Ukrainan konflikti/sota

16.3.2014 klo 18:51 | päivitetty 16.3.2014 klo 19:41
Venäläismieliset protestoivat Ukrainan Donetskissa – turvallisuuspalvelun rakennukseen tunkeuduttiin
Mielenosoittajat tunkeutuivat myös syyttäjänvirastoon. Osa venäläismielisistä donetskilaisista vaatii Krimin niemimaan tapaista kansanäänestystä. Myös Harkovassa on järjestetty samanlainen protesti. Harkovassa mielenosoittajat ovat polttaneet ukrainankielisiä kirjoja.

Ukrainalaiset mellakkapoliisit vartioivat Donetskin kaupungin alueellisen syyttäjän virastorakennusta venäläismielisten mielenosoittajien keräännyttyä sen ympärille 16. maaliskuuta. Kuva: EPA / Photomig
Tuhannet venäläismieliset asukkaat ovat osoittaneet mieltään Itä-Ukrainassa sijaitsevissa Donetskissa ja Harkovassa. Donetskissa väkijoukko kokoontui kaupungin keskustassa sijaitsevan suuren Lenin-patsaan juurelle tukemaan Krimin niemimaan asukkaiden oikeutta liittyä halutessaan Venäjään.

Harkovan keskustaan kokoontunut väkijoukko huusi uutistoimisto Itar-Tassin toimittajan mukaan "Venäjä", "kansanäänestys" ja "tuemme Krimiä". Harkovalaiset mielenosoittajat vakuuttavat, ettei tavoitteena ole irtaantuminen Ukrainasta, vaan alueen päätösvallan lisääminen.

– Olemme valmiita elämään yhdessä maassa, mutta omilla ehdoillamme, mielenosoittajille Harkovassa puhunut Juri Apuhtin julisti.

Myös osa Donetskin mielenosoittajista vaatii Krimin niemimaan tapaisen kansanäänestyksen järjestämistä alueellaan.

– Täkäläiset ihmiset eivät välttämättä halua liittyä Venäjään, mutta he haluavat lisää itsenäisyyttä ja oikeuksia. Tarvitsemme kansanäänestyksen nähdäksemme, mitä ihmiset haluavat, Oleksanderiksi esittäytynyt mielenosoittaja sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Toisen mielenosoittajan mukaan Yhdysvaltain presidentti Barack Obama estää asukkaita saamasta demokratiaa.

– Presidentti Vladimir Putin haluaa demokratiaa, hän haluaa kansanäänestyksen, Sergiy-niminen mielenosoittaja sanoi AFP:lle.

Joukko venäläismielisiä mielenosoittajia tunkeutui Donetskissa Ukrainan turvallisuuspalvelun SBU:n rakennukseen ja syyttäjänvirastoon. Paikalla olevan AFP:n toimittajan mukaan joukko ei kohdannut juurikaan vastarintaa rakennuksiin tunkeutuessaan. Protestoijat etsivät alueen kuvernööriksi julistautunutta Pavel Gubarevia, jonka Ukrainan viranomaiset ovat pidättäneet.

– Donetsk on venäläinen kaupunki, mielenosoittajat huusivat Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan rynnäköidessään rakennuksiin. Syyttäjänvirastosta poistuessaan protestoijat vakuuttivat BBC:n mukaan palaavansa huomenna maanantaina.

Harkovassa joukko venäjänkielisiä mielenosoittajia tunkeutui lisäksi kulttuurikeskukseen ja kantoi sieltä ulos röykkiöittäin ukrainankielisiä kirjoja. Uutistoimisto Reutersin mukaan kirjat poltettiin kadulla.
 
YLE 16.3.2014 klo 20:05 | päivitetty 16.3.2014 klo 20:43
Krimin kansanäänestys päättyi – ovensuukyselyn mukaan Venäjään liittymistä kannatti 93 prosenttia
Vaaliviranomaiset julistivat jo aikaisessa vaiheessa äänestysprosentin nousevan yli 80:een. Ihmiset juhlivat jo voittoa Krimin kaduilla.

Ihmisiä äänestyspaikalla Sevastopolissa Krimillä 16. maaliskuuta. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan asemasta tänään järjestetty äänestys on päättynyt. Äänestyspaikat sulkeutuivat iltakahdeksalta.

Vaaliviranomaisten mukaan äänestäjät suorastaan tulvivat vaaliuurnille. Viranomaiset julistivatkin jo aikaisessa vaiheessa, että äänestysprosentti nousee yli 80:een. Äänestystä Krimillä seuranneen Yle Uutisten kirjeenvaihtajan Marja Mannisen mukaan Sevastopolissa äänestysvillkaus oli vielä tätäkin suurempi.

