Perde
Luutnantti
Jarmo Ilmari Lindberg (s. 10. kesäkuuta 1959 Oulu)[1] on suomalainen kenraali ja puolustusvoimain komentaja 1. elokuuta 2014 alkaen. Vuosina 2012–2014 hän oli puolustusvoimien sotatalouspäällikkö.
Uusi komentaja, mitä mieltä palstalaiset ovat hänen kyvyistään ja tyylistään hoitaan tätä tehtävää?
- Viestiketjun aloittaja Perde
- Aloitus PVM
Sama jos alkaisi arvioimaan Utsjoen uuden palomiehen kykyjä tai tyyliä, kun yhtään sammutustehtävää ei ole tullut sitten vuoden 2013.
PV komentajalla ei ole mitään muuta virkaa rauhan aikana kuin varautuminen. Ja tästä tuo näytti puhuneen ensimmäisenä, joten näyttää olevan pätevä, rauhan aikana.
Se että joku on ollut sotatalouspäällikkö 2 vuotta, ei vaikuta mitään, koska niin lyhyt aika, ja ala on semmoinen ettei menestystä voida mitata. Työ ei ole juoksijan tai keihäänheittäjän työtä, missä tulos voidaan mitata.
PV komentajalla ei ole mitään muuta virkaa rauhan aikana kuin varautuminen. Ja tästä tuo näytti puhuneen ensimmäisenä, joten näyttää olevan pätevä, rauhan aikana.
Se että joku on ollut sotatalouspäällikkö 2 vuotta, ei vaikuta mitään, koska niin lyhyt aika, ja ala on semmoinen ettei menestystä voida mitata. Työ ei ole juoksijan tai keihäänheittäjän työtä, missä tulos voidaan mitata.
En ota nykyiseen esimieheeni mitään kantaa, mutta arvioitaessa Puheloista kannattaa @pstsika :nkin muistaa että Puheloisen kaudella on hankittu ja päätetty modernisoida enemmän ps-kalustoa kun koskaan sitten itä-Saksan kauppojen...ihan varmaa on että PS-joukkojen merkityksen ymmärtävällä komentajalla on on ollut vaikutuksensa tähän. Vertailuja voidaan tehdä vaikkapa edelliseen maavoimista tulleeseen PVKOM:aan, ja ainakin itselläni arvostus Puheloista kohtaan on tästä ja monesta muustakin syystä on korkeammalla kun muutamaa hänen edeltäjäänsä kohtaan.
Viimeksi muokattu:
pstsika
Haukka
Juu, en siis millään tapaa tarkoittanut mollata Puheloista, joka on nimenomaan ollut Komentaja eikä pelkät housut, mutta Charles ei IV-taustastaan huolimatta ole välttämättä huonompi. Puheloisen PS-tausta tosiaan oli erinomainen piriste siihen nähden, miten ennen hänen komentajakauttaan kyseisestä aselajista ajateltiin ja mitä toimia sen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tehtiin.
Laamanator
Eversti
Kenr Lindberg on hyvä valinta komentajaksi eikä lainkaan yllättävä. Pätevä, terävä, erinomainen ulosanti sekä määrätietoinen ja tehokas muutosjohtaja.
Tehokkuutta ja määrätietoista päättäväisyyttä tässä vallitsevassa tilanteessa tarvitaankin. Lisäksi vähän diplomaattisia poliitikon taitoja. Ajat on nyt sellaiset.
Tehokkuutta ja määrätietoista päättäväisyyttä tässä vallitsevassa tilanteessa tarvitaankin. Lisäksi vähän diplomaattisia poliitikon taitoja. Ajat on nyt sellaiset.
yrjö
Ylipäällikkö
Oon samaa mieltä. Lisäksi muutenkin diggaan tätä arviota. Lindbergin arvioinnissa ei ole sorruttu toissijaisuuksiin! Kuten esim. että mies twiittaa ja polkupyöräilee. Ikäänkuin näillä olisi komentajuuteen jotakin merkitystä. Toisinaan komentaja-keskustelusta tulee lähinnä joku Stubb-kritiikki mieleen (yllättäen by kepu... niille kyl kehitys on kirosana) Ihmiset joita huolestuttaa jonkun henkilövirkainstituution arvovallan murentuminen urheilun, harrastuksen tai ajan seuraamisen johdosta ovat kyllä tästä ajasta erittäin lujasti kujalla.
Puheloinen ymmärsi panssarien tarpeellisuuden ja Lindberg tulee varmasti ymmärtämään ilmapuolustuksen painoarvon. Sehän ei tietenkään ole huono asia. Kaiken kaikkiaan fiksun oloinen kaveri. Toivottavasti hän hallitsee lobbauksen ja kulissityöskentelyn, jotta Pv:lle riittää edes kohtalainen siivu rahoista, vaikka valtion budjetti vinkuukin tuskissaan. CV:n perusteella voisi kuvitella, että nuokin hommat ovat hallussa.
