Upseeriliitto pelkää armeijan alasajoa

Tvälups

Ylipäällikkö
Upseeriliitto pelkää armeijan alasajoa
yle 1.2. klo 14:34

Upseeriliitto arvioi, että tuleva armeijauudistus merkitsee puolustusvoimien alasajoa.

Upseeriliitto tyrmää armeijan määrärahaleikkaukset. Puolustusvoimien lähivuosiksi kaavaillut säästöt julkistetaan ensi tiistaina 7. helmikuuta. Upseeriliiton laskemien mukaan niiden yhteisvaikutus on peräti 825 miljoonaa euroa.

- Tämä merkitsee katastrofia, toteaa Upseeriliiton puheenjohtaja Harri Westerlund TV2:n Silminnäkijä-ohjelmassa keskiviikkona.

Westerlundin mukaan edessä on puolustuskyvyn alasajo, ja armeijan uudelleenrakentaminen edes nykytasolle vie 15-20 vuotta. Erityisen rankasti säästöt rokottaisivat toimintaa kuten varusmiesten ja reserviläisten koulutusta. Varusmiesten maastovuorokausien määrä voi pudota kolmannekseen nykyisestä.

Vuoden 2010 asevelvollisuustyöryhmää johtanut Risto Siilasmaa puolestaan varoittaa, että seurauksena on 100 000 - 150 000 hengen vajaakoulutettu reservi. Reservin määrää sinänsä ollaan supistamassa. Siilasmaan mukaan vallalla on illuusio vahvasta reservistä, vaikka todellisuudessa suuri osa on lähestulkoon aseistamattomia.

Silminnäkijä: Lautasellinen tykinruokaa TV2:ssa keskiviikkona 1.2. klo 22.10.
 
Upseeriliitto pelkää jäsentenstä etujen puolesta. Se, ja vain se, on ay-järjestön tehtävä.
 
Erkki Tuomioja: Puolustusvoimien uudistus ei tullut puskasta
ILKKA AHTOKIVI 11.02.2012 18:02

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) huomauttaa tuoreessa blogissaan, että puolustusvoimien uudistuksesta on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa.

- Hallituksen käsittelyssä olleet ja nyt esitellyt suunnitelmat puolustusvoimien laajasta uudistamisesta eivät tulleet mistään puskasta, Tuomioja toteaa.

Hän muistuttaa, että uudistuksen käynnistäminen ja lähtökohdat on määritelty jo viime vuonna sorvatussa hallitusohjelmassa, jonka mukaan "uudistuksella sopeutetaan puolustusvoimat pieneneviin ikäluokkiin ja kasvaviin kustannuspaineisiin ylläpitäen ja kehittäen puolustuksen ennaltaehkäisykykyä".

Tulevaisuudessa puolustus perustuu nykyisen noin 350 000 sotilaan reservin asemasta noin 230 000 sotilaan suuruiseen suhteellisesti paremmin varustettuun ja toimintakykyisempään mobilisoitavaan joukkoon. Yleinen asevelvollisuus ja aluepuolustus sekä sotilaallinen liittoutumattomuus ovat edelleen Suomen puolustuksen perustana.

Tuomiojan mukaan "tällainen uudistus ei vielä ole kovin dramaattinen ja jää vielä vaatimattomammaksi kuin useissa Euroopan maissa tehdyt muutokset".

- Tällaisena se vastaa ennakoitavissa olevia tarpeita, tehtäviä ja uhkakuvia, joita ei enää pidä pälyillä vuoden 1939 maailmasta vaan 2000-luvun kasvavan keskinäisriippuvuuden maailman ja sen laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuvien haasteiden valossa, ulkoministeri kirjoittaa.

Tuomioja myös kannattaa yleistä asevelvollisuutta.
- Oma kantani on, että niin kauan kuin se toimii niinkin hyvin ja kustannustehokkaasti kuin Suomessa edelleen tapahtuu, ei siitä kevyesti kannata luopua.
 
Tvälups kirjoitti:
Erkki Tuomioja: Tulevaisuudessa puolustus perustuu nykyisen noin 350 000 sotilaan reservin asemasta noin 230 000 sotilaan suuruiseen suhteellisesti paremmin varustettuun ja toimintakykyisempään mobilisoitavaan joukkoon.

Ei siis paremmin varustettuun, vaan suhteellisesti paremmin varustettuun

Kuvittelisin varustusta voitavan suhteellisesti parantaa vielä huomattavasti lisää. Kun leikataan miesmäärä muutaman tuhannen tasolle, voidaan jokaiselle ukolle jakaa oma radio, ohjus, valonvahvistin, teltta, krh/tykki, jne.




Tvälups kirjoitti:
Erkki Tuomioja:

Tuomiojan mukaan "tällainen uudistus ei vielä ole kovin dramaattinen ja jää vielä vaatimattomammaksi kuin useissa Euroopan maissa tehdyt muutokset".

- Tällaisena se vastaa ennakoitavissa olevia tarpeita, tehtäviä ja uhkakuvia, joita ei enää pidä pälyillä vuoden 1939 maailmasta vaan 2000-luvun kasvavan keskinäisriippuvuuden maailman ja sen laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuvien haasteiden valossa, ulkoministeri kirjoittaa.