Ria Novosti -uutistoimiston julkaiseman ovensuukyselyn mukaan Venäjään liittymistä olisi kannattanut jopa 93 prosenttia äänestäjistä.

Pian äänestyksen päättymisen jälkeen ihmisiä alkoi kokoontua Simferopolissa Krimin alueparlamentin ulkopuolelle juhlimaan äänestystulosta. Autojen torvet soivat ihmisten riemuitessa.

– Tulos heijastelee Krimin venäläisten tuntoja, sillä vastustajat boikotoivat kansanäänestystä, Manninen muistuttaa.

Esimerkiksi tataarit jättivät äänestyksen väliin.

Krimin kansanäänestys on tuomittu sekä länsimaissa että Ukrainassa perustuslain vastaisena.
 
Robert Mackey ‏@RobertMackey 2m New head of Russian state news: "Russia is only country ready to turn the US into radioactive ash" via@leonidragozinpic.twitter.com/6OPnY92iW1
Klikkaa laajentaaksesi...
Bi3ipeAIMAAUtpL.jpg
 
Last week the Ukrainian government announced the formation of the National Guard, after it was revealed that the army only had 6,000 combat ready troops compared to Russia's 200,000. The volunteer force will bolster the under-strength military and protect Ukraine's borders after Crimea having been effectively annexed and Russian forces now building up along Ukraine's eastern border.

The first to answer the call were the self defense groups who fought on the barricades during last month's revolution. So we headed down to the Maidan to hopefully tag along with them to the training grounds outside of Kiev for their induction day.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Vonka kirjoitti:
Mietin tässä yhtä hommaa. Mitä Putinille vuosien mittaan tapahtui?

Entä, jos hän on ainoa, joka vielä nipin napin pitää kurissa jonkun helkkarin paljon vaarallisemman porukan, joka on uinut vallan keulapaikoille?

Me emme aina tiedä kaikkea.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tänään heräsin samoihin mietteisiin. Tätä tunnetta ei voi välttää.
Putin toimii toisaalta oikein tilanteessa. Me vertaamme aina Ahvenanmaata, että entäs jos ruotsalaiset miehittävät sen ja ottavat samanlailla. Kysymys kuuluu erilailla. Mitä jos toiselta puolen maailmaa Kiinalaiset lietsovat mellakat Ahvenanmaalla ja sen jälkeen asentavat sinne oman nukkehallituksensa. Ukrainan uusi hallitus on laiton. Ei siittä mihinkään pääse,mutta se voi olla toiminnassa väliaikaisesti kunnes vaaleilla saadaan uusi hallitus. Sen sijaan minkäänlaisia Nato tai muita sopimuksia ei uusi hallitus voi tehdä kansan puolesta. Se jos mikä on rikollista ja tässä mielessä ymmärrän Putinia täysin.

Siellä pitää vaaleilla valita hallitus joka noudattaa ohjelmaan minkä ovat vaaleissa luvanneet. Se on itään tai länteen,mutta enemmistön tahto. Demokrtatia toimii niin,ja nyt Ukrainassa ei ole Demokratiaa nähtykään.
 
aj77 kirjoitti:
Tänään heräsin samoihin mietteisiin. Tätä tunnetta ei voi välttää.
Putin toimii toisaalta oikein tilanteessa. Me vertaamme aina Ahvenanmaata, että entäs jos ruotsalaiset miehittävät sen ja ottavat samanlailla. Kysymys kuuluu erilailla. Mitä jos toiselta puolen maailmaa Kiinalaiset lietsovat mellakat Ahvenanmaalla ja sen jälkeen asentavat sinne oman nukkehallituksensa. Ukrainan uusi hallitus on laiton. Ei siittä mihinkään pääse,mutta se voi olla toiminnassa väliaikaisesti kunnes vaaleilla saadaan uusi hallitus. Sen sijaan minkäänlaisia Nato tai muita sopimuksia ei uusi hallitus voi tehdä kansan puolesta. Se jos mikä on rikollista ja tässä mielessä ymmärrän Putinia täysin.

Siellä pitää vaaleilla valita hallitus joka noudattaa ohjelmaan minkä ovat vaaleissa luvanneet. Se on itään tai länteen,mutta enemmistön tahto. Demokrtatia toimii niin,ja nyt Ukrainassa ei ole Demokratiaa nähtykään.
Klikkaa laajentaaksesi...


