Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

[tulikomento]

Näin minäkin olen asiaa aina miettinyt/hahmoitellut päässäni. Mutta jos asia olisi näin, niin ihmettelen edelleen tätä meidän uuden tst-tavan esille tuomista ja nytkin tätä artikkelin kommentointia. Liikettä korostetaan yli kaiken muun, jäykästä torjunnasta, puolustuslinjoista, kulutussodasta ei puhutan juuri nimeksikään tai sanotaan jopa suoraan ettei se ole tätä päivää... Jos taktiikkana on suluttaa ja murrostaa valtaväylät oikein olan takaa, niin niitä tasoja pitää myös puolustaa ja mikä sitä puolustajaa suojaakaan paremmin kuin nimen omaan sen etulinjan linnoittaminen!

Jos homma perustuisi tuohon mitä sanot, niin kyllä siinä korostuu jäykkä torjunta ja sen linnoittaminen vähintään yhtä paljon kuin pikkuteille sumputtuneen voimankin tuhoaminen liikkuvilla joukoilla.
Minulla on sellainen kutina että Ukrainan opetukset tähän asiaan liittyen tuli aikamoisena yllätyksenä PV:lle ja ainakaan ulospäin sitä ei näköjään kyetä vielä myöntämään

No, tuskinpa kovin moni muukaan ulkopuolinen tarkkailija uskoi, että kahden sotavuoden jälkeen tilanne Ukrainassa muistuttaa ensimmäisen maailmansodan kulutussotaa. Liikehän tuolla on pysähtynyt lähes täysin. Taistelukenttää hallitaan pitkän kantaman epäsuoralla tulella ja droneilla. Lennokkien ja miehittämättömien ilma-alusten massamainen käyttö takaa sen, ettei vastustaja pysty tekemään oikein mitään salassa.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Rannikkolinnakkeista puhuttaessa usein unohtuu niiden suuri rooli maarintaman taistelun tukemisessa. Maalit eivät välttämättä sijaitse merellä. Sitä kuuluisaa omaa jääkäripataljoonaa Kattilaisten tasalla olisi hyvinkin voitu tukea epäsuoralla Kirkonmaalta esim. kantamien puolesta.
Rannikkotykistön historista lukiessa korostuu aselajin tekemä työ Talvisodassa Kannaksen rintaman tukemisessa.

No juu, mutta eihän tältä kantilta jää enää jäljelle kuin tuo yksi linnake ja se nyt tuskin olisi syy hillota jotain yksittäistä asejärjestelmään (maximia) varastoissa. Mutta jos käyttöä olisi muuallakin niin sitten kyllä. Edelleen kun jäykkä torjunta näytti kyntensä Ukrainassa niin en panisi pahakseni jos tosipaikassa Saplalinjan miehitettäisiin takaportaan joukoilla ja kk-korsut varustettaisiin maximeilla, mitään siinä ei hävitä vaikka ne jäisi vihollisen jalkoihin tms. Taitaa kyllä olla romutettu kaikki museoita lukuunottamatta

Jos rensselit on tallella, niin menee paikoilleen liki heittämällä(alemmassa kuvassa siis viime kesältä etupään jalustan kiinnitys kierre edelleen tukevassa rasvassa aivan umpi ryteikössä):

 

[JR49]

No juu, mutta eihän tältä kantilta jää enää jäljelle kuin tuo yksi linnake ja se nyt tuskin olisi syy hillota jotain yksittäistä asejärjestelmään (maximia) varastoissa. Mutta jos käyttöä olisi muuallakin niin sitten kyllä. Edelleen kun jäykkä torjunta näytti kyntensä Ukrainassa niin en panisi pahakseni jos tosipaikassa Saplalinjan miehitettäisiin takaportaan joukoilla ja kk-korsut varustettaisiin maximeilla, mitään siinä ei hävitä vaikka ne jäisi vihollisen jalkoihin tms. Taitaa kyllä olla romutettu kaikki museoita lukuunottamatta

Jos rensselit on tallella, niin menee paikoilleen liki heittämällä(alemmassa kuvassa siis viime kesältä etupään jalustan kiinnitys kierre edelleen tukevassa rasvassa aivan umpi ryteikössä):
Katso liite: 92947
Katso liite: 92948

Ahaa, toinen Salpalinja-harrastaja . Tältä osin puhumme samaa kieltä.

Ketjen aiheeseen liittyen, Ukrainan sota on osoittanut, että kantalinnoitetuista rannikkotykeistä luopuminen oli iso VIRHE.

Jo ennen Ukrainan sotaa olen ollut tälläkin sivustolla sitä mieltä, että Salpalinjan teräsbetonikorsuja voitaisii hyödyntää suoja-asemakäytössä. Nykyään aivan varmasti niitä hyödynnettäisiin.
Sylettää nähdä kun asiasta tietämättömät höpisevät edelleen 90-luvun tornihuhuja, että venäläisten lämpöön hakeutuvat ohjukset hakevat kuusikosta kenttäkeittiönkin.
Noissa on 2 metrin teräsbetoni ja kestävät 1000 kilon lentopommin osuman. Ovat vuosikymmenien betonin kovettumisen jälkeen vahvempia kuin uutuuttaan.

