa muu armeija tekee”, Halla-aho sanoo.
Venäjän johto ei Halla-ahon mukaan juuri noteeraa venäläisiä kuolonuhreja, jos Venäjä onnistuu tappamaan suuria määriä ukrainalaisia siviilejä ja tuhoamaan Ukrainan infrastruktuuria.
”He saattavat pitää sitä sen kaltaisena menestyksenä, että uhraukset ovat perusteltuja."
LÄNNESSÄKIN on kuultu jo ehdotuksia siitä, että Ukrainan täytyisi aloittaa neuvottelut Venäjän kanssa tulitaukoehdoista. Yhdysvaltain ykköskenraali, asevoimien komentaja Mark Milley ehdotti marraskuussa neuvotteluja, koska Ukraina olisi Milleyn mukaan juuri nyt vahvoilla neuvottelupöydässä.
Yhdysvalloissakin on hetki hetkeltä vaikeampaa perustella poliittisesti miljardien dollarien apupaketteja Ukrainaan.
Halla-aho on kuitenkin sitä mieltä, että Putinin kanssa neuvotteleminen olisi järjetöntä. Mikä tahansa lopputulos, jonka Venäjä voisi tulkita voitoksi, olisi autoritaarisuuden voitto demokratiasta. Se olisi viesti, joka luettaisiin rohkaisevana kaikissa muissakin maailman roistovaltioissa.
”Se olisi Venäjälle kannuste lähteä uusille sotaretkille ja jatkaa tätä sotaretkeä, kun se on saanut esimerkiksi tulitauon myötä koottua itseään ja kerättyä voimiaan.”
Aika kuitenkin työskentelee nyt Venäjää vastaan, vaikka Kreml kuvittelee päinvastoin, Halla-aho uskoo. Vaikka talvipakkaset alkavat pian lähes koko Euroopassa, väistämätön energiakriisi tuskin hajottaa enää lännen rintamaa.
Länsi on investoinut Ukrainaan materiaalisesti ja poliittisesti jo niin paljon, ettei sillä ole varaa perääntyä.
"Ukrainan tappio tulkittaisiin sekä Venäjällä että muualla maailmassa Venäjän voitoksi koko kollektiivisesta lännestä", Halla-aho sanoo.
”Todellisuus on aina ollut paljon monimutkaisempi.”
Sota on tosin tehnyt Ukrainasta mustavalkoisemman, sitähän sodat tekevät. Esimerkiksi Kiovasta on tullut vuoden 2014 jälkeen käytännössä ukrainankielinen ja lähes yksinomaan länsimielinen kaupunki. Siihen asti se oli kaksikielinen ja monimielisempi.
”Se ei johdu siitä, että sinne olisi tullut muualta ihmisiä, vaan siitä, että ihmiset ovat vaihtaneet kieltä, jota he käyttävät. On tapahtunut sellainen kansallinen ja kielellinen uudelleensyntyminen, jota olisi ollut hyvin vaikea kuvitella vielä 20 vuotta sitten.”
Onko oma suhteesi Ukrainaan muuttunut?
”En nyt sanoisi, että omassa suhteessani on tapahtunut mitään, mutta on ollut äärimmäisen mielenkiintoista havainnoida tätä evoluutiota.”
Onko sinulla vanhoja ystäviä rintamalla?
”En tiedä”, Halla-aho sanoo. ”On joitakin vanhoja ystäviä, joista en ole kuullut, mutta en ole viitsinyt udella.”
Sotaa Halla-aho seuraa pääasiassa ukrainankielisistä lähteistä, sillä läntiset lähteet pyrkivät hänen mukaansa usein esittämään asiat hyvin positiivisesti tai negatiivisesti toisen osapuolen kannalta.
Halla-aho kirjoittaa vihkoon kolme lähdettä, joita hän pitää erityisen hyvinä: 24 kanal -tv-kanavan toimittaja Andrij Drozda, sotilasasiantuntija ja eversti evp. Oleh Zdanov ja Youtuben kautta ohjelmaa jakava Fabrika Novyn.
Hän sanoo luottavansa myös Ukrainan hallinnon ja puolustusvoimien viralliseen tiedotukseen.