Ukrainan parlamentissa istuvat päätöksiä tekemässä lähes kaikki entiset kansanedustajat, parlamentti on hyväksynyt väliaikaisen hallituksen jonka toimia EU seuraa tarkasti. Entinen presidentti lähti karkuun menetettyään kansan, parlamentin, armeijan ja sisäasiainministeriön joukkojen sekä poliisin tuen.

En ymmärrä Putinia lainkaan!
 
Taitolaji kirjoitti:
Ukrainan parlamentissa istuvat päätöksiä tekemässä lähes kaikki entiset kansanedustajat, parlamentti on hyväksynyt väliaikaisen hallituksen jonka toimia EU seuraa tarkasti. Entinen presidentti lähti karkuun menetettyään kansan, parlamentin, armeijan ja sisäasiainministeriön joukkojen sekä poliisin tuen.

En ymmärrä Putinia lainkaan!
Klikkaa laajentaaksesi...

Nämä kansanedustajat ja heidän synnit otti kontolleen entinen presidentti. Suorastaan Jeesumaisesti kantoi parlamentin synnit.Toki omiakin oli ihan riittävästi. Parlamentti tuki presidenttiä. Vasta aivan lopussa kääntyi takki,kun oli pakko.Sinne lähti edut ja lahjukset joilla niin mukavasti oli pärjätty.
Putin suojelee venäjää ja kansallista etua. Pakkohan se on. Vieraan vallan vaikutteita meinaa tulla kotinurkille,. Ukrainassa on useita asetehtaita ja muita jotka tuottavat tavaraa Venäjän armeijalle. Kohta ne on jenkkien käsissä,ellei ole jo.
 
ANALYYSI
Kaksi syytä, miksi Venäjä toimii niin kuin toimii
Tea Tauriainen

ANALYYSI

Venäjällä on Krimin toimiinsa ainakin kaksi maan suurvalta-asemaan ja etuun liittyvää todennäköistä syytä. Kumpikaan syistä ei ole kiusanteko tai sapelinkalistelu. Ennemmin kiusa ja kalistelu ovat Venäjän välttämättömiksi katsomia sivujuonia isossa draamassa, jonka avainsanoja ovat maantiede ja öljy.


Jan Hurri
16.3.2014 05:01

Venäjä tuskin piittaa Ukrainasta tai Krimistä kiusan vuoksi tai riitaa haastaakseen. Eikä Venäjä ehkä sittenkään ole Krimillä vain sen takia, että se on "paha" tai siksi, että sen johtajat ovat "tyhmiä" ja "irrallaan tästä maailmasta".


Tuskin Venäjä on sekaantunut Ukrainan asioihin pelkästään senkään vuoksi, että se vain haluaa "varmistaa omien kansalaistensa turvallisuuden" naapurimaassa.

Sillä on parempiakin syitä – joista tärkeimmät ovat jääneet ääneen lausumatta. Niin kuin toki maailmanpolitiikan äkkikäänteissä onkin yleensä asian laita.

Näin ovat ainakin päätelleet maailmanpolitiikkaan ja kansainväliseen talouden ja politiikan riskienhallintaan erikoistuneet analyytikot, jotka neuvovat kansainvälisiä suursijoittajia ja poliittisia päättäjiä.

Nämä analyytikot ovat viime viikkoina esittäneet Ukrainan ja Krimin tapahtumille uskottavampiakin selityksiä kuin ne, joita poliitikot ovat lausuneet ääneen idästä länteen ja lännestä itään.

Selityksillä on kaksi keskeistä avainsanaa eikä kumpikaan niistä ole naapurikiusa tai sapelinkalistelu. Ne ovat maantiede ja öljy.

Analyytikot palaavat
karttapöytien ääreen

Ukrainan ja Krimin tapahtumia ovat viime päivinä asiakkailleen selostaneet esimerkiksi maailmanpolitiikan ja riskienhallinnan kysymyksiin erikoistunut analyysiyhtiö Stratfor sekä talousanalyyseihin erikoistuneet analyysiyhtiöt GaveKal Research ja BCA Research.

Analyytikot eivät ole hakeneet selityksiä Ukrainan tapahtumille poliitikkojen lausunnoista eri ilmansuuntiin sinkoilevine syytöksineen ja uhkauksineen. Sen sijaan he ovat hakeneet selityksiä palaamalla karttapöydän ääreen.

He ovat avanneet eteensä Euroopan ja Euraasian taloudellista ja poliittista maantietoa kuvaavia karttoja niin kuin toki tavallisia maastokarttojakin. Ajan tasalla olevien karttojen rinnalla he ovat tarkastelleen samojen alueiden historiallisia karttoja eri aikakausilta.

