Näitä on kyllä helppo heitellä täältä liberaalista demokratiasta nimimerkin takaa. Tuossa itäisessä kehitysmaassa kun heittäytyy hankalaksi tulee pamppua ja kiväärinperää, lapset huostaanotetaan, sukulaisilta lähtee työt ja jos ei vieläkään mene vinkki perille löytää itsensä pian Mosin-Nagant kädessä peltikypärä päässä juoksuhaudasta ottamassa hyökkäyskäskyä vastaan. Naisena välttyy ehkä jälkimmäiseltä, mutta saattaa tulla esimerkiksi viranomaisten raiskaamaksi. Oma elämä loppuu tai on lopullisesti pilalla, läheiset kärsivät ja mikään ei muuttunut.
Ikävä kyllä ympäri maailmaa sukupolvesta toiseen on todettu, että totalitarismi ja fasismi ovat aika hyviä tukahduttamaan kansan tyytymättömyyden. Valko-Venäjällä oli isohko kansannousu, mutta sekin pamputettiin hiljaiseksi. Pohjois-Koreassa on jo ihmisiän ajan kansa syönyt ruohoa ja katsellut naapureiden hirttäjäisiä kun ovat kuunnelleet väärää radiokanavaa, mutta eipä sielläkään ole kansa barrikaadeille noussut. Täältä liberaalista hyvinvointivaltiosta sananvapauden takaa on vaikea ymmärtää, miten hyvin valtionterrori toimii. Oma napa on lähimpänä eikä yksittäinen ihminen voi paljon asialle tehdä eikä joku riviopiskelija Novosibirskin lähiöstä mitään kansanjoukkoja saa liikkeelle.
Tavallaan olen samaa mieltä että kansa on vastuussa johtajiensa tekosista, toisaalta taas ymmärrän hyvin miksi harva on valmis lähtemään yksin kadulle pidätettäväksi.