Ja koska nuo eivät ole kaupunkeja, ei ryssä noihin osu millään sellaisella mikä ne rikkoisi. Ukrainalaiset majailevat tällä hetkellä hyvinkin alkeellisissa kaivannoissa, joten Salpalinja kyllä osiltaan puolustuslinjoihin liitettäisiin. Viholisen puolelta nähtynä, luonto on vuosikymmenien saatossa naamioinut ne täydellisesti. Kk:n aukolle täytyy kuitenkin tehdä jotain.

Itse en asejärjestelmiä noihin laittaisi. Päinvastoin aseseinän aukko umpeen, esim termobaarisen varalta. Ei näy lämpötähtäimessä, kun kk:n aukko on tukittu ajamalla eteen ulkopuolelle vaikka 2 kasettikuormaa mursketta. Ei ala ryssä siihen ammuskelemaan.
Panssarioven saranat ovat ruostuneet, eivätkä käänny, mutta niitäkin ovat laittaneet kuntoon (taljavedolla ja rasvalla saaneet liikkeelle). Siinäpä sen jälkeen pomminvarma majoite joukkueelle. Ei tule drooni kylään ja kestää tykistön täysosumat. Moniko edes tietää, miten paksu katto on ja miten paljon siellä on lisäksi lohkaretta ja maata? Paljon.

Kun nyt alettiin, niin Ukrainassa nähty verkkovirityksiä juoksuhautojen yllä. Monissa Salpalinjan asemissa on runsas juoksuhautaverkosto puuston sisällä nykyään. Hautaa syvemmäksi, helppo kaivaa on karikkeessa tulleesta mullasta madaltunut, ja naamioverkkoa kiinni kaivannon reunan puihin. Ei kaikissa drooneissa lämppäriä ole.

Puolustus on hyökkäystä vahvempaa. Linja on valmiiksi niillä urilla mitä vihu käyttäisi, koska sotilasmaantiede ei ole muuttunut.
Siksi muun muassa panssarikaivannot nousevat arvoonsa. Nykyaikaisilla kaivinkoneilla saa syvää ja leveätä jälkeä mihin tstpsv:n on hyvä käydä lepäämään. Nythän panssarimiehet sanovat, että kaivannon voi täyttää vaikka betoniputkilla tai viedä siltapanssari siihen tms, mutta eiköhän silloin puuhata yksittäisissä kohdissa leveänn hyökkäysrintaman mallia Kursk sijaan. Eli puolustuksen tiedustelu ja torjunta pystytään keskittämään niihin pisteiiin, mistä yrittävät yli.

Mitäs vielä? Jos jo vuonna 1942 silloinen 76-millinen psv-kanuuna pystyi särkemään panssariestekiven, niin nykyään sitä nopeammin. Millainen on nykyaikainen panssarieste? Kiveä, betonia, jotain muuta? Luumäellä on nähtävillä viimeisin estemalli sotien ajalta, jossa kiviesteet oli pantu makaamaan asentoon ja leveään kaivantoon, joka oli metrin pari maanpinnan tasasta. Itse sitä katsellessa räknäillyt, että psv:n pitää tulla 50 metrin läheisyyteen, että niitä pääsee paukuttamaan.
Voi tosin olla, että menee yli muutenkin että heilahtaa, kun painaa vaan kaasua. Ei ole mitään käsitystä, minkälainen pitää lohkareen (tai muun esteen) olla, että T-sarjalainen hyytyy.

No, nyt tuli laitettua taas kertaalleen sellaista, mikä on hautunut mielessä osin jo vuosikausia. Ottakaa tai jättäkää.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ahaa, toinen Salpalinja-harrastaja . Tältä osin puhumme samaa kieltä.

No lähinnä työmatkoilla poikennut katselemassa ohi ajaessa erityisesti tuota 6-tien ympäristön Askolan kohtaa (suosittelen, taitaa olla yksi vahviten linnoitetusta seuduista kun päätie sisäsuomeen + rautatie taisi mennä käsikädessä juuri siinä silloinkin) ja kerran Joensuussa vesistön vartta.
Näissä on hyvät opastaulut ja selitykset, sitten kun siellä vähän pyörii maastossa ja katselee niin alkaa se asioiden aika pitkälle miettiminen silloin joskus, hiljalleen avautumaan

Ketjen aiheeseen liittyen, Ukrainan sota on osoittanut, että kantalinnoitetuista rannikkotykeistä luopuminen oli iso VIRHE.

Tämä vaatisi kyllä vähän enemmän avaamista, ryssähän ei uskaltautunut maihinnousuun esim. Odessaan vaikka siitä oli merkkejä ilmassa, eikä Ukrainalla ollut edes mitään erityistä tiedossa olevaa rannikkopuolustus järjestelyä. Miinat ja edes jonkun sortin ohjusuhka laittaa riskikertoimet niin poskettomiksi.
Ja eihän meillä maahyökkäystä pystyisi tukemaan kuin Kotka.

Jo ennen Ukrainan sotaa olen ollut tälläkin sivustolla sitä mieltä, että Salpalinjan teräsbetonikorsuja voitaisii hyödyntää suoja-asemakäytössä. Nykyään aivan varmasti niitä hyödynnettäisiin.
Sylettää nähdä kun asiasta tietämättömät höpisevät edelleen 90-luvun tornihuhuja, että venäläisten lämpöön hakeutuvat ohjukset hakevat kuusikosta kenttäkeittiönkin.
Noissa on 2 metrin teräsbetoni ja kestävät 1000 kilon lentopommin osuman. Ovat vuosikymmenien betonin kovettumisen jälkeen vahvempia kuin uutuuttaan.

Ja koska nuo eivät ole kaupunkeja, ei ryssä noihin osu millään sellaisella mikä ne rikkoisi. Ukrainalaiset majailevat tällä hetkellä hyvinkin alkeellisissa kaivannoissa, joten Salpalinja kyllä osiltaan puolustuslinjoihin liitettäisiin.

Joo, en oikein tiedä mikä lopulta katkaisi kamelin selän noiden ylläpidossa edes minimi vaivalla Kiertämisestä puhutaan, mutta siitä puhuttiin jo Maginot linjan kierron aikoihin kun Salpalinjan teko oli vasta kunnolla alkamassa.
Olisiko se nyt sitten kuitenkin ollut -91 Persianlahti jonka perusteella uskottiin että täsmäaseet murtaa joka ikisen bunkkerin niille sijoilleen (ryssä ei -24 murra edelleenkään yhtään mitään) ja samaan syssyyn NL hajoaminen hävitti varautumisesta suurimman tarpeen pois.

Ja siis kyllä, noiden niskaan voi kaataa vaikka millaisen määrän epäsuoraa päivä, vko, kk tolkulla, eikä tunnu missään, eikä tunnu dronetkaan Vähän vaikea kuvitella että valittaisiin mieluummin telttamajoitus, erityisesti nyt lämpökamera/drone aikana kun tuntuu ettet voi olla enää missään varmasti piilossa vaikka menisit kuinka ryteikköön kuusen persiiseen uralta sivuun.

Viholisen puolelta nähtynä, luonto on vuosikymmenien saatossa naamioinut ne täydellisesti. Kk:n aukolle täytyy kuitenkin tehdä jotain.

Itse en asejärjestelmiä noihin laittaisi. Päinvastoin aseseinän aukko umpeen, esim termobaarisen varalta. Ei näy lämpötähtäimessä, kun kk:n aukko on tukittu ajamalla eteen ulkopuolelle vaikka 2 kasettikuormaa mursketta. Ei ala ryssä siihen ammuskelemaan.
Panssarioven saranat ovat ruostuneet, eivätkä käänny, mutta niitäkin ovat laittaneet kuntoon (taljavedolla ja rasvalla saaneet liikkeelle). Siinäpä sen jälkeen pomminvarma majoite joukkueelle. Ei tule drooni kylään ja kestää tykistön täysosumat. Moniko edes tietää, miten paksu katto on ja miten paljon siellä on lisäksi lohkaretta ja maata? Paljon.

No tuo maximi on vähän niin ja näin On totta että tänä päivä ei tulla enää vastaavilla jalkaväen rynnäköillä / mies määrillä Uraata huutaen silmille (jota vastaan tuo maxim on nimenomaan kehitetty), mutta se on jalustalta(erityisesti nuo bunkkeri jalustat) aivan pirun tarkka etäisyyksille mistä voidaan pkm tyylisesti etutuelta ammuttaessa vain haaveilla. Kuvitellaan vaikka tilanne että kiviesteille/niiden etumaastoon pyrkii pioneereja miinoitteita raivaamaan tai kuten tänä päivänä toimitaan Ukrainassakin jatkuvasti, rynnäkkövaunut jalkauttaa miehet asemien eteen. Ai että sitä ilon ja onnenpäivää kun pääset metristen betoniseinien suojasta piiskaamaan vaunun perää kun porukka yrittää kömpiä sieltä ulos Ulkona niskaan voi tulla vielä taitavan hyökkääjän toimesta täydellä teholla heittimen murkulaa tai vaunujen sirpaleet paukkua puissa. Sisällä ei tunnu missään

Ja mitä tulee nöihin lämpötähtäimiin, niin jatkan aiheesta pst-kyvyn saralla tulevassa viestissä.

Kun nyt alettiin, niin Ukrainassa nähty verkkovirityksiä juoksuhautojen yllä. Monissa Salpalinjan asemissa on runsas juoksuhautaverkosto puuston sisällä nykyään. Hautaa syvemmäksi, helppo kaivaa on karikkeessa tulleesta mullasta madaltunut, ja naamioverkkoa kiinni kaivannon reunan puihin. Ei kaikissa drooneissa lämppäriä ole.

Juu, ei minkään sortin ongelma, takaportaan puhdetöinä hoituu muun asemien miehittämiseen liittyvän toiminnan ohessa.
edit: ja sitten jälleen yksi bunkkerin hienous tähän päivään, voit pelata korttia kaikessa rauhassa sisällä vaikka ulkona pörräisi sata dronea (ovet/aukot voi suojata verkoilla) ja tulla ulos vasta kun katolla olevasta tähystyskuvusta näkyy liikettä etumaastossa mikä vaatii bunkkerista ulos tulemista, jos edes vaatii koska maxim

 

[Ohjus-tiedustelija]

Puolustus on hyökkäystä vahvempaa. Linja on valmiiksi niillä urilla mitä vihu käyttäisi, koska sotilasmaantiede ei ole muuttunut.

Laitetaampa tähän tuon Askolan päälinjan opastaulun kuvat. Kuvassa siis ymmärtääkseni silloisen Lpr tien(yläpuolelta alkaa laajat vesistöt) ja junaradan(alareunassa) välinen maasto, nykyään 6-tie menee aivan alareunan junaradan vieressä tuossa kohdin, bunkkerien tuliaukot osoittaa molemmin puolin sinnekkin edelleen koska junaradan suunta oli luonnollisesti yhtä puolustettu kuin maantienkin:


Sitten laajempi kokonaisuus tuolta kohdin, etu- ja taka-asemineen (itseä hämmentää tuo takalinjojen suuri määrä, olisin kuvitellut etupuolelle noita enemmän Luulisi ettei päälinjasta annettaisi periksi millään tai sitten tarkoitus olisi ollut ottaa päälinja aina takaisin esim. PsD vastahyökkäyksillä jos siitä olisi päästy jossain tiestön suunnassa läpi:


Ja vähän tarinaa:

 

[kimmo.j]

No, tuskinpa kovin moni muukaan ulkopuolinen tarkkailija uskoi, että kahden sotavuoden jälkeen tilanne Ukrainassa muistuttaa ensimmäisen maailmansodan kulutussotaa. Liikehän tuolla on pysähtynyt lähes täysin. Taistelukenttää hallitaan pitkän kantaman epäsuoralla tulella ja droneilla. Lennokkien ja miehittämättömien ilma-alusten massamainen käyttö takaa sen, ettei vastustaja pysty tekemään oikein mitään salassa.

Yksi syy liikkeen pysähtymiseen saattaa yksinkertaisesti olla osaamattomuus. Eivät ryssät, eivätkä Ukrainalaiset ole osanneet liikuntasodankäyntiä.
Tämän on voinut nähdä lukemattomista videoista kahden vuoden ajan. Mekanisoitu tapamine on taiteenlaji joka vaatii isolta joukolta korkeaa osaamista.

Mikä on sitten meidän osaamisenmme taso on se toinen kysymys.
Oma mielipiteeni on, että ainakin -93 olin vakuuttunut, että silloin me juuri kotiutuneet nuoret reserviläiset osasimme asiamme. Ja koska emme olleet mitenkään erityinen ikäluokka, uskon, että niin osaavat nykyisetkin reserviläiset. Toki aina ehkä ei ole ollut näin ja kaikkia ei sama usko omasta kyvykkyydestä ole koskettanut.

Eivät meilläkään kaikki joukot kykene liikkuvaan sotimiseen, mutta eihän kaikkien tarvitsekkaan, riitää että niitä keihäänkärkiä on riittävästi.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Siksi muun muassa panssarikaivannot nousevat arvoonsa. Nykyaikaisilla kaivinkoneilla saa syvää ja leveätä jälkeä mihin tstpsv:n on hyvä käydä lepäämään. Nythän panssarimiehet sanovat, että kaivannon voi täyttää vaikka betoniputkilla tai viedä siltapanssari siihen tms, mutta eiköhän silloin puuhata yksittäisissä kohdissa leveänn hyökkäysrintaman mallia Kursk sijaan. Eli puolustuksen tiedustelu ja torjunta pystytään keskittämään niihin pisteiiin, mistä yrittävät yli.

Itseäni ps-kaivannot ei ole ikinä oikeen sytyttäneet, esim. Ukrainassa ihan perinteinen massamainen telamiinojen käyttö on osoittautunut kaikkein tehokkaimmaksi ja on vielä kaikista vaivattomin rakentaan

Hämmentää tuossa edellisessä taulussa nuo estekaivantojen sijoittelut omien estekivien ja jopa bunkkerilinjan taakse Mutta kuten totesin asioita on todella mietitty, ehkä tuossa ajetaan takaa sitä että jos yksittäinen vaunu pääsee rikkiammutusta kiviesteestä vaikka läpi ja ajaa tst-haudan yli, niin sitten kun se seuraavaksi möyryää kaivantoon/sieltä ylös niin takamaastossa olisi esim. lähitorjunta(ps-nyrkkimiehet) varmistamassa että siihen varmasti myös jää kun vauhti on tuolloin olematon Parempi selitys ainakin tässä kyllä lienee nuo takavarmistuksena täysin sivulle estekaivantojen suuntaan ampuvat vanhojen vaunujen piiskat (T-26 yms. 45mm) niissä puoliavonaisissa maahankaivetuissa torneissa ampumassa vaunua kylkiin mihin nekin vielä purivat (vertaa Musti tänä päivänä) Yksi salpalinjan nerokkuudesta piilee myös vanhentuneiden aseiden käytöstä niille yhä sopivassa roolissa
Samoin vastaavia kk/pk asemia on myös takamaastossa, joiden myös tulkitsen olevan varmistuksena jos jalkaväki pääsee bunkkereihin kiinni/etummaisista haudoista yli, niin niillä voidaan piiskata suurin liike pois ja alkaa vyöryttää asemia takaisia yhdyshautoja pitkin. Bunkkereissahan ollaan turvassa niin kauan kun niitä ei päästä rauhassa räjäyttämään auki.

Mitäs vielä? Jos jo vuonna 1942 silloinen 76-millinen psv-kanuuna pystyi särkemään panssariestekiven, niin nykyään sitä nopeammin. Millainen on nykyaikainen panssarieste? Kiveä, betonia, jotain muuta? Luumäellä on nähtävillä viimeisin estemalli sotien ajalta, jossa kiviesteet oli pantu makaamaan asentoon ja leveään kaivantoon, joka oli metrin pari maanpinnan tasasta. Itse sitä katsellessa räknäillyt, että psv:n pitää tulla 50 metrin läheisyyteen, että niitä pääsee paukuttamaan.

Tuotakin on tosiaan mietitty, aivan kuten myös tuossa linkkaamassani selostuksessa kerrotaan, niin tuossakin kohtaa estekivet on kaivettu 1m syvään levään uomaan jolloin vaunujen täytyy tulla tosiaan kohtuu lähelle että pystyvät alkamaan ampumaan niitä kiviä. Ja kas kummaa juuri silloin saavutaan myös toistensa eteen ristiin ampuvien bunkkereiden tulialueelle = vaikka bunkkereissa oli alitehoisia 45mm piiskoja, niin vaunun heikko kylki tai perä paljastui aina jommalle kummalle bunkkerille päin vaikka se olisi yrittänyt kääntää vahvan keulan sitä kohti ampuvaa bunkkeria päin.
Toivottavasti kaikki ovat jo tosiaan huomanneet että vihollisen hyökkäyssuuntaan päin bunkkereista ei näy kuin metriset maavallit, eli niiden tuliaukkoihin ei pääse vaikuttamaan kuin vasta lähelle ajamalla.

Voi tosin olla, että menee yli muutenkin että heilahtaa, kun painaa vaan kaasua. Ei ole mitään käsitystä, minkälainen pitää lohkareen (tai muun esteen) olla, että T-sarjalainen hyytyy.

No, nyt tuli laitettua taas kertaalleen sellaista, mikä on hautunut mielessä osin jo vuosikausia. Ottakaa tai jättäkää.

Ei ne maavarat mihinkään ole kasvaneet, jousitus varmaan eniten parantunut, mutta riski on kova jäädä kiinni vielä tänäkin päivänä (tai rikkoa/pudottaa tela paikoiltaan)! Ukrainan kokemusten perusteella kun läväytät 50-100m levän telamiinoitteen noiden estekivien eteen, niin voi olla hyvin heikkoa päästä yhdelläkään vaunulla edes sinne estekiville asti Ja sitten kun kuvioon kaivetaan taas ne metrisen betonin suojasta miinakenttiä ristitulella mm. pioneerien raivaamiselta suojaavat maximit, niin ympyrä alkaa sulkeutua
Tähän päälle vielä tietysti puolustajan bunkkerin suojasta tähystetty epäsuora ja viimeisimpänä dronet, niin siinähän yrität tulla läpi! Ukrainassa riitti telamiinoitteet ja joukkojen itse käsipelillä tasoa kaivetut asemat...

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ja kas kummaa juuri silloin saavutaan myös toistensa eteen ristiin ampuvien bunkkereiden tulialueelle = vaikka bunkkereissa oli alitehoisia 45mm piiskoja, niin vaunun heikko kylki tai perä paljastui aina jommalle kummalle bunkkerille päin vaikka se olisi yrittänyt kääntää vahvan keulan sitä kohti ampuvaa bunkkeria päin.
Toivottavasti kaikki ovat jo tosiaan huomanneet että vihollisen hyökkäyssuuntaan päin bunkkereista ei näy kuin metriset maavallit, eli niiden tuliaukkoihin ei pääse vaikuttamaan kuin vasta lähelle ajamalla.

Palaa tässä nyt vielä aijemmin esitettyyn lämpökamera/bunkkerin aukko uhkakuvaan joka liittyy vahvasti pst-aseistukseen jos näitä linjoja vielä tst-käyttöön tänä päivänä otettaisiin.
Bunkkereissa sisällä olevia 45mm piiskoja ei voi oikein korvata tänä päivänä järkevästi koska tykkikalusto on niin pahasti menneiden aikojen juttu ja singoilla ei voi ampua takapaineen takia noin pienistä sisätiloista (pst-ohjus, ehkä mutta niitä ei kannata tuhlata noin lähelle suunnatuille tulialueille).

Mutta, linjoista löytyy paljon myös jo silloin ensilinjaa edustavien 75mm pst-tykkien avoasemia joilla ei olisi tarvinut ampua kylkeen + olen nähnyt useita bunkkerin takana sijaitsevien oviaukkojen viereen bunkkerin betoniin (tai maahan hirsistä) rakennettuja edestä avoimia matalia pikkupiiskojen(45mm) suoja-asemia johon tykit voitiin työntää epäsuoralta suojaan ammuksineen, miehistön odottaessa epäsuoran hellittämistä bunkkerissa. Piiska työnnettiin tämän jälkeen aivan bunkkerin kyljen vieressä/suojassa sijainneeseen avoasemaan. En löytänyt näistä kuvaa, mutta idea on ihan sama kuin tämän kuvan T-26 tms. torniasemalla, eli se on bunkkerin takana suojassa ja pääsee ampumaan esteen eteen tulevia vaunuja kylkeen (tämä on Askolassa heti järvestä seuraava bunkkeri ja ampuu vanhalle Lpr tielle + seuraavan bunkkerin eteen ja se seuraava bunkkeri ampuu siis samalle tielle + tämän bunkkerin eteen jos vaunu yrittää ajaa tien laitaa suoraan bunkkeria päin / takaa ohi tms:


No, mikäpä sopisi tällaiseen käyttöön tänä päivänä paremmin kuin nenä päähän:


Kuten jo aijemmin totesin, yksi Salpalinjan nerokkuudesta piilee normaalissa/liikkuvassa sodankäynnissä jo vanhentuneen kaluston käyttämisessä sille soveltuvalla tavalla/maastossa osana linnoitteita. Tällä varmistettiin jo -44 ja varmistettaisiin tänä päivänäkin se että liikkuvaa sodankäyntiä soveltavat ns. ensilinjan joukot saavat käyttöönsä max. määrän modernia aseistusta ja viimeisenä lukkona/jäykässä torjunnassa toimivat kiinteät asemat tulevat toimeen sillä mitä on jäänyt ajan saatossa yli. Tämä on yksi kikka millä saadaan maximoitua joukkojen määrä, ilman että se on oikeastaan mistään muualta pois. Salpalinja -24 jos mikä olisi vielä paikka jossa ammentaa syvää reserviä cooper tulosten ollessa yksi hailee

Eikä mikään muuten estä viivyttäjien saapuessa bunkkerilinjalle miehittämästä sitä sopivilta osin niillä moderneillakin aseilla (kuten NLAW tms.), ei noita 75mm:siä -44 vuonnakaan siellä valmiina paljon notkunut, ne olisi tullut viivytystasolta vetäytyvien mukana tai pahassa paikassa reservistä.

 

[tulikomento]

Palaa tässä nyt vielä aijemmin esitettyyn lämpökamera/bunkkerin aukko uhkakuvaan joka liittyy vahvasti pst-aseistukseen jos näitä linjoja vielä tst-käyttöön tänä päivänä otettaisiin.
Bunkkereissa sisällä olevia 45mm piiskoja ei voi oikein korvata tänä päivänä järkevästi koska tykkikalusto on niin pahasti menneiden aikojen juttu ja singoilla ei voi ampua takapaineen takia noin pienistä sisätiloista (pst-ohjus, ehkä mutta niitä ei kannata tuhlata noin lähelle suunnatuille tulialueille).

Mutta, linjoista löytyy paljon myös jo silloin ensilinjaa edustavien 75mm pst-tykkien avoasemia joilla ei olisi tarvinut ampua kylkeen + olen nähnyt useita bunkkerin takana sijaitsevien oviaukkojen viereen bunkkerin betoniin (tai maahan hirsistä) rakennettuja edestä avoimia matalia pikkupiiskojen(45mm) suoja-asemia johon tykit voitiin työntää epäsuoralta suojaan ammuksineen, miehistön odottaessa epäsuoran hellittämistä bunkkerissa. Piiska työnnettiin tämän jälkeen aivan bunkkerin kyljen vieressä/suojassa sijainneeseen avoasemaan. En löytänyt näistä kuvaa, mutta idea on ihan sama kuin tämän kuvan T-26 tms. torniasemalla, eli se on bunkkerin takana suojassa ja pääsee ampumaan esteen eteen tulevia vaunuja kylkeen (tämä on Askolassa heti järvestä seuraava bunkkeri ja ampuu vanhalle Lpr tielle + seuraavan bunkkerin eteen ja se seuraava bunkkeri ampuu siis samalle tielle + tämän bunkkerin eteen jos vaunu yrittää ajaa tien laitaa suoraan bunkkeria päin / takaa ohi tms:
Katso liite: 92990

No, mikäpä sopisi tällaiseen käyttöön tänä päivänä paremmin kuin nenä päähän:
Katso liite: 92991

Kuten jo aijemmin totesin, yksi Salpalinjan nerokkuudesta piilee normaalissa/liikkuvassa sodankäynnissä jo vanhentuneen kaluston käyttämisessä sille soveltuvalla tavalla/maastossa osana linnoitteita. Tällä varmistettiin jo -44 ja varmistettaisiin tänä päivänäkin se että liikkuvaa sodankäyntiä soveltavat ns. ensilinjan joukot saavat käyttöönsä max. määrän modernia aseistusta ja viimeisenä lukkona/jäykässä torjunnassa toimivat kiinteät asemat tulevat toimeen sillä mitä on jäänyt ajan saatossa yli. Tämä on yksi kikka millä saadaan maximoitua joukkojen määrä, ilman että se on oikeastaan mistään muualta pois. Salpalinja -24 jos mikä olisi vielä paikka jossa ammentaa syvää reserviä cooper tulosten ollessa yksi hailee

Eikä mikään muuten estä viivyttäjien saapuessa bunkkerilinjalle miehittämästä sitä sopivilta osin niillä moderneillakin aseilla (kuten NLAW tms.), ei noita 75mm:siä -44 vuonnakaan siellä valmiina paljon notkunut, ne olisi tullut viivytystasolta vetäytyvien mukana tai pahassa paikassa reservistä.
Katso liite: 92992

Eikös Musti ole yhä vaan käytössä ? Ja nimenomaan jäykän puolustuksen tehtäviin osoitettu ? Eli makkaranpaistoplutoonan miesten pst-ase.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Eikös Musti ole yhä vaan käytössä ? Ja nimenomaan jäykän puolustuksen tehtäviin osoitettu ? Eli makkaranpaistoplutoonan miesten pst-ase.

Aktiivisesta käytöstä mm. koulutuksessa en ole enää varma (yhdessä vaiheessa tehtiin lisää tuoretta reserviä Tor.Pataljooniin ja sitten vissiin vaan kertauksia), mutta varauksissa vielä ymmärtääkseni ainakin, soveltuisi siis myös tällä taktiikalla kantalinnoittetussa ympäristössä toimimaan. Toki sitä voi käyttää sivustan asemista neitseellisessä metsämaastossakin jos maastomuodot /metsä tuota sivustan asemaa tukee. Mutta mahdollisemman hyvä suoja epäsuoralta olisi paikallaan aina kun toimitaan jäykässä torjunnassa johon kohdistetaan sitä epäsuoraa ihan erilailla kuin liikkuvaan toimintaan.

 

[sinko]

Eikös Musti ole yhä vaan käytössä ? Ja nimenomaan jäykän puolustuksen tehtäviin osoitettu ? Eli makkaranpaistoplutoonan miesten pst-ase.

Taidettiin Musti laittaa eläkkeelle joku vuosi sitten

 

[Juhnis]

Taidettiin Musti laittaa eläkkeelle joku vuosi sitten

Kainuun Prikaatin somepäivityksien perusteella reserviläiset ampuivat Mustilla viime syksynä Vuosangassa.

 

[Rannari]

Kainuun Prikaatin somepäivityksien perusteella reserviläiset ampuivat Mustilla viime syksynä Vuosangassa.

Musti ja Apilas ovat sitkeitä penteleitä. Kumpainenkin kohta kymmenen vuotta yliajalla jos katsoo mitä vuoden 2008 vaiheilla puhuttiin.

 

[Juhnis]

Musti ja Apilas ovat sitkeitä penteleitä. Kumpainenkin kohta kymmenen vuotta yliajalla jos katsoo mitä vuoden 2008 vaiheilla puhuttiin.

Näin näkyy olevan, jo parikymmentä vuotta sitten Mustin laukauksen jälkeen elinikä oli ehkä kahdeksan sekuntia. Taitaa olla tornihuhu, koska kuitenkin vielä sitä koulutetaan. Apilas on nähty tositoimissa Ukrainassa, käyttökelpoinen edelleen. En väitä että mitään ykkösnyrkin kalustoa olisi kumpikaan, mutta onneksi ei ole hävitetty.

 

[Rannari]

Näin näkyy olevan, jo parikymmentä vuotta sitten Mustin laukauksen jälkeen elinikä oli ehkä kahdeksan sekuntia. Taitaa olla tornihuhu, koska kuitenkin vielä sitä koulutetaan. Apilas on nähty tositoimissa Ukrainassa, käyttökelpoinen edelleen. En väitä että mitään ykkösnyrkin kalustoa olisi kumpikaan, mutta onneksi ei ole hävitetty.

Vuosi 2016 oli 15 vuotta sitten useammassakin esitelmässä yms esillä raskaan singon osalta poiston takarajana. Ilmeisesti ampumatarvikkeet säilyvät käyttökuntoisina kaavailtua pidempään. Silloin aseetkin tietysti kannattaa säilyttää.

 

[Juhnis]

Vuosi 2016 oli 15 vuotta sitten useammassakin esitelmässä yms esillä raskaan singon osalta poiston takarajana. Ilmeisesti ampumatarvikkeet säilyvät käyttökuntoisina kaavailtua pidempään. Silloin aseetkin tietysti kannattaa säilyttää.

Ja hyvä näin. En mene vuoden tarkkuudella sanomaan, mutta olisiko ollut noin 2008 kun raskas sinko palasi varusmiesten koulutukseen. Tämä oli Reserviläisessä ja PV:n sivuilla isosti esillä. Tänäkin päivänä sille löytyy osaava henkilökunta ja reserviä koulutetaan. A-tarvikkeita näkyy myös olevan. Välillä on käynyt mielessä, olisikohan niille ollut jonkinlaista osaamista valmistuksen suhteen vielä myöhemminkin. Toivottavasti.

 

[aab]

Ukrainan sota on opettanut ettei toimivia aseita pidä tuhota.

Ei ne ryssäläisten omat aseet yllättäen olekkaan ylivoimaisia ja kaiken tuhoavia kuten on annettu ymmärtää.
Pidetään musti ja sergei rivissä vaikka tälläkin foorumilla on itketty ja valitettu niiden viemistä resurseista.

Samoin Suomen T-72 tai BMP-1, täysin toimivia Ukrainan esimerkillä nyky sodankäynissä mutta foorumin asiantuntijat ovat jo vuosia lytänneet näiden varikoinnin ja naureskelleet niiden säilytämisen puolestapuhujien viestejä.
Vieläkö naurattaa?

 

[Ohjus-tiedustelija]

Näin näkyy olevan, jo parikymmentä vuotta sitten Mustin laukauksen jälkeen elinikä oli ehkä kahdeksan sekuntia. Taitaa olla tornihuhu, koska kuitenkin vielä sitä koulutetaan. Apilas on nähty tositoimissa Ukrainassa, käyttökelpoinen edelleen. En väitä että mitään ykkösnyrkin kalustoa olisi kumpikaan, mutta onneksi ei ole hävitetty.

Joo ja T-90 tyhjentää koko ammustäytön sitä sinkoa kohti vaikka vaunun miehistö olisi jo kuollut, ihan niinkuin Ukrainassa nyt mm. Bradleytä vastaan vasta näimme
Ihan oikeasti surettaa että kaikki tälläinen on mennyt yllättävän kritiikittä läpi varusmiehille Mitäpä luulette että on vaikuttanut moraaliin ja mikä olisi fiilis lähteä ko.kalustolla sotaan jos elää edes puoliksi tuollaisissa uskomuksissa

Ei niillä ole ollut tarkoitus haastaa tst-vaunuja suoraan edestäpäin enää useisiin vuosikymmeniin.
Kävin junnuna katsomassa jotain 90-luvun ihan alun pääsotaharjoitusta ja jo silloin Mustijoukkue (3-ampuvaa asetta samaan kapeaan tulisektoriin) laitettiin syvälle metsän sisään kaivettuihin&puunrungoilla tuettuihin asemiin, valtatien varteen täydelliseen sivustan tuliasemaan. Periaate oli about sama kuin tuossa bunkkeri postauksessani esitin, mutta asemia suojasi vaunujen etenemissuunnasta katsottuna bunkkerin maavallin sijaan tiheä metsä ja etäisyyttä oli joka suuntaa oleellisesti reilummin. Vaunuilla ei olisi ollut tuossa mitään saumaa nähdä mistä ammuttiin, epäsuoralla ne mustit olisi pitänyt sieltä metsästä möyhentää keskeytyskuntoon sen jälkeen kun olisi ensin hakattu päätä seinään ja heitetty kärjen tornit pientareille.

 

[Juhnis]

Ukrainan sota on opettanut ettei toimivia aseita pidä tuhota.

Ei ne ryssäläisten omat aseet yllättäen olekkaan ylivoimaisia ja kaiken tuhoavia kuten on annettu ymmärtää.
Pidetään musti ja sergei rivissä vaikka tälläkin foorumilla on itketty ja valitettu niiden viemistä resurseista.

Samoin Suomen T-72 tai BMP-1, täysin toimivia Ukrainan esimerkillä nyky sodankäynissä mutta foorumin asiantuntijat ovat jo vuosia lytänneet näiden varikoinnin ja naureskelleet niiden säilytämisen puolestapuhujien viestejä.
Vieläkö naurattaa?

Ei naurata, mutta ymmärrän miksi ne hävitettiin. Ei ollut rahaa edes säilytykseen, vielä vähemmän ylläpitoon ja vielä vähemmän koulutuksen suhteen. Ennenaikaista se hävittäminen oli, vasta viime vuosina on myönnetty ettei panssarijoukkoja todellisuudessa ollut noihin aikoihin. Muistan kun katsoin erästä kuljetusta kun Savon Prikaatin BTR-vaunuja meni johonkin suuntaan "kohta ne on hävinnyt". Ei tuntunut hyvältä ollenkaan.

Rahaa ei ollut vielä myöhemminkään, kertausharjoituksiin käsketään hyvin vähän vaikka tarvetta olisi ollut nykyisin käskettäviin määriin. Ari Puheloinen kertoo muistelmissaan että lopulta oltiin jo niin kriittisessä tilassa että puolustusvalmius oli vähintään veitsenterällä. Vasta Ukrainan sotilaallinen tilanne 2014 muutti monta asiaa. Toivottavasti nyt on paremmin niin reservin koulutuksen suhteen kuin kaluston suhteen.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Ja hyvä näin. En mene vuoden tarkkuudella sanomaan, mutta olisiko ollut noin 2008 kun raskas sinko palasi varusmiesten koulutukseen. Tämä oli Reserviläisessä ja PV:n sivuilla isosti esillä. Tänäkin päivänä sille löytyy osaava henkilökunta ja reserviä koulutetaan. A-tarvikkeita näkyy myös olevan. Välillä on käynyt mielessä, olisikohan niille ollut jonkinlaista osaamista valmistuksen suhteen vielä myöhemminkin. Toivottavasti.

Juu.
Taisivat tulla Itävallasta ne viimeisimmät kontakt-1 vastaan suunnitellut kovakärkiset ontelot Mustiin joskus 90-luvulla. Olisi todellakin mielenkiintoista tietää mikä siinä on A-tarvikkeiden tilanne nykyään, ehkä tuollainen tavara ei ole kovinkaan herkkä happanemaan ja kun aseita on yhä vähemmän niin nekin riittää SA-varaukseksi. Tuossa kun googletin, niin kevyt sinko 55s55:kin poistettiin vasta 2001, niistä oli alkanut löytyä mikrohalkeamia putkista jo 80-luvulla. 46v. palveluksessa, ei huono sekään!