Karttojen äärelle palaaminen on muistuttanut, että Venäjä on suurvalta – ja että suurvaltana se toimii niin kuin suurvallat ovat "aina" ja kaikilla ilmansuunnilla toimineet. Se vahtii omaa asemaansa ja ajaa omaa etuaan.

Tämä ei suinkaan vähennä Venäjän omavaltaisilla toimillaan Ukrainalle tai muille aiheuttamaa vahinkoa, eikä tämän toteaminen tarkoita noiden omavaltaisten toimien hyväksymistä saati niistä koituvien haittojen väheksymistä.

Silti havainto muistuttaa, että Venäjän toimista Ukrainassa ja Krimillä koituva haitta ja kiusa ovat ennemmin noiden toimien sivuvaikutuksia kuin varsinainen tarkoitus.

Viisi havaintoa
maantieteestä

Euroopan ja Euraasian karttojen ääressä analyytikot ovat palauttaneet mieleen viisi tärkeää seikkaa, jotka osaltaan selittävät Venäjän näennäisesti yllättäviä ja outoja toimia:

1) Venäjällä ei ole läntisellä rajallaan mitään muuta maaston tarjoamaa suojaa kuin laajojen tasankojen yli kurottavat välimatkat.

2) Venäjän tärkeimmät luonnonvarat sijaitsevat valtaosin noiden luonnon luomien ajoväylien varressa.

3) Lännestä lähestyneet valloittajat ovat "aina" halunneet haltuunsa juuri noita Venäjän luonnonvaroja, kuten öljyä, metalleja ja mineraaleja.

4) Venäjän ja muun Euroopan välinen raja on vuosisatojen ajan siirtyillyt milloin mistäkin syystä vuoroin länteen ja itään asettumatta pitkäksi aikaa aloilleen.

5) Venäjän ja muun Euroopan välinen rajavyöhyke "puskurivaltioineen" on nyt ohuempi ja idempänä kuin "milloinkaan".

Karttojen äärellä hahmottuu "pelkkää" Ukrainaa ja varsinkin Krimin niemimaata laajempi kokonaiskuva, jossa Ukraina ja Krim ovat tärkeitä paloja mutta silti "vain" osiaan laajemman kokonaisuuden palasia.

Venäjän perusteltu
vainoharhaisuus

GaveKalin ekonomisti Louis Gave kuvaa tuoreessa raportissaan Venäjän "perusteltua vainoharhaisuutta" muistuttamalla, että Neuvostoliiton hajoaminen ja siitä 1990-luvun alussa alkaneet mullistukset eivät siirtäneet entistä idemmäs vain Venäjän länsirajaa.

Rajan perässä entistä idemmäs ovat siirtyneet myös Venäjän historialliset vastavoimat ja viholliset.

Gave muistuttaa valloitusretkistä ja muista vihollisuuksista, joissa Venäjällä on parin viime vuosisadan aikana ollut lännessä vastassaan yksin tai yhdessä vuorollaan muun muassa Ranska, Englanti, Saksa ja viimeksi kylmän sodan aikana myös Yhdysvallat ja sen Länsi-Euroopan kumppaneineen muodostama Nato.

Hän huomauttaa, että Euroopan unioni (EU) ja Nato – venäläisittäin "länsi" – ovat Neuvostoliiton hajottua ja kylmän sodan päätyttyä varsin päättäväisesti laajentuneet itään.

EU ja Nato ovat toki laajentuneet rauhanomaisin keinoin uusia jäsenmaita hankkimalla ja erilaisia kumppanuus- ja lähentymissopimuksia solmimalla eivätkä suinkaan asevoimaa käyttämällä.

Mutta määrätietoisen laajentumisen suunta on kuitenkin ollut itä ja Moskova.

Venäjä on nyt kirjaimellisesti ahtaammalla ja ohuemman turvavyöhykkeen takana kuin "milloinkaan".

Gaven mukaan on ennemmin johdonmukaista kuin yllättävää, että Venäjän johto on valmis jopa voiman käyttöön pitääkseen kiinni turvavyöhykkeen keskeisen tärkeästä osasta, kuten Ukrainasta ja Krimin niemimaasta.

Öljy ja muut rikkaudet
hyvä syy ahdistukseen

Maantieteellisestä asemasta ja lännen lähestymisestä johtuva ahdistus – tai "perusteltu vainoharhaisuus" niin kuin Gave muotoilee – ovat yksi todennäköinen syy Venäjän toimiin Ukrainassa ja Krimillä.