BlaaBlaaBlaa...

Kunnes sitten opiskellaan todellisuutta Georgian tapaan:

GeorgiaAP_450x300.jpg
 
JOKO tarkoittaa varmaan ympäristöriskejä, joita tuollainen savuttava ja öljyä ympäristöön ruikkiva kolonna toisi tullessaan. Kieltämättä ympäristönäkökulmasta aika sietämätön tilanne.
 
Voitaisiin lähettää naapurivaltioon ympäristötukia, että voisivat kehittää ympäristöystävällisempiä rauhanpanssareita.
 
JOKO kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Erkki Tuomioja: Tulevaisuudessa puolustus perustuu nykyisen noin 350 000 sotilaan reservin asemasta noin 230 000 sotilaan suuruiseen suhteellisesti paremmin varustettuun ja toimintakykyisempään mobilisoitavaan joukkoon.

Ei siis paremmin varustettuun, vaan suhteellisesti paremmin varustettuun

Kuvittelisin varustusta voitavan suhteellisesti parantaa vielä huomattavasti lisää. Kun leikataan miesmäärä muutaman tuhannen tasolle, voidaan jokaiselle ukolle jakaa oma radio, ohjus, valonvahvistin, teltta, krh/tykki, jne.




Tvälups kirjoitti:
Erkki Tuomioja:

Tuomiojan mukaan "tällainen uudistus ei vielä ole kovin dramaattinen ja jää vielä vaatimattomammaksi kuin useissa Euroopan maissa tehdyt muutokset".

- Tällaisena se vastaa ennakoitavissa olevia tarpeita, tehtäviä ja uhkakuvia, joita ei enää pidä pälyillä vuoden 1939 maailmasta vaan 2000-luvun kasvavan keskinäisriippuvuuden maailman ja sen laaja-alaiseen turvallisuuteen kohdistuvien haasteiden valossa, ulkoministeri kirjoittaa.

BlaaBlaaBlaa...

Kunnes sitten opiskellaan todellisuutta Georgian tapaan:

GeorgiaAP_450x300.jpg
Hohhoijaa! Jos Georgialla olisi ollut samanverran kapasiteettia kuin mitä meillä on jo nyt epäsuoran ja tiedustelun suhteen, nuo peltikanisterit olisivat täynnä reikiä ja tie täynnä monttuja.

Georgialaiset panivat päänsä puskaan kun tilanne tuli päälle vaikka itse tiesivät mihin leikki venakkojen kanssa johtaa heidän resursseillaan.

Georgiasta voidaan oppia jotain mutta on järkevää suhteuttaa asiat meidän tilanteeseen nähden oikein.

Puolustusvoimat ilmoittivat jo ennen säästöjä että alueellisen puolustuksen strategia muuttuu vastaamaan nykyajan uhkakuvia. Uusi toimintatapa ja joukothan pohjaavat nimenomaan maanpuolustuskorkeakoulun tutkimukseen ja tehtyihin simulaatioihin. Tämä nykyinen suunta oli nähtävissä jo viimeistään 2008 kansalaisillekkin.

Ote MPKK:n tutkielmasta:
Vielä kylmän sodan loppumetreillä Suomen puolustusjärjestelmän kehittä-mistä ohjasi järkähtämättä kulutussodankäynnin viitekehyksessä toteutetta-van aluepuolustussodan näkökulma. Tätä Suomen puolustamisen näkökul-maa kuvastaa hyvin Kolmannen parlamentaarisen puolustuskomitean vuonna 1981 julkituoma huoli puolustusvoimien sodan ajan koulutetun re-servin määrän pienenemisestä 1990-luvun kuluessa 700.000 miehestä sa-dalla tuhannella noin 600.000 mieheen. Komitea kuvailikin vallinneen aluepuolustussodan kuvan mukaisesti Suomen puolustusjärjestelmän selkä-rangaksi kylmän sodan päätöshetkillä laajan koulutetun reservin – vaikka-kin suuri osa tästä reservistä olikin huonosti varustettu mekanisoidun mas-sa-armeijan hyökkäyksen torjuntaan.

Tällä hetkellä suunniteltu puolus-tusvoimien sodan ajan vahvuus on 350 000 sotilasta – ja tulevaisuudessa vahvuus tullee edelleen laskemaan.9
Yllämainittu luonnehdinta massa-armeijasta on kuitenkin parhaimmassakin tapauksessa vain osa totuutta. Suomen puolustusjärjestelmää on kehitetty – tosin hitaammin suhteessa länsimaihin yleisesti – kohti informaatioajan alueellisen puolustuksen periaatteita. Yhtenä sotilaallisena uhkakuvana Suomessa nähdään edelleenkin varsin perinteisesti hyökkäävä massa-asevoima, mutta mahdollisen hyökkäyksen tavoitteet ja kansallisen puolus-tuksen kannalta olennaiset suojattavat ja puolustettavat kohteet ovat vii-meisten viidentoista vuoden aikana muuttuneet. Mahdollinen hyökkäävä vihollinen ei mitä ilmeisimmin enää pyri suomalaisen metsämaaston hal-tuunottoon ja hallintaan. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät koh-teet nähdäänkin hyökkääjän vaikutusyritysten kohteina. Tämä merkitsee erityisesti valtiojohdon ja talouselämän kannalta keskeisen pääkaupunki-seudun merkityksen kasvamista puolustettavana kohteena. Luonnollisesti pääkaupungin puolustaminen on aina ollut puolustusvoimien tärkeimpiä tehtäviä, mutta viimeaikaisen kehityksen johdosta tämä merkitys on korostunut ja jatkanee korostumistaan.