”Siellä ei koskaan mainosteta sellaisia voittoja, joita ei voida varmistaa muista lähteistä.”
PUHEENPARSI Venäjästä on kenties pysyvästi muuttunut Suomen poliittisessa eliitissä. Kaunistelevan naapuruusliturgian aika on ohi.
Halla-ahossa muutos kiteytyy. Hän puhuu ulkopoliitikoksi hyvin eri tavalla Venäjästä kuin Suomessa on totuttu kuulemaan.
Ukrainan tuntijana ja sodan analysoijana hän on todennäköisesti taitavampi kuin moni kollegansa Suomessa. Toisaalta hän oli etenkin sodan ensiviikkoina tunteet avoimesti pinnassa ja joutui maaliskuussa 2022 pahoittelemaan pariinkin kertaan twiittejään.
Hän muun muassa vetosi Twitterissä englanniksi Natoon, YK:hon ja EU:hun, että ne pysäyttäisivät Venäjän joukot ”ennen kuin meillä on uusi Groznyi ja Aleppo keskellä Eurooppaa”.
Moni katsoi, että Halla-aho usutti Naton joukkoja Venäjää vastaan. Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) näpäytti Halla-ahoa ja muistutti, että Suomessa ulkopolitiikan linjauksista vastaavat presidentti ja valtioneuvosto.
Nyt Halla-aho väistää kysymyksen siitä, pitäisikö Nato-maiden lähettää joukkojaan sotaan, mutta hän antaa ymmärtää, että on edelleen samalla kannalla.
”Uskon, että paine voimistuu siihen suuntaan.”
PIKKUPARLAMENTIN kokoushuoneessa on erikoinen tunnelma, sillä Halla-aho puhuu korostetun analyyttisesti ja rauhallisesti, mutta vertaukset jyrkentyvät.
Hän vertaa Vladimir Putinin strategiaa Adolf Hitlerin strategiaan. Oleellista on toki se, ettei vertaus tunnu nyt aivan mahdottomalta.
Halla-ahon mukaan Putinin sisäpiiri näyttää toimivan Ukrainassa samalla tavoin kuin Hitlerin pieni sisäpiiri toimi koko Euroopassa vuonna 1944: maa jatkaa hyökkäyssotaa, vaikka lopputulos – lähes väistämätön ja maalle katastrofaalinen tappio – on jo näköpiirissä.
Halla-aho pitää hyvin mahdollisena, että Venäjä tulee häviämään sodan täydellisesti vuoden 2023 aikana. Tappiolla hän tarkoittaa sitä, että Venäjän joukot ajetaan koko siltä alueelta, jota Ukraina hallitsi vuodet 1991–2013. Eli Krimiä myöten.
Se tosin edellyttää, että länsiliittouma – Suomi mukaan lukien – kasvattaa aseellista tukeaan Ukrainalle.
”Tämä sota olisi ollut päätettävissä jo aiemmin, jos länsimaat olisivat olleet päättäväisempiä”, hän sanoo.
Tragedian ydin vain on siinä, että ennen sodan loppua Putinin esikunta saattaa olla Halla-ahon mukaan valmis tapattamaan vielä kymmeniätuhansia tai jopa satojatuhansia ihmisiä, myös oman maansa kansalaisia.
Se johtuu Halla-ahon mukaan venäläisen poliittisen eliitin maailmankatsomuksesta.
”Venäläiset eivät ajattele voittoa ja häviötä samalla tavalla kuin normaalit ihmiset. He eivät laske omia tappioitaan, kuten länsimaalainen armeija tai oikeastaan melkein mikä tahansa muu armeija tekee”, Halla-aho sanoo.
Venäjän johto ei Halla-ahon mukaan juuri noteeraa venäläisiä kuolonuhreja, jos Venäjä onnistuu tappamaan suuria määriä ukrainalaisia siviilejä ja tuhoamaan Ukrainan infrastruktuuria.
”He saattavat pitää sitä sen kaltaisena menestyksenä, että uhraukset ovat perusteltuja."