Toinen juontuu maantieteestä ja selittää osaltaan, miksi maantiede on Venäjälle niin tärkeä – ja nykyisellään ahdistava – vaikutin kuin se on.

Tuo toinen selitys on raakaöljy ja muut Venäjän maaperässä "ottajaansa odottavat" valtaisat luonnonrikkaudet, kuten öljyn lisäksi maakaasu, lukuisat teollisuusmetallit ja mineraalit, joita myymällä Venäjä hankkii valtaosan tuloistaan.

Venäjän talous on jokseenkin täydellisen riippuvainen öljystä ja muista luonnonvaroista, ja riippuvuus on "pelkkää" taloutta perusteellisempaa laatua.

Ilman öljyn, kaasun ja raaka-aineiden tuottamia tuloja Venäjällä ei ole varaa ylläpitää tai varsinkaan nykyaikaistaa sotavoimiaan – ja ilman vahvoja ja nykyaikaisia sotavoimia se ei välttämättä kykene puolustamaan noita luonnonvarojaan.

Gave muistuttaa, että kyse on samoista luonnonvaroista, joita eri länsivallat ja muilta suunnilta saapuneet valloittajat ovat vuoron perään havitelleet haltuunsa.

Analyysiyhtiö Stratforin strategi Robert Kaplan kuvaa samaa Venäjän elintärkeiden etujen ja maantieteen kohtalonyhteyttä tuoreessa raportissaan. Hän tarkastelee Krimin tapahtumia eräänlaisena "maantieteen kostona" (Crimea: The Revenge of Geography?).

Katkoviiva Krimin
kautta Lähi-itään

Venäjän, maantieteen ja luonnonrikkauksien yhteydestä syntyy yksi yllättävä koukku Ukrainan ja Krimin kuvioon: GaveKalin, Stratforin ja BCA:n analyytikot vetävät Venäjältä katkoviivan Krimin kautta Lähi-itään.

Stratforin perustaja George Friedman selosti Venäjän maantieteelliset ja geopoliittiset erityispiirteet sekä niistä aiheutuvat paineet jo vuonna 2009 kirjoittamassaan kirjassa "Seuraavat sata vuotta" (The Next 100 Years). Osa kirjan kuvauksista on kuin viime viikkojen uutisista.

Aiemmin samassa yhtiössä työskennellyt BCA:n nykyinen geopoliittinen strategi Marko Papic on hänkin kuvannut viimeaikaisissa raporteissaan samoja Venäjän, Krimin ja öljyn yhteyksiä.

Kuvauksista hahmottuu Krim-uutisia laajempi kokonaiskuva, jossa Venäjän taloudelliset edut kytkeytyvät öljyn välityksellä Lähi-itään.

Yksi tulkinta on, että Venäjälle on tärkeämpää pitää Krimin avulla meriyhteys avoimena ja varmistaa Sevastopolin laivastotukikohta kuin huolehtia maineestaan "kansainvälisen yhteisön" arvioissa.

Öljyn kallistuminen
vahvistaisi Venäjää

Venäjän suhde öljyyn ja öljyn hintaan on täsmälleen vastakkainen useimpien sen toimia arvostelevien länsimaiden öljysuhteeseen.

Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta seikasta, että Venäjä on yksi maailman suurimmista öljyn nettoviejistä ja Yhdysvallat on maailman suurin öljyn nettotuoja ja muutkin suurimmat länsimaat ovat suuria nettotuojia.

Louis Gave kiteyttää tämän ratkaisevan eron hintaedun ja hintahaitan eroksi: öljyn kallistuminen vahvistaa Venäjää mutta heikentää useimpia länsimaita ja päinvastoin öljyn halpeneminen heikentää Venäjää mutta vahvistaa useimpia länsimaita.

Venäjän mittavasta raakaöljyn ja maakaasun viennistä huolimatta maailman edelleen ylivoimaisesti tärkein tuotantoalue on Lähi-itä.

Gave muistuttaa, että Lähi-itä ei ole vain koko muun maailman taloudelle tuiki tärkeä alue vaan se on myös hyvin epävakaa ja kriiseille altis alue.

Hänen mukaansa Lähi-idän shiia- ja sunni-uskoisten joukkojen alituisessa vastakkainasettelussa kytee hyvin suuri sodan uhka. Sen takia Lähi-itä on öljyn ja kaasun päällä kytevä ruutitynnyri.

Tuohon ruutitynnyriin Venäjä voi tiukan paikan tullen tuikata tulitikkunsa, ja Gaven mukaan yksi reitti käy Krimiltä meritse Syyriaan ja sieltä edelleen Iraniin.

Lähi-idän sota liki
tuplaisi öljyn hinnan

Iranin ja muiden Lähi-idän maiden shiia-väestöllä on enemmän sotilaita ja ilmeisesti myös enemmän haluja sotimiseen mutta vähemmän öljyä ja öljytuloja kuin Saudi-Arabiaa ja Kuwaitia hallitsevilla vähäväkisillä mutta sitäkin rikkaammilla sunni-suvuilla.

Jos alueen rauhattomuudet ja vastakkainasettelut kärjistyvät Saudi-Arabiassa asti, voi Venäjä tuntea houkutusta osaltaan voimistaa selkkausta. Gave arvioi, että tähän riittäisi ase- ja varustetuen toimittaminen shiia-johtoisille maille ja joukoille.

Gave arvioi, että Iranin ja Saudi-Arabian välillä leimahtavat sotatoimet voisivat herkästi tempaista raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan 200 dollariin barrelilta. Se olisi melkein kaksin verroin tämänhetkinen hinta.

Hinnan nousu koituisi Venäjän hyödyksi, sillä se kasvattaisi maan vientituloja. Samaa vaikutusta voimistaisi se, että Lähi-idän toimitushäiriöt pakottaisivat Länsi-Euroopan maat, Japanin ja Kiinan kasvattamaan ostojaan Venäjältä.

Tämä vahvistaisi samalla kertaa Venäjän taloutta ja maan maailmanpoliittista valta-asemaa.

Tämä on yksi mahdollinen asetelma maailmanpolitiikan shakkilaudalla – jolla Venäjän toimet Krimillä ovat ennemmin "vain" yksi siirto kuin koko peli.





YRITYKSET BCA Research GaveKal Research Stratfor
IHMISET George Friedman Marko Papic Louis Gave Rober Kaplan
TAGIT analyysi
Klikkaa laajentaaksesi...
 
On March 13, two people were killed during clashes between pro-Russian & pro-Ukraine groups in the eastern Ukrainian town of Donetsk. Two days later, friends and family gathered for the funeral of Dmytro Cherniavsky — a former press secretary for the Ukrainian Nationalist party, Svoboda.
Klikkaa laajentaaksesi...


Some people might say that two weeks isn't enough time to prepare for referendum to separating from the country that you've been a part of for the last 70 years. But that's not what a reported 95.5 percent of Crimeans think, according to the official vote count. VICE News correspondent Simon Ostrovsky visits the polling stations in Simferopol, including predominantly Tartar areas where the pro-Russian fervor is seemingly absent.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
The US and its allies in Europe are expected to announce sanctions against Russia, including visa bans and potential asset freezes, one day after Crimeans voted to secede from Ukraine and join Russia.

The US president, Barack Obama, told his Russian counterpart, Vladimir Putin, on Sunday that Crimea’s vote “would never be recognised” by the United States, as he and other US officials warned Moscow against making further military moves toward southern and eastern Ukraine.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.theguardian.com/world/2014/mar/17/us-eu-expected-sanctions-against-russia

Ihan pakko sanoa, jos kyseessä olisi jenkki vetoinen operaatio niin oli tulos samanlainen niin pakoitteista ei puhuttaisi. Ja vaikka en naapuria rakasta tämä tuntuu vähän samalta, kun pokerin voittaneelta kaverilta viedään rahat kourasta vain siksi kun hän pelasi korttinsa oikein.

The US government feels the need to intervene in the Russian issue with Ukraine. If it wasn’t for an economic reason, nobody could come up with a valid argument explaining what the US has to do with a former USSR geopolitical issue. Is it really true that US policy makers leverage these “opportunities” as they desperately seek for GDP growth which they can’t find elsewhere?

Today’s Russia is not governed by an alcohol addict named Jeltsin. Putin, with his roots in the KGB, clearly does not feel any intimidation by the US cabal. By contrast, his answer to the US warnings goes straight to the Achilles heel of the US: the US Dollar based global oil system, also known as “Petrodollar.”

From Examiner.com (source):


However, like with the Syrian crisis of last September, Russia is quickly retaliating with their own economic threats, and one major action that they could undertake as a response is to discard the Petro-Dollar and demand physical gold as payment for energy purchases in both oil and natural gas.

Along the same lines on Goldcore.com (source):

Russian government officials and businessmen are bracing for sanctions resembling those applied to Iran according to Bloomberg. Should Russian foreign exchange reserves and bank assets be frozen as is being suggested, then Russia would likely respond by wholesale dumping of their dollar reserves and bonds.


In retaliation, Russia could opt to only accept gold bullion for payment for their gas, oil and other commodity exports. This would likely lead to a sharp fall in the dollar and a surge in gold prices.
​
Indeed, no country is immune to the global currency war. It is a farce to say there is no currency war, like Goldman Sachs want us to believe (see here) or our political leaders as represented in the G20 (see here).
​
Russia, just like China, has been piling up their gold reserves for several years now. They really did so for a reason. As the following chart shows, Russia has been positioning itself for the nasty effects of the currency war which has been in the making for several years now. That’s in sharp contrast with countries like the US who have shown a preference for unlimited easy money.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://investmentwatchblog.com/russia-touches-u-s-achilles-heel-petrogold-instead-of-petrodollar/
 
Viimeksi muokattu:
Warnings of a cyberwar between Ukraine and Russia over the recent Crimean crisis have been greatly exaggerated. From the start, Russia seems to have relied upon traditional military force and a barrage of old-fashioned "information war" propaganda in its swift takeover of Crimea. Whatever cyber attacks that have occurred so far probably represent the work of Russian or Ukrainian "hacktivists" rather than strategic military strikes, experts say.

Russia's military certainly has the capability to launch strategic cyber attacks. But the Russians have shown restraint so far in the cyberspace realm during their takeover of Crimea and ongoing dispute with Ukraine, says John Bumgarner, chief technology officer at the U.S. Cyber Consequences Unit, a non-profit research institute. Similarly, Ukraine has not launched strategic cyber attacks against Russian targets. Instead, groups of hackers on both sides have launched scattered denial-of-service attacks aimed at overloading website servers. Others have defaced government and media websites with the equivalent of digital graffiti and political messages.

"We haven’t seen large-scale, strategic cyber attacks against Russia or Ukraine," Bumgarner says. "The longest duration of the [denial-of-service] attacks that did occur was several hours. Some lasted just a few minutes."

Cyber attacks by suspected pro-Ukrainian hacktivists managed to briefly knock out the main websites of the Kremlin, the central bank, and the Foreign Ministry late Thursday and early morning on Friday (14 March), according to Reuters. Such attacks may have been an act of retaliation for similar attacks on Ukrainian government websites, but caused only minor disruptions overall.

Most virtual defacements of Ukrainian and Russian websites in the past few months have been "traditional defacements" from pro-Syrian, anti-Israeli hackers worldwide, rather than pro-Ukrainian or pro-Russian groups, Bumgarner explains. He has collected hundreds of screenshots along with underlying metadata from major Ukrainian websites (with .ua domain names) to look for signs of cyber attacks over the past few weeks.

Ukraine's SBU security service announced an "IP-telephonic attack" originating from Russia-controlled Crimea had blocked cellphone service for members of the Ukrainian Parliament at least two days in a row, according to a Reuters news report on 4 March. But Bumgarner says it was unclear whether the cellphone disruptions were actually cyber attacks or the result of traditional electronic warfare based on jamming. In a possibly unrelated incident, the Ukrainian telecommunications firm Ukrtelecom also reported that armed men had broken into its Crimean facilities and disrupted local phone and Internet service by physically tinkering with fiber optic cables.

By comparison, the countries of Estonia and Georgia suffered sustained cyber attacks lasting for days during earlier political disputes with Russia. The overall intensity of the cyber attacks in those earlier cases was much greater than what experts have seen so far in the Ukrainian dispute with Russia over Crimea.

Suspected Russian hackers launched a "cyber riot" in response to Estonia moving a Soviet memorial to a less prominent place in April 2007. The distributed denial-of-service (DDoS) cyber attacks took down the websites of all of Estonia's government ministries, two major banks and several political parties for about 10 days—a major disruption of daily life in a country with an advanced electronic infrastructure that allows the vast majority of citizens to regularly vote, bank, and make payments online.

In Georgia's case, cyber attacks occurred when Georgian military forces moved into the region of South Ossetia to confront separatist forces in 2008. When the shooting started, Russian military forces responded by also moving into South Ossetia and soundly defeating the Georgian military in battle. A series of strategic cyber attacks—DDoS and website defacements—began targeting Georgia's government websites and media outlets just hours before Russian military forces moved in, and continued throughout Russia's military campaign until Russia and Georgia signed a preliminary ceasefire agreement.

Hacker groups will do what they will outside of government control. But the Georgia incident and the more recent Ukrainian incident suggest that Russia has shown great restraint in its strategic use of cyber attacks, Bumgarner says. He points out how the cyber attacks on Georgia stayed on target with respect to certain websites throughout the Russian military campaign. Furthermore, Russia held back from doing long-term damage to Georgia's cyberspace infrastructure at a time when it could have easily cut fiber optic cables or hacked into Georgia's telecom servers—some of the latter lacked password protection.

Russia appears to have held off on strategic cyber attacks in the recent dispute with Ukraine over Crimea because it doesn't need them, Bumgarner says. Aside from severing telecommunication links between Crimea and Ukraine, Russia appears to have focused on more traditional "information war" by putting up billboards on the ground, controlling the local media in Crimea and even denying that the unmarked troops pouring into Crimea belong to the Russian military. The sparring between hackers sympathetic to either Russia or Ukraine remains far below the levels of cyber attacks seen in either the Estonia or Georgia cases.

Some experts have claimed that Estonia represented the first cyber war, but Bumgarner disagrees. He sees "cyberwar" as an overused term at a time when he believes the world has yet to witness a full-blown cyberwar—but he does not rule out the possibility of such a damaging event in the future. He certainly does not see the current cyber attacks between pro-Ukrainian and pro-Russian groups as constituting a cyberwar. Instead, he points to traditional military conflict as the bigger concern stemming from the current tensions between Russia and Ukraine.

"We should be more concerned about bullets than bytes at this time," Bumgarner says.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://spectrum.ieee.org/tech-talk/...eres-no-real-cyberwar-in-the-ukraine-conflict
 
Kello 11.33: Ukraina aikoo vahvistaa armeijaansa jopa 40 000 reserviläisellä. Parlamentti hyväksyi presidentin asetuksen osittaisesta liikekannallepanosta. lähde:iltalehti

Mitäs helevettiä? Eikös se täysi liikekannallepano laitettu käyntiin jo kaksi viikkoa sitten? :D
 
McCain: 'Russia is a gas station masquerading as a country'
Sen. John McCain returned from a trip to Ukraine on Sunday, calling for "a fundamental re-assessment" of the United States' relationship with Russian Vladimir Putin.

“No more reset buttons," McCain told Candy Crowley on CNN's "State of the Union." “No more reset buttons, no more ‘Tell Vladimir I’ll be more flexible.’ Treat him for what he is. That does not mean re-ignition of the Cold War. But it does mean treating him in the way that we understand an individual who believes in restoring the old Russian empire.”

McCain, who has been critical of the Obama administration's response to the crisis in Crimea, said the White House should target Russia's oil exports.

"Russia is a gas station masquerading as a country,” McCain said. “It’s kleptocracy, it’s corruption. It’s a nation that’s really only dependent upon oil and gas for their economy. And so economic sanctions are important. Get some military assistance to Ukrainians, at least so they can defend themselves. Resume the missile defense system in Poland and the Czech Republic. Look at Moldova and Georgia, both of whom are occupied by Russian troops as we speak, a path toward membership in NATO.”
Klikkaa laajentaaksesi...
http://news.yahoo.com/mccain-ukraine-crimea-160807712.html
 
Tutkija: Krimin irtautuminen Ukrainasta ei riittäisi Venäjälle.
Näin meidän Smith. Olisko nyt vihdoinkin Hanna täti oikeassa?

Eihän se voi riittä venäjälle. Ei Putin tälläistä touhua pelkän laivastotukikohdan vuoksi tee. Kuitenkin nyt tehdyt toimet saavat Ukrainan juoksemaan Natoon ja lännen syliin. Ei käy. Tästä on tullut vierivä kivi.
 
Venäjä reagoi niin kuin suurvalta reagoi kun naapurissa valta vaihdetaan ääriradikaalien mellakoinnin avustuksella.
Ja kun valtaan tulee vt. hallitus jossa on avoimesti venäläisvastaisuutta ( Svoboda puolue ) niin mitä muuta voisi Venäjältä odottaa.
Lisäksi pyydetään apua USA:lta.
Venäjältä tulee silloin jokapäiväistä rankkaa propagandaa , painostusta , voimatoimia.

Uudet parlamenttivaalit voivat rauhoittaa tilanteen , milloin ne sitten lienevät.
Mutta jos kansa haluaa tuollaisen hallituksen kuin nykyinen niin helppoa ei tule olemaan Venäjän naapurina.

Venäjän uutisointi : fasismin kasvaminen ja leviäminen , lienee jo vainoharhaisuutta.
Maaperä , tilanne sekä tilaisuus on kuitenkin tällä hetkellä otollinen äärioikeistolle.

Krimin parlamentti on tehnyt päätöksen että Pravyi Sektor on laiton Krimillä.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top