Pääkaupunkiseutu ei ole kansallisen puolustuksen kannalta olennainen kohde ainoastaan sen alueen hallinnan näkökulmasta. Monet suomalaisen yhteiskunnan kannalta keskeiset toiminnot sijaitsevat tai ovat riippuvaisia pääkaupunkiseudusta. Pääkaupungin puolustuksen järjestäminen sen kas-vanut strateginen merkitys huomioiden ei siis välttämättä edellytä lisäjouk-kojen suuntaamista sodan ajan suunnittelussa pääkaupungin puolustami-seen. Tässä yhteydessä erityisesti Yhdysvaltojen johdolla tapahtunut sota-teknologian voimakas kehittäminen ja sen aikaisempaa intensiivisempi hyödyntäminen perinteisten joukkorakenteiden ja asejärjestelmien kustan-nuksella on rantautumassa myös Suomeen. Verkostokeskeisen sodankäyn-nin kyvyn rakentamisen aloittaminen tarvittavin tiedustelu-, valvonta-, joh-tamis- ja asejärjestelmin vuoden 2004 selonteon mukaisesti onkin yksi osoitus aluepuolustusjärjestelmämme muuttuvasta luonteesta. Samalla voi-daan todeta Yhdysvalloista Eurooppaan viiveellä siirtyneen teknologiapai-notteisen sodankäyntikyvyn korostamisen saavuttaneen myös Suomen.
Viittaus aikaisempaan kannanottoon:
”Armeijan vahvuus voi pienentyä 250 000 sotilaaseen” (2006). Puolustusvoimain ko-mentaja amiraali Juhani Kaskeala totesi Ruotuväki-lehden haastattelussa puolustusvoi-mien sodan ajan vahvuudesta 2010-luvulla, että ”Kyllä tuo 250 000 kymmenen vuoden päästä on ihan varmasti riittävä. Se on silloin kaksi kertaa enemmän kuin asevoimien vahvuudet muilla pohjoismailla yhteensä, Euroopan suurimpia armeijoita.”

Yhdysvalloissa on koko kylmän sodan jälkeisen ajan korostettu informaatioteknolo-gian kehittymiseen perustuvan sotateknologian mahdollisuuksia tämän päivän ja tule-vaisuuden taistelukentillä. Eurooppaan tämä korostus alkoi konkreettisesti levitä 1990-luvun lopussa ja uuden vuosituhannen alussa.


Loput ja muut voi lukea tuolta:http://www.puolustusvoimat.fi/wcm/74cdb0004470f5d9a073a40619e9d60c/StratL1_23.pdf?MOD=AJPERES
Suomen puolustuksen kehittäminen alkaa sivulta 127.

Ihmetyttää kovasti että tästä kaikesta tiedosta huolimatta joka on ollut kanta-henkilökunnan tiedossakin jo hyvän aikaa, kapiaisetkin kapinoivat uudistusta vastaan. Tunnettua on että kaikki uudistukset kohtaavat vastarintaa ja mitä suurempi sen työläämpi on uudistus viedä läpi. Ihmiset titteliin katsomatta tarrautuvat tuttuihin ja turvallisiin perinteisiin malleihin kuin oljenkorsi hukkuvaan koska ihmismieli on rakennettu niin.

Minä en usko tähän Jussi Niinistön kapinaliikkeeseen. 1950-luvun mallilla ja trendeillä ei sodita menestyksellisesti 2020-luvun sotaa. Aika on katsoa eteenpäin ja hyväksyä se tosiasia että me emme voi vain varustaa armeijaa rynkyllä ja maastopuvulla kun naapuri ja muut kehittyneet maat santsaavat rajusti teknologiasodankäyntiin. Me häviämme miesmäärästä huolimatta mikäli miesmäärä on ainoa mittari tai se että kuten eräskin eversti sanoi, "joka sillan luona on oltava ukko valmiina". Tuo Nordbergin ajatus sotii koko aluepuolustuksen uudistuksen ajatusta vastaan! Sehän perustuu juuri joustavuuteen ja tulivoiman sekä tilannetiedon parantamiseen jolloin heikosti varustetut joukot eivät ole jäykästi asemissa tienristeyksissä odottamassa pommia niskaansa tai sitä että vihollinen ohittaa ne matkalla alueen suurimpaan kaupunkiin tai syvälle sisäsuomeen.