LÄNNESSÄKIN on kuultu jo ehdotuksia siitä, että Ukrainan täytyisi aloittaa neuvottelut Venäjän kanssa tulitaukoehdoista. Yhdysvaltain ykköskenraali, asevoimien komentaja Mark Milley ehdotti marraskuussa neuvotteluja, koska Ukraina olisi Milleyn mukaan juuri nyt vahvoilla neuvottelupöydässä.
Yhdysvalloissakin on hetki hetkeltä vaikeampaa perustella poliittisesti miljardien dollarien apupaketteja Ukrainaan.
Halla-aho on kuitenkin sitä mieltä, että Putinin kanssa neuvotteleminen olisi järjetöntä. Mikä tahansa lopputulos, jonka Venäjä voisi tulkita voitoksi, olisi autoritaarisuuden voitto demokratiasta. Se olisi viesti, joka luettaisiin rohkaisevana kaikissa muissakin maailman roistovaltioissa.
”Se olisi Venäjälle kannuste lähteä uusille sotaretkille ja jatkaa tätä sotaretkeä, kun se on saanut esimerkiksi tulitauon myötä koottua itseään ja kerättyä voimiaan.”
Aika kuitenkin työskentelee nyt Venäjää vastaan, vaikka Kreml kuvittelee päinvastoin, Halla-aho uskoo. Vaikka talvipakkaset alkavat pian lähes koko Euroopassa, väistämätön energiakriisi tuskin hajottaa enää lännen rintamaa.
Länsi on investoinut Ukrainaan materiaalisesti ja poliittisesti jo niin paljon, ettei sillä ole varaa perääntyä.
"Ukrainan tappio tulkittaisiin sekä Venäjällä että muualla maailmassa Venäjän voitoksi koko kollektiivisesta lännestä", Halla-aho sanoo.
YliKoo
Greatest Leader
ENTÄ SUOMI, maa, jolla on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa ja Nato-jäsenyys Unkarin ja Turkin siunausta vaille plakkarissa?
Suomi on asettunut sodassa yksiselitteisesti Ukrainan puolelle Venäjän hyökkäystä vastaan. Halla-aho ei termiä käytä, mutta ei ole täysin poissuljettua ajatella, että länsiliittouma – ja Suomi sen yhtenä liittolaisvaltiona – käy Ukrainan kautta sijaissotaa Venäjää vastaan.
Halla-aho sanoo, että aseapu voisi olla euromääräisesti suurempaakin. Silti Suomen ei hänen mielestään tarvitse häpeillä aseavun määrää, vaikka se on huomattavasti vähäisempää kuin vaikkapa pienen Viron antama apu.
Halla-ahon mukaan Suomi lahjoittaa Ukrainaan tosiasiallisesti enemmän aseita kuin aseapupakettien euromääristä voi päätellä. Suomi on lahjoittanut varastoistaan paljon sellaista neuvostoliittolaiseen asesuunnitteluun perustuvaa tavaraa, jota Ukrainan armeija käyttää edelleen. Sellaiselle puolustusmateriaalille ei ole enää merkittävää maailmanmarkkinahintaa, mutta sillä on Halla-ahon mukaan ”huomattava käyttöarvo ukrainalaisille”.
Marraskuun loppupuoleen mennessä Suomi on antanut Ukrainalle 160 miljoonan euron edestä aseapua. Lisäavustakin on jo vihjattu.
Sen lisäksi parikymmentä suomalaisupseeria on ollut Britanniassa sotilastukikohdassa kouluttamassa ukrainalaisia siviilejä sotaan.
Voisiko Suomi laajentaa ukrainalaisten puolustuskoulutusta Suomeen?
Halla-aho kannattaa ajatusta. Hänen mielestään on järjetöntä miettiä nykytilanteessa, kuinka Venäjä siihen reagoisi.
”En tiedä, mikä voisi olla enää poliittinen perustelu sille, että esimerkiksi koulutusavusta kieltäydyttäisiin.”
KESKEINEN kysymys kuuluu: kuinka Putinin vallan käy, kun Venäjän hyökkäyssota alkaa kääntyä sarjaksi yhä nöyryyttävämpiä tappioita?
Ulkoa käsin mahdollista valtataistelua on lähes mahdotonta nähdä ja ennustaa. Kreml on julkisuudelta suljettu vallan sisäpiiri, josta tihkuu vain tarkasti suodatettua ja sensuroitua tietoa.
Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että Venäjällä voi tapahtua paljon ja nopeasti, ”sitten kun tapahtumat lähtevät liikkeelle”.
Hyvin harva näki elokuussa 1991, mitä ikuiseksi kuvitellussa Neuvostoliitossa oli tapahtumassa.
Samanlainen nopea romahdus voisi periaatteessa tapahtua Halla-ahon mukaan myös Putinin sisäpiirille. Käytännössä se tarkoittaisi, että jokin toinen Venäjän asevoimien tukema voimaeliitti syrjäyttäisi presidentin ja ottaisi vallan.
Halla-aho sanoo, että hänen saamiensa raporttien mukaan Putin on sekä fyysisesti että henkisesti pitkälti yksin. Hän seurustelee vain muutaman ihmisen kanssa.
Isoista asioista Putin puhuu Venäjän ulkomaantiedustelun johtajan Sergei Naryškinin ja Venäjän turvallisuusneuvoston puheenjohtajan Nikolai Patruševin kanssa, Halla-aho sanoo. Puolustusministeri Sergei Šoigu on ehkä Putinin lähin ystävä, jolle presidentti purkautuu henkilökohtaisemmin.
Lokakuussa Halla-aho twiittasi englanninkielisen ketjun, joka päättyi näin: ”Ainoa tie ulos tästä spiraalista on herra Putinin syrjäyttäminen. Uskon, että tämä on todennäköisin vaihtoehto. Hänet lähetetään ’lomalle’, sitten Venäjän turvallisuusneuvosto asettaa kollektiivisen johdon, joka pyrkii tulitaukoon ja jonkinlaiseen kompromissiin.”
Venäjän johdon imperialistista maailmankuvaa yksikään palatsivallankumous tuskin murtaa. Niin syvällä on ajatus Venäjästä slaavien emämaana.
Siksi Halla-aho varoittaa löysästä optimismista.
”Ajatus siitä, että jonkinlainen rauhanoppositio tai älyllinen oppositio pääsisi valtaan Venäjällä, on hyvin sinisilmäinen ja naiivi.”
ITÄRAJAN takana on hiljaisempaa kuin vuosikymmeniin, ehkä vuosisatoihin.
Venäläiset sotilastukikohdat ammottavat pohjoista Alakurttia lukuun ottamatta tyhjillään – sotilaat ja kalusto ovat Ukrainassa.
Sota on paljastanut, että Venäjän armeija on huonommin varusteltu ja johdettu, epämotivoituneempi, kurittomampi ja ammattitaidottomampi kuin lännessä on koko 2000-luvun ajan arvioitu.
Suomea taas suojaa lähitulevaisuudessa 32 Nato-maan puolustuskilpi, jota heikentyvän Venäjän on mahdotonta horjuttaa sotilaallisesti.
”Siinä mielessä en usko Suomessa kovin dramaattisiin negatiivisiin kehityskulkuihin”, Halla-aho sanoo.
Hän kuitenkin arvioi, että Suomen ja Venäjän suhteet pysyvät ”erittäin ongelmallisina pitkälle tulevaisuuteen”.
Jonkinlaiseen kaupankäyntiin joskus vielä palataan, Halla-aho sanoo. Mutta ei enää koskaan sellaiseen Venäjän öljystä, maakaasusta ja hiilestä muodostuvaan kahleeseen, johon läntinen Eurooppa oli kuristanut itsensä.
Suomi on asettunut sodassa yksiselitteisesti Ukrainan puolelle Venäjän hyökkäystä vastaan. Halla-aho ei termiä käytä, mutta ei ole täysin poissuljettua ajatella, että länsiliittouma – ja Suomi sen yhtenä liittolaisvaltiona – käy Ukrainan kautta sijaissotaa Venäjää vastaan.
Halla-aho sanoo, että aseapu voisi olla euromääräisesti suurempaakin. Silti Suomen ei hänen mielestään tarvitse häpeillä aseavun määrää, vaikka se on huomattavasti vähäisempää kuin vaikkapa pienen Viron antama apu.
Halla-ahon mukaan Suomi lahjoittaa Ukrainaan tosiasiallisesti enemmän aseita kuin aseapupakettien euromääristä voi päätellä. Suomi on lahjoittanut varastoistaan paljon sellaista neuvostoliittolaiseen asesuunnitteluun perustuvaa tavaraa, jota Ukrainan armeija käyttää edelleen. Sellaiselle puolustusmateriaalille ei ole enää merkittävää maailmanmarkkinahintaa, mutta sillä on Halla-ahon mukaan ”huomattava käyttöarvo ukrainalaisille”.
Marraskuun loppupuoleen mennessä Suomi on antanut Ukrainalle 160 miljoonan euron edestä aseapua. Lisäavustakin on jo vihjattu.
Sen lisäksi parikymmentä suomalaisupseeria on ollut Britanniassa sotilastukikohdassa kouluttamassa ukrainalaisia siviilejä sotaan.
Voisiko Suomi laajentaa ukrainalaisten puolustuskoulutusta Suomeen?
Halla-aho kannattaa ajatusta. Hänen mielestään on järjetöntä miettiä nykytilanteessa, kuinka Venäjä siihen reagoisi.
”En tiedä, mikä voisi olla enää poliittinen perustelu sille, että esimerkiksi koulutusavusta kieltäydyttäisiin.”
KESKEINEN kysymys kuuluu: kuinka Putinin vallan käy, kun Venäjän hyökkäyssota alkaa kääntyä sarjaksi yhä nöyryyttävämpiä tappioita?
Ulkoa käsin mahdollista valtataistelua on lähes mahdotonta nähdä ja ennustaa. Kreml on julkisuudelta suljettu vallan sisäpiiri, josta tihkuu vain tarkasti suodatettua ja sensuroitua tietoa.
Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että Venäjällä voi tapahtua paljon ja nopeasti, ”sitten kun tapahtumat lähtevät liikkeelle”.
Hyvin harva näki elokuussa 1991, mitä ikuiseksi kuvitellussa Neuvostoliitossa oli tapahtumassa.
Samanlainen nopea romahdus voisi periaatteessa tapahtua Halla-ahon mukaan myös Putinin sisäpiirille. Käytännössä se tarkoittaisi, että jokin toinen Venäjän asevoimien tukema voimaeliitti syrjäyttäisi presidentin ja ottaisi vallan.
Halla-aho sanoo, että hänen saamiensa raporttien mukaan Putin on sekä fyysisesti että henkisesti pitkälti yksin. Hän seurustelee vain muutaman ihmisen kanssa.
Isoista asioista Putin puhuu Venäjän ulkomaantiedustelun johtajan Sergei Naryškinin ja Venäjän turvallisuusneuvoston puheenjohtajan Nikolai Patruševin kanssa, Halla-aho sanoo. Puolustusministeri Sergei Šoigu on ehkä Putinin lähin ystävä, jolle presidentti purkautuu henkilökohtaisemmin.
Lokakuussa Halla-aho twiittasi englanninkielisen ketjun, joka päättyi näin: ”Ainoa tie ulos tästä spiraalista on herra Putinin syrjäyttäminen. Uskon, että tämä on todennäköisin vaihtoehto. Hänet lähetetään ’lomalle’, sitten Venäjän turvallisuusneuvosto asettaa kollektiivisen johdon, joka pyrkii tulitaukoon ja jonkinlaiseen kompromissiin.”
Venäjän johdon imperialistista maailmankuvaa yksikään palatsivallankumous tuskin murtaa. Niin syvällä on ajatus Venäjästä slaavien emämaana.
Siksi Halla-aho varoittaa löysästä optimismista.
”Ajatus siitä, että jonkinlainen rauhanoppositio tai älyllinen oppositio pääsisi valtaan Venäjällä, on hyvin sinisilmäinen ja naiivi.”
ITÄRAJAN takana on hiljaisempaa kuin vuosikymmeniin, ehkä vuosisatoihin.
Venäläiset sotilastukikohdat ammottavat pohjoista Alakurttia lukuun ottamatta tyhjillään – sotilaat ja kalusto ovat Ukrainassa.
Sota on paljastanut, että Venäjän armeija on huonommin varusteltu ja johdettu, epämotivoituneempi, kurittomampi ja ammattitaidottomampi kuin lännessä on koko 2000-luvun ajan arvioitu.
Suomea taas suojaa lähitulevaisuudessa 32 Nato-maan puolustuskilpi, jota heikentyvän Venäjän on mahdotonta horjuttaa sotilaallisesti.
”Siinä mielessä en usko Suomessa kovin dramaattisiin negatiivisiin kehityskulkuihin”, Halla-aho sanoo.
Hän kuitenkin arvioi, että Suomen ja Venäjän suhteet pysyvät ”erittäin ongelmallisina pitkälle tulevaisuuteen”.
Jonkinlaiseen kaupankäyntiin joskus vielä palataan, Halla-aho sanoo. Mutta ei enää koskaan sellaiseen Venäjän öljystä, maakaasusta ja hiilestä muodostuvaan kahleeseen, johon läntinen Eurooppa oli kuristanut itsensä.
Ukraina
Isänmaan puolesta
Majuri
Ei ole halpaa hupia ryssällekään tämä sotiminen, valitettavasti Ukrainalle maksaa moninkertaisesti...
Arvio: Venäjä on käyttänyt sotaan lähes 79 miljardia euroa
Talouslehti Forbesin ukrainalainen versio Forbes Ukraine on laskenut arvion siitä, miten paljon Venäjä on toistaiseksi käyttänyt rahaa sotaan.Forbes Ukraine väittää, että Venäjä on upottanut hyökkäykseensä Ukrainaan yhdeksän kuukauden aikana 82 miljardia dollaria eli lähes 79 miljardia euroa. Asiasta uutisoi myös The Kyiv Independent.
Forbesin laskelmien mukaan Venäjä olisi käyttänyt Ukrainassa noin 10000-50000 tykistön kranaattia päivässä. Lehden mukaan keskimääräinen hinta yhdelle neuvostokranaatille on noin 1000 dollaria. Venäjä olisi siis laskelman mukaan käyttänyt pelkkään tykistöönsä 5,5 miljardia dollaria.
Sen lisäksi Venäjä on ampunut sodan aikana valtavat määrät ohjuksia. Forbes arvioi, että ohjuksia on kulunut tähän mennessä noin 4000 kappaletta. Yksi venäläinen pitkän matkan ohjus maksaa lehden mukaan noin kolme miljoonaa dollaria.
Venäjä on kokenut sodassa myös suuria menetyksiä. Se on Forbesin mukaan menettänyt 278 taistelulentokonetta ja 261 helikopteria. Yhteensä tappioiden hintalappu on lehden mukaan noin 8 miljardia. Niiden päälle tulevat vielä panssariajoneuvojen ja muun kaluston menetykset.
Forbes Ukrainen mukaan yhteen venäläissotilaaseen kuluu päivässä noin 200 dollaria. Kaikkien joukkojen palkkoihin on puolestaan mennyt lehden laskelmien mukaan noin 2,7 miljardia sodan alkamisen jälkeen.
Forbes huomauttaa, että sen laskelmien mukaan Venäjä on käyttänyt noin neljäsosan vuotuisesta valtion budjetistaan sotaan.
Joo.. Kertoisitko vielä kuinka ammuit kultaisen ampumamerkin intissä?
Kolmas yrittämä, 16/12 taulussa. Muilla taisi jo olla KL saatuna.
saftamil
Kenraali
saftamil
Kenraali
Mulle entuudestaan tuntematon twiittaaja päätellyt että video jossa rysyt on käpertyneenä omaan mutakuoppaansa, eivätkä reagoi kranuihin, kärsivät hypotermiasta.
threadreaderapp.com
Thread by @warnerta on Thread Reader App
@warnerta: This little video is truly incredible. I recommend everybody watch it several times, to let it sink in. It says so much about why Russia is losing this war. A short thread. It shows a Ukrainian...…
threadreaderapp.com