Lepukki
Eversti
Suomen kuvalehdessä oli loistava artikkeli Lindbergistä ja puolustusvoimien tilasta ja tulevaisuudesta yleensä. Ei sinällään sisältänyt mitään yllättävää, mutta ainakin Lindberg antoi positiivisen kuvan itsestään arvoimalla varsin rohkeasti puolustusvoimien suoriutumiskykyä tulevaisuudessa jos rahoitustilanne ei muutu radikaalisti.
edit: Tässä vielä otetta artikkelista (en tiedä meneekö tekijänoikeusrikkomuksiksi? Poistan jos menee...)
Suomen kuvalehti 2.8.:
"Lindberg vakuuttaa, että Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa. ”Mikään näistä toimenpiteistä ei liity Suomeen, mutta joukkojen ja toiminnan taso Suomen ympäristössä on muuttunut, ja meillä pitää olla kyky reagoida siihen.”
Ensimmäiset johtopäätökset on jo tehty.
”Tiedustelun ja valvonnan täytyy olla riittävän korkeassa valmiudessa. Meidän pitää tarkastella puolustusvoimien valmiusasioita, valmiusjärjestelyjä ja joukkojen taistelukestävyyttä. Jos pitää mainita yksi tai kaksi asiaa, nämä tulevat päällimmäisinä mieleen.”
Toinen mieleen tuleva asia on tietysti raha – tai pikemminkin sen puute.
”Suurten muutosten tekeminen on haasteellista nykyisellä rahakehyksellä. Jos pidetään henkilöstöä korkeammassa valmiudessa, siitä tulee suoraan henkilökustannuksia. Ympärivuorokautinen ja viikonloppuisin tapahtuva toiminta on kallista.”
Lindberg esitteli ensimmäisen kerran laajemmin ajatuksiaan Porin SuomiAreenassa pari viikkoa sitten.
Siellä hän maalasi kuvan armeijasta, jonka muodostavat yhtäältä teknologisesti hyvin varustetut ja hyvässä valmiudessa olevat yksiköt sekä niitä täydentävät laajempaan ja pitkäkestoisempaan toimintaan kykenevät joukot.
”Ajatuskehikko on sellainen, että ei ole vain pieni teknokärki tai vain suuri reservimassa, vaan oikeassa suhteessa kumpiakin elementtejä”, Lindberg selittää Suomen Kuvalehdenhaastattelussa.
”On korkeammassa valmiudessa oleva teknisempi osio, johon kuuluvat jo nyt esimerkiksi maavoimien erikoisjoukot ja ilmatorjunta- ja panssarintorjuntajärjestelmät sekä tietyt ilma- ja merivoimien elementit. Mutta koska Suomi on kohtalaisen kookas maa suurvallan naapurina ja sotilasliiton rajamailla, geostrateginen asemamme edellyttää, että meillä on myös laaja reservi.”
Lindbergin mukaan nykyajan kriiseille on tyypillistä, että ne tulevat ilman pitkää ennakkovaroitusaikaa. Käytännössä valmistautumiseen voi jäädä vain joitakin kuukausia tai viikkoja. Se vaatii puolustusvoimiltakin uudenlaista ketteryyttä.
”Tämä ei silti tarkoita, että nyt oltaisiin luomassa jotain uutta valtavaa teknokärkeä. Kysymys on enemmän siitä, että jo olemassa olevia elementtejä joiltakin osin täydennetään. En näe tässä valtavaa dramatiikkaa.”
Puolustusvoimilla on joka tapauksessa edessä isoja hankintoja, sillä suuri osa nykyisestä kalustosta tulee pian elinkaarensa päähän.
Aikataulu on jo tiedossa. Ensimmäisenä uusitaan maavoimien vanhenevat järjestelmät. Merivoimien vuoro on 2020-luvun alussa ja ilmavoimien sen loppupuolella.
Kokoomuksesta ja perussuomalaisista on kuultu viime aikoina myös vaatimuksia, että Suomen pitäisi irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, johon suurin osa maailman maista kuuluu. Lindberg ei innostu ajatuksesta.
”Valtaosa jalkaväkimiinoista on jo tuhottu. Sillä tiellä on kovin haasteellista palata enää taaksepäin, koska jalkaväkimiinoja ei enää valmisteta sillä tavalla kuin aikoinaan on tehty, ja sielläkin missä niitä vielä valmistetaan, niitä ei olla enää kovin halukkaita myymään.”
Miinoja korvaamaan on hankittu muun muassa viuhkapanoksia sekä minilennokkeja, joita käytetään erilaisiin valvontatehtäviin.
”Ne ovat tietenkin toimintaperiaatteiltaan erilaisia, eivätkä ne kata kaikkia alueita yhtä laajasti kuin jalkaväkimiinat olisivat kattaneet, mutta joka tapauksessa voi sanoa, että miinat on korvattu riittävässä määrin”, Lindberg vakuuttaa.
Armeijakin on muun valtionhallinnon tavoin ollut viime vuodet tiukalla säästökuurilla. Puolustusbudjetin noin kymmenen prosentin leikkaus on iskenyt keskimääräistä pahemmin juuri kalustohankintoihin. Materiaalikehitysohjelmista on leikattu lähes 50 prosenttia