Nyt alkaa tulla ns. toisensukupolve droneja sotaan. Ensimmäinen sukupolvi on kaupallisista osista kasaankyhättyä tavaraa joka on viety massatuotantoon. Nopeaa tekemistä ja nopeaa paikkaamista aina kun tulee jokin ongelma vastaan. Samalla on opittu mitä se dronesota on ja mitkä sen lainalaisuudet ovat.
Toinen sukupolvi on edellisten tietojen pohjalta kehitetyt laitteet jotka tehdään pääsääntöisesti läntisten asenormien mukaisesti. Tarkoittaa parempaa kenttäkelpoisuuttaa, yhdenmukaisempaa tuotantoa, erilaisia parannuksia suoritusarvoihin kun käytetään mil-grade tavaraa jne. Näitten osalta tullaan näkemään varmasti paljon floppeja mutta myös niitä suorityskykyparannuksia jotka voi tehdä aseesta ylivoimaisemman.
Nyt kun läntisissä maissa on innostuttu vähän enemmän sotimaan niin eiköhän tuolla ala tulla ryssälle kaikenlaisia mielenkiintoisia yllätyksiä taistelukentällä vastaan. No mitäs läksi.
Ukraina tuottaa päivässä kaksisataa FP-1 itsemurhalennokkia/ristelyohjusta
Tarkistin asiaa muista lähteistä ja siellä sanotaan samaa. Firepointin valmistama FP-1 julkistettiin 09/2023, protyyppejä iski venäjälle 2024 aikana, sarjatuotanto alkoi -25 maaliskuussa ja toukokuussa valmistettiin jo sata päivässä. Kuluvan kesän ja syksyn jalostamobingoa on valtaosin pelattu tällä laitteella.
-Maksimi lentoetäisyys ~1600 km (kaukaisin vahvistettu isku, öljynjalostamo 1350 km Ukrainasta)
-Taistelukärki 40-160 kg riippuen kohteen etäisyydestä, bensamäärän kasvaessa räjähdekuorma laskee (kärjestä lisää alempana)
-Waypoint ohjaus, elso suojaus, itsenäinen maaliinhakeutuminen
Tämän vuoden aikana noin 30.000 FP-1 laukaisua
United24 median 12. joulukuuta julkaisemassa uutisessa kerrotaan, että 2025 aikana FP-1 on tehnyt 59% Ukrainan pitkän matkan iskuista ja vastannut 54% tuhotuista kohteista (alkup. lähde). Sillä on korkein perillepääsyprosentti kaikista Ukrainan pitkän matkan asejärjerjestelmistä.
Valmistaja Firepointilla on n. 30 tuotantolaitosta Ukrainassa, missä työskentelee yli 3500 henkeä. FP-1 lennokin tuotantoon kuluu kolme työpäivää ja hinta hyötykuorman kanssa on n. 55.000 EUR eli päivätuotannon kustannus pyörii siinä 11 meur. Lisäksi Firepointilla menee noin miljoona päivässä R&D kehitykseen. Tanska on ollut vahvasti mukana rahoittamassa tuotantolaitoksia, lisäksi FP-1 laukaisurakettien polttoaine tuotetaan Tanskassa.
FP-1 on yksinkertainen rakentaa, mutta ohjausjärjestelmän kehittäminen on vaatinut toista vuotta. Koska tuotanto saavutti +100 kpl päivävauhdin toukokussa, on Firepointin insinööreillä päivittäin satoja testimahdollisuuksia siitä, mikä toimii ohjauksessa ja mikä ei. Juuri tämä on auttanut yritystä kasvamaan exponentiaalisesti 2025 aikana. Muilla Ukrainan dronefirmoilla, länsimaisista puhumattakaan, ei ole samanlaista käyttötestimäärää, mikä pitää tuotteen koko ajan venäjän kehittyvien vastatoimien edellä.
Firepointin tuotantofilosofia nopeaan tuotannon kasvuun
- Ei suuria koneita tai linjastoja, pienempi halli pysyy paremmin piilossa viholliselta
- Ei erikoismateriaaleja, erikoislaitteita tai erikoisosaamista vaativia vaiheita, perustavaralla pitää pärjätä.
- Mahdollisimman suuri kotimaisuusaste kontrollin ylläpitämiseksi, yli 90% osista valmistetaan alusta loppuun Ukrainassa. Ilmeisesti vain moottori ja osa elektroniikkaa tulevat EU:sta. Siirtyminen ostettuihin osiin sisältää riskin käyttörajoituksista ja saatavuudesta.
- Tuotantolaitoksen perustaminen edullista, nopeaa ja ennenkaikkea hajautettu toiminta vihollisen iskuilta.
FP-1: ratkaisut, mitkä mahdollistavat erittäin nopean valmistamisen:
tyhjiömuotoillut muovisiivet laserleikatun rakenteen päällä (vrt tyypillinen hiili- tai lasikuitupinta)
30.000 lennokkia maksaa 1,65 miljardia euroa. Pikkuraha verrattuna hyötyihin jos 60% Ukrainan tuloksista on saavutettu tällä.
Samalla rahalla saisi 450X Bohdana haupitsia Mersun alustalla, yhden Patriot järjestelmän kahdellasadalla pac3 puikolla tai 415 Tomahawkkia
Firepointilla on kenttätestauksessa pienempi FP-2, mikä on keskimatkan versio, 160KG kärki ja 200 km kantama. Voidaan ampua pistemaaliin, ohjata FPV:nä perille tai itsenäisenä tekoälyohjattuna vaanivana ammuksena esim panssarivaunuun. Kapeampi siipiprofiili, suurempi nopeus, eri ohjausjärjestelmä mutta samat periaatteet, tämä tulossa sarjatuotantoon lähiaikoina.
Screenshotti varastolta missä runkoja, oikealla 7X12 ja vasemmalla lisää.
Yllä olevassa kuvassa loppukokoonpano siipien kanssa. Mielenkiintoista lähtevätkö nämä tehtaalta valmiiksi kasattuna vai ikeamaisesti laatikoissa. Siipien kärkiväli n. 3,8 metriä pituus n. 2,8 ja korkeus 1,4 metriä raketin kanssa. Kai näitä pystyyn nostettuina rekassa tai kontissa kuljettaa ison määrän.
2024 pudotettu prototyyppi kertoo aika hyvin rakenteen yksinkertaisuuden. Laite oli matkalla öljynjalostamoon, taistelukärkenä 25kg tetryyliä ja 15kg teräskuulia.
Tetryyli on TNT:n erikoisherkkä ADHD serkkupoika, jota käytettiin vanhoissa WW 1 ja 2 iskusytyttimissä, mutta sen käyttö länsiarmeijoissa loppui jo korean sodan aikoihin. Syynä lienee että tetryyli on tunnetuista räjähdysainesta myrkyllisin sekä hajoamistuotteiden että palamistuotteiden osalta. Se räjähtää iskusta, kipinästä, sisäisestä kitkasta ja lämmöstä. Varastointi upotettuna öljyyn tai hermeettisesti suljettuun astiaan, ilmankosteus ja lämpö saavat tetryylin hajoamaan ja haihtumaan.
Jotain tästä räjähteiden Johnny Knoxwillestä kertoo että 2,5kg paino (ern testi, herkkyysluokka 1) pudotettuna 38 cm korkeudesta aiheuttaa räjähdyksen. Sama tapahtuu jo 187c lämmöstä.
Vastauksena kysymykseen "millainen sytytin" niin koko r-panos on sytytysmassaa. En tiedä onko yksittäistapaus, mutta kun laskutelineitä ei ole niin ei se mahdotontakaan liene. Laukaistaessa pitää olla suojaetäisyydet kunnossa tai itsesuojeluvaisto hukassa, mutta kun laite on ilmassa niin ihme saa tapahtua että jää jäljelle muuta kuin monttu.
Venäjä tuottaa päivässä Ukrainan tiedustelun mukaan 100 shahedia, joten jokaisen saavat kahtena takaisin pelkästään FP-1 muodossa. Kaikki sen kaverit sitten siihen päälle.. lähde
ps. kiinteäsiipinen potkurikäyttöinen ilma-alus on mielestäni lennokki, drone taas pyöriväsiipinen, molemmat toki uav kategorian alla. Muutenkin määritelmät vanhentuneita. FP-1:n ja perus risteilyohjuksen ainoa ero on työntövoimassa, mäntämoottori vs suihkuturbiini. Molemmat kertakäyttöisiä pitkänmatkan räjähdekuorman toimittamiseen tarkoitettuja lentolaitteita.
www.eos-technologie.com
ja 15kg teräskuulia.