Eikö se Georgian sodan esimerkki Venäjän taktisen ohjuksen käytöstä, kokoontuvaa reserviporukkaa vastaan herätä ajatuksia?
Tai Yhdysvaltojen taktiikka 2003 Irakin sodassa jossa paikallaan olevat ja huonosti aseistetut Irakilaisjoukot ohitettiin sensijaan että niiden kanssa olisi ruvettu aikaa tuhlaamaan tappelemalla. Mikä olisi ollut USA:n joukkojen etenemisvauhti jos joka paikallisporukan kanssa merijalkaväki olisi tapellut? Entä tappiot USA:n puolella?

Niinpä, tavoitteet olivat ihan jossain muualla, nimittäin Irakin vallan painopistealueella Eufrat ja Tigrisjokien välissä ja Bagdadissa. USA:n sotasuunnittelijat tiesivät että jos nuo alueet vallataan, Irak ei pysty enää taistelemaan koska se menettää alueidensa, hallintonsa ja joukkojensa keskitetyn hallinnan. Etelän ja pohjoisen väliset yhteydet katkaistiin samalla.

Monet Irakilaisjoukoista olivat muuten melko samalla tasolla aseistuksen ja varustuksen suhteen tuolloin kuin meidän nykyiset, alueelliset joukot.
Sitä kannattaa miettiä....
 
Einomies1 kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Hohhoijaa! Jos Georgialla olisi ollut samanverran kapasiteettia kuin mitä meillä on jo nyt epäsuoran ja tiedustelun suhteen, nuo peltikanisterit olisivat täynnä reikiä ja tie täynnä monttuja.

Vai niin. Sinua ei sitten haittaa ettei meidän tykistöllä ole esim. ilmatorjuntaa suojana. Mikä sen ylivoimaisen tilannekuvan sitten luo? Aivan sama tiedustelujantteri joka lähettää nyt vain uudemmalla radiolla niitä havaintoja sieltä tienvieren lepiköstä.

Ylipäätänsä venäläisille on ihan sama jos yksi pataljoona x nuijitaan hengiltä tienpätkälle y. Georgialaisethan onnistuivat tuhoamaan yhden kärjessä edenneen pataljoonan mutta yhyy venäläiset eivät piitanneet paskaakaan ja jatkoivat hyökkäämistä.

Einomies1 kirjoitti:
Georgialaiset panivat päänsä puskaan kun tilanne tuli päälle vaikka itse tiesivät mihin leikki venakkojen kanssa johtaa heidän resursseillaan.

No miten georgialaisten sitten olisi pitänyt reagoida? Rajaseudun kylien tulittaminen oli jatkunut jo pidemmän aikaa.¨Toki voihan se sodan välttää sillä tavoin, että suostuu vastapuolen kaikkiin vaatimuksiin. Eikö Georgian olisi pitänyt pärjätä hyvin? Georgian armeijahan oli laittanut rahojaan tilannekuvaan, uusiin telatykkeihin ja ammattilaisosastojen luomiseen? Miksi se pieni ammattimainen ja hyvällä tilannekuvalla varustettu armeija ei sitten pärjännytkään?

Einomies1 kirjoitti:
Puolustusvoimat ilmoittivat jo ennen säästöjä että alueellisen puolustuksen strategia muuttuu vastaamaan nykyajan uhkakuvia. Uusi toimintatapa ja joukothan pohjaavat nimenomaan maanpuolustuskorkeakoulun tutkimukseen ja tehtyihin simulaatioihin. Tämä nykyinen suunta oli nähtävissä jo viimeistään 2008 kansalaisillekkin.

Niin nykyistä suuntaa on pakko jatkaa kun se entinen kapasiteetti on tuhottu. Puolustusvoimathan sovittaa tutkimuksensa aina kulloisenkin johtajan mielipiteisiin sopivaksi. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimukset kun ovat samaa mieltä kuin pv:n johto. Voit ihan huviksesi kaivella esiin. ne pölyttyneet "tutkimukset" joissa todistetaan suurimittaisen ilmamekanisoinnin hyödyt. Ainoa seuraus noista näennäistieteellisistä "tutkimuksista" on se, että valimiusprikaateisssa on kolme jääkäripataljoonaa kun sitä neljättä ilmamekanisoitua ei koskaan saatu...

Einomies1 kirjoitti:
Tunnettua on että kaikki uudistukset kohtaavat vastarintaa ja mitä suurempi sen työläämpi on uudistus viedä läpi. Ihmiset titteliin katsomatta tarrautuvat tuttuihin ja turvallisiin perinteisiin malleihin kuin oljenkorsi hukkuvaan koska ihmismieli on rakennettu niin.

Tunnettua on, että Suomen kansalaiset uskovat sinisilmäisesti kaiken mitä yläpuolelta tuputetaan.
 
Uhkista ja turvallisuudesta yleisemminkin..
..perustin uuden haaran
YETTS: http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1345&pid=46015#pid46015
 
Einomies1 kirjoitti:
Mahdollinen hyökkäävä vihollinen ei mitä ilmeisimmin enää pyri suomalaisen metsämaaston hal-tuunottoon ja hallintaan. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät koh-teet nähdäänkin hyökkääjän vaikutusyritysten kohteina. Tämä merkitsee erityisesti valtiojohdon ja talouselämän kannalta keskeisen pääkaupunki-seudun merkityksen kasvamista puolustettavana kohteena. Luonnollisesti pääkaupungin puolustaminen on aina ollut puolustusvoimien tärkeimpiä tehtäviä, mutta viimeaikaisen kehityksen johdosta tämä merkitys on korostunut ja jatkanee korostumistaan.

Ei iivana ole koskaan pyrkinyt meidän matsämaaston haltuunottoon ja hallintaan. Hyökkäyksen tavoitteena on aina ollut suuret asutuskeskukset. Meidän kannaltamme on vain ollut edullisinta lyödä tulppa eteen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja parhaassa mahdollisessa maastossa. Siten tappelu on mennyt metsissä rymyämiseksi. Tilanne ei ole tästä muuksi muuttunut. Pikemminkin päinvastoin. Asutuskeskustaistelu tulee aina vaan kalliimmaksi tiivistyneen asutuksen ja kalliimman infran myötä.

Taistelu on mielekkäintä aloittaa jo rajalta ja mieluiten taistelut rajan yli työntäen. Jos tämän lisäksi tarvitaan vielä erillisiä joukkoja pääkaupungin suojaksi, niin silloin joukkojen määrää pitäisi pikemminkin lisätä.
 
Ei kai yksikään hyökkääjä koskaan missään ole pyrkinytkään metsämaaston hallintaan?! Miksi pyrkisi jatkossakaan - jos saa itse päättää..
Puolustaja voi kuitenkin monin eri keinoin pakottaa hyökkääjän sinne, missä sen (hyökkääjän) on epäedullista taistella. Toisekseen..se on kuitenkin se reitti rajalta pääkaupunkiseudulle sellainen, että jos metsämaasto ei ole hallussa, ei liike onnistu muuallakaan..se taas johtaa siihen, että hyökkääjän on pakko taistella myös siellä, missä se ei halua.
Irakin sodassa hyökkääjä muutamaan otteeseen tosiaan kiersi puolustajan joukkoja. Siellä kuitenkin sekä maasto, että etäisyydet mahdollistivat sen. Juuri näiden kahden seikan - maasto ja etäisyydet - takia kyseinen tilanne ei ole vertailukelpoinen Suomessa käytävään sotaan.
 
JOKO kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Mahdollinen hyökkäävä vihollinen ei mitä ilmeisimmin enää pyri suomalaisen metsämaaston hal-tuunottoon ja hallintaan. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeät koh-teet nähdäänkin hyökkääjän vaikutusyritysten kohteina. Tämä merkitsee erityisesti valtiojohdon ja talouselämän kannalta keskeisen pääkaupunki-seudun merkityksen kasvamista puolustettavana kohteena. Luonnollisesti pääkaupungin puolustaminen on aina ollut puolustusvoimien tärkeimpiä tehtäviä, mutta viimeaikaisen kehityksen johdosta tämä merkitys on korostunut ja jatkanee korostumistaan.

Ei iivana ole koskaan pyrkinyt meidän matsämaaston haltuunottoon ja hallintaan.

Kylmän sodan aikana toki oli olemassa uhka kauttakulku hyökkäyksestä Suomen Lapin läpi Ruotsiin ja Norjaan. Neukkuja tuskin olisi silloinkaan porolaitumet kiinnostaneet vaan olisi pyritty pitämään nämä kauttakulkureitit käytössä ja ehkä valtaamaan Kemin satama ehjänä.

JOKO kirjoitti:
Taistelu on mielekkäintä aloittaa jo rajalta ja mieluiten taistelut rajan yli työntäen.

Tuohon rajan yli työntämiseen ei tule Suomen resurssit riittämään. Käytännössä vihollista on viivytettevä ja kuluttava. Vastahyökkäykseen tarkoitettuja mekanisoituja joukkoja kannattaisia sijoittaa ehkä Utin ja Savitaipaleen tienoille. Missään nimessä ne eivät saa olla rajan läheisyydessä satojen raketinheitimien sirotesateessa. Pohjoisemmassa vihollinen voidaan hyvin pysäyttää ja lyödä vasta kun vastustaja kolkuttelee Kajaanin portteja.

JOKO kirjoitti:
Jos tämän lisäksi tarvitaan vielä erillisiä joukkoja pääkaupungin suojaksi, niin silloin joukkojen määrää pitäisi pikemminkin lisätä.

Aivan. Onneksi moneen hommaan riittää rynnäkkökivääreillä, kranaatinheittimillä, kesseillä ja itkoilla varustetut joukot. Tuollaisia tehtäviä ovat mm. Suomen kymmenien lentokenttien suojaustehtävät. Itse asiassa yksi komppania per kenttä on ainakin painopistealueella liian vähän. Venäjän maahanlaskujoukkojen doktriinin mukaan yksi pataljoona tekee maahanlaskun ja ottaa lentokentän haltuunsa ja sitten saadaan rahtikoneilla tarvittaessa kokonainen divisioona kalustoinen siirrettyä.
 
Jollain keinoilla se pitää pystyä mekanisoitujen liike toppaamaan ja pakottamaan jalkaväet vastakkain? Silloin puntit tasoittuvat, tappioita kyllä rupeaa syntymään puolin ja toisin, jopa äkkiä ja perhanasti. Silloin se "ylisuuri" reservi näyttää voimansa. Jotenkin tähän tapaan kai sitä pitää tuumia?

Mekanisoitujen liike seis - ovat törmänneet valmisteluihin ja puolustukseen - pakko lähteä jalkapelissä raivaamaan tietä, puhdistaa maastoa puolustajista jne. eli luoda edellytyksiä liikkeen jatkumiseksi, käytössä jalkaväkeä, suora-ammuntatukea, hekoja, ilmarynnäkköjä ja voimakas epäsuora. Samalla itse altistuvat valmistellun puolustuksen toimille, puolustajan epäsuoralle.

edith: toistin itseäni jopa poikkeuksellisen voimallisesti. :angel:
 
Einomies1 kirjoitti:
1950-luvun mallilla ja trendeillä ei sodita menestyksellisesti 2020-luvun sotaa.

Minä toivoisin näkeväni että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka hoidettaisiin niin että 2020-luvulla ei Suomessa olisi sotaa, jossa pitäisi selvittää millä trendeillä selvitään menestyksellisesti ja millä ei.
 
Roope Ristintekijä kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
1950-luvun mallilla ja trendeillä ei sodita menestyksellisesti 2020-luvun sotaa.

Minä toivoisin näkeväni että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka hoidettaisiin niin että 2020-luvulla ei Suomessa olisi sotaa, jossa pitäisi selvittää millä trendeillä selvitään menestyksellisesti ja millä ei.

Tähän on helppo yhtyä!
 
Mosuri kirjoitti:
Venäjän maahanlaskujoukkojen doktriinin mukaan yksi pataljoona tekee maahanlaskun ja ottaa lentokentän haltuunsa ja sitten saadaan rahtikoneilla tarvittaessa kokonainen divisioona kalustoinen siirrettyä.

Tämä on tietysti vain yksi yksityiskohta, mutta otan siihen kantaa sellaisena koska se on aiheena mielenkiintoinen.
Hieman yksinkertaistaen naapurilla on tapana tehdä kolmenlaisia maahanlaskuja: taktisia maahanlaskuja, operatiivisia maahanlaskuja ja strategisia maahanlaskuja. Taktiset maahanlaskut ovat lähes 100%:sti sellaisten joukkojen heiniä, jotka eivät varsinaisesti ole maahanlaskujoukkoja vaan joukkoja jotka on koulutettu toimimaan helikopterien kanssa. Operatiiviset maahanlaskut ovat sitten taas jo paljon enemmälti "oikeiden" maahanlaskujoukkojen hommia ja strategiset maahanlaskut samoin.
Taktiset maahanlaskut ovat todennäköinen osa naapurin yhtymätason taistelua, operatiiviset ja strategiset maahanlaskut sensijaan ovat huomattavasti tarkemmin puntaroituja operaatioita, joihin naapuri ei voi lähteä kevyin perustein. Ehkä tilannetta voisi verrata meidän panssarijoukkojen käyttöön..sitäkin on harmittava ja puntaroitava erittäin tarkoin, milloin ne joukot kannattaa taisteluun vetää.
Tämä taas tarkoittaa sitä, että useimmissa tilanteissa saattaisi olla melko epätodennäköistä, että naapuri haluaisi käyttää varsinaisia maahanlaskujoukkoja meitä vastaan..
Georgiassa maahanlaskujoukkojen osia käytettiin eräänlaisena keihäänkärkenä joissakin tilanteissa, mutta siis vain pieniä osia niistä..ja sekin käyttö tapahtui "tavallisten" joukkojen tapaan..ei siis maahanlaskuna.
Se on tietenkin fakta että maahanlaskudivisioona (ainoa joukkotyyppi joka säilynee jatkossakin divisioonakokoonpanossa) olisi meille äärimmäisen hankala vastustaja jossakin syvyydessä, PK-seudun ja rajan välissä..mutta toisaalta siis tilanne todennäköisesti on laajemmin katsottuna sellainen, että hyöty-haittasuhde on reilusti liian huono siihen että maahanlaskudivisioonaa tai sen merkittäviä osia kannattaisi käyttää meidän alueellamme.
Taktiset maahanlaskut sensijaan ovat enemmänkin sitten arkipäivää - mutta niitä ei siis suoriteta varsinaisten maahanlaskujoukkojen toimesta.
 
Mosuri kirjoitti:
Einomies1 kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
Hohhoijaa! Jos Georgialla olisi ollut samanverran kapasiteettia kuin mitä meillä on jo nyt epäsuoran ja tiedustelun suhteen, nuo peltikanisterit olisivat täynnä reikiä ja tie täynnä monttuja.

Vai niin. Sinua ei sitten haittaa ettei meidän tykistöllä ole esim. ilmatorjuntaa suojana.
No minä kun en ole noiden taivaallisten ohiampujien asiantuntija niin en tietenkään voi tietää mitä puikkoja ja pyssyjä koko tykistön suojaamiseen on käytettävissä. Sano sinä kun tiedät. Uskon kuitenkin että meidän satoja tykkejä ei niin vain pyyhkäistä kerralla pois jos niitä vaivaudutaan naamioimaan ja tekemään harhamaaleja jne. Olisin yllättynyt ja huolestunut mikäli meillä ei keskityttäisi vastustajan harhauttamiseen vaan ainoa keino pakissa olisi raakaan voimaan perustuva ilmatorjunta+hävittäjät.
Mikä sen ylivoimaisen tilannekuvan sitten luo? Aivan sama tiedustelujantteri joka lähettää nyt vain uudemmalla radiolla niitä havaintoja sieltä tienvieren lepiköstä.
No mikä sen ilmatilannekuvan luo? Jos meillä on kerran olemassa ylistämäsi loistava lähi-it tuliasemapäätteineen, niin miksei sellaista voisi olla myös tiedustelijoilla? Itse tiedustelijan koulutuksen saaneena, arvostaisin kovasti mikäli minulla olisi ollut aikanaan sen Parsan ja venttiseiskan lisäksi kokonaisvaltaisempi näkemys viholliskuvasta jota olisin sitten omalla tiedollani täydentänyt. Tällainen reaaliaikainen verkosto on se mitä pitäisi tavoitella. En olisi pistänyt pahakseni jos minulla olisi ollut käytössä vaikkapa lämpötähystin ettei pimeällä olisi tarttenut arvailla moottorin äänistä ajoneuvojen tyyppiä ja määrää. Jos tuohon vielä lisätään TJ jolla on suora yhteys epäsuoraan niin systeemi olisi lähellä sitä mitä toivoisin sen olevan.
Ylipäätänsä venäläisille on ihan sama jos yksi pataljoona x nuijitaan hengiltä tienpätkälle y. Georgialaisethan onnistuivat tuhoamaan yhden kärjessä edenneen pataljoonan mutta yhyy venäläiset eivät piitanneet paskaakaan ja jatkoivat hyökkäämistä.
No ei kai sota yhteen pataljoonan menettämiseen ratkea meilläkään. Kuten sanoin väitän meidän pystyvän vielä jonkin verran parempaan kuin 1 pataljoonan tuhoamiseen jos sen kerran teki Georgia-niminen lilliputtivaltiokin.

Einomies1 kirjoitti:
Georgialaiset panivat päänsä puskaan kun tilanne tuli päälle vaikka itse tiesivät mihin leikki venakkojen kanssa johtaa heidän resursseillaan.

No miten georgialaisten sitten olisi pitänyt reagoida? Rajaseudun kylien tulittaminen oli jatkunut jo pidemmän aikaa.¨Toki voihan se sodan välttää sillä tavoin, että suostuu vastapuolen kaikkiin vaatimuksiin.
Kyse taisi olla Abhasian ja Etelä-Osetian separatistialueista ja tuo tilanne oli jatkunut herkkänä jo vuosia, tarkalleen vuodesta 1992-1993 sodasta lähtien, jonka jälkeen 80% Abhasiassa asuvista Georgialaisista ajettiin pois maasta. Etelä-osetia
taas julistautui itsenäiseksi jo 1991 ja alueella oli kahinoinnin jälkeen melko rauhallista aina vuoteen 2004 saakka.

Eikö Georgian olisi pitänyt pärjätä hyvin? Georgian armeijahan oli laittanut rahojaan tilannekuvaan, uusiin telatykkeihin ja ammattilaisosastojen luomiseen? Miksi se pieni ammattimainen ja hyvällä tilannekuvalla varustettu armeija ei sitten pärjännytkään?
Georgian armeija oli lilliputti ja paperitiikeri joka oli rakennettu myötäilemään USA:n toiveita. Joku 2000 miehen erikoisjoukot kaukana Afganistanissa ajelemassa Humveilla ei oikein auta panssariarmeijaa vastaan. Oli Georgia pistänyt rahaa kyllä tilannekuvaan ja niinkin tarpeelliseen kuin tusinan SU-25 koneen modifiointiin ja Israelilais-valmisteisiin radioihin jotka eivät tekniikastaan huolimatta toimineet vuoriston keskellä. Tämäkin olisi voitu ehkä kokeilla ennenkuin niitä ostettiin. Ei tuo paljon auttanut tilannekuvaa. Pari vanhaa Predatoria lentelemässä kun Georgian olisi pitänyt santsata jalkaväen tiedusteluun. Pienet tiedustelu-tj partiot vuoristoisella seudulla ja ylängoillä toimivien radioiden ja sensorien kanssa olisivat olleet se oikea suunta.

Einomies1 kirjoitti:
Puolustusvoimat ilmoittivat jo ennen säästöjä että alueellisen puolustuksen strategia muuttuu vastaamaan nykyajan uhkakuvia. Uusi toimintatapa ja joukothan pohjaavat nimenomaan maanpuolustuskorkeakoulun tutkimukseen ja tehtyihin simulaatioihin. Tämä nykyinen suunta oli nähtävissä jo viimeistään 2008 kansalaisillekkin.

Niin nykyistä suuntaa on pakko jatkaa kun se entinen kapasiteetti on tuhottu. Puolustusvoimathan sovittaa tutkimuksensa aina kulloisenkin johtajan mielipiteisiin sopivaksi.
Uskomatonta skeptimismiä! No tässä tapauksessa asiasta on olleet samaa mieltä 2 komentajaa ja tutkimusten mukaan mennään edelleen eteenpäin.

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimukset kun ovat samaa mieltä kuin pv:n johto. Voit ihan huviksesi kaivella esiin. ne pölyttyneet "tutkimukset" joissa todistetaan suurimittaisen ilmamekanisoinnin hyödyt. Ainoa seuraus noista näennäistieteellisistä "tutkimuksista" on se, että valimiusprikaateisssa on kolme jääkäripataljoonaa kun sitä neljättä ilmamekanisoitua ei koskaan saatu...
No PV:n puolella on sentään se etu että siellä oikeasti tutkitaan asioita ja pyritään perustelemaan asiat siltä pohjalta eikä luoteta jonkun "hyviin viboihin" tai viikonloppusoturien vankkaan asiatietoon. Vaikka kaikki ei aina mene putkeen, se ei tarkoita että asiat tehdään tarkoituksella väärin. Mutta onhan meitä täydellisiäkin olemassa, eiks jeh?

Einomies1 kirjoitti:
Tunnettua on että kaikki uudistukset kohtaavat vastarintaa ja mitä suurempi sen työläämpi on uudistus viedä läpi. Ihmiset titteliin katsomatta tarrautuvat tuttuihin ja turvallisiin perinteisiin malleihin kuin oljenkorsi hukkuvaan koska ihmismieli on rakennettu niin.
Tunnettua on, että Suomen kansalaiset uskovat sinisilmäisesti kaiken mitä yläpuolelta tuputetaan.
Tämä on kyllä totta. Mutta joskus asioissa voi löytää yhteisen kannan mikäli uskaltaa katsoa eteenpäinkin. Menneisyys on hyvä tuntea mutta menneisyys on historiaa.
 
Kapiainen kirjoitti:
Ei kai yksikään hyökkääjä koskaan missään ole pyrkinytkään metsämaaston hallintaan?! Miksi pyrkisi jatkossakaan - jos saa itse päättää..
Puolustaja voi kuitenkin monin eri keinoin pakottaa hyökkääjän sinne, missä sen (hyökkääjän) on epäedullista taistella. Toisekseen..se on kuitenkin se reitti rajalta pääkaupunkiseudulle sellainen, että jos metsämaasto ei ole hallussa, ei liike onnistu muuallakaan..se taas johtaa siihen, että hyökkääjän on pakko taistella myös siellä, missä se ei halua.
Irakin sodassa hyökkääjä muutamaan otteeseen tosiaan kiersi puolustajan joukkoja. Siellä kuitenkin sekä maasto, että etäisyydet mahdollistivat sen. Juuri näiden kahden seikan - maasto ja etäisyydet - takia kyseinen tilanne ei ole vertailukelpoinen Suomessa käytävään sotaan.

Minä ymmärsin tuon tutkimuksen kaneetin niin että METSÄMAASTO = yhtenäinen vihollisen rintama pohjoisesta etelään joka etenemään sivustat peittäen/suojaten.

Kyllähän kai naapurikin on kiinnostunut maastossa eniten teistä ja niiden solmukohdista etenemistä silmällä pitäen. Tietysti vesistöt ja peitteisyys kiinnostavat myös hyökkääjää joten kyllähän maar sotaa käydään edelleen maastoa hyödyntäen?
Siitä huolimatta tavoitteet ovat maan ydinalueilla ja jos tuo vanha sanonta siitä kaiken puolustamisesta on totta, niin miksi pitäisi edes sitä alivoimaisilla joukoilla yrittää?
 
Einomies1 kirjoitti:
Minä ymmärsin tuon tutkimuksen kaneetin niin että METSÄMAASTO = yhtenäinen vihollisen rintama pohjoisesta etelään joka etenemään sivustat peittäen/suojaten.

En oo lukenu tuota puheena olevaa tekstiä..mutta ihmettelen silti vielä hiukan tuota, koska oikeastaan lähes ikiaikaisesti Suomessa käydyt sodat ovat olleet taistelua kaupungeista/vast ja liikenneyhteyksistä - johan se on ollut sitä viikinkien ja Novgorodilaisten hyökkäysten aikana..eikä se siitä ole muuttunut. Metsässä ei kukaan ole koskaan halunnut (hyökkääjänä) taistella, koska siellä on aina ollut puolustajalla vahva etulyöntiasema. Mutta olosuhteet vain ovat sellaiset, että puolustajan on suht helppo pakottaa hyökkääjä taistelemaan metsässä.
 
Back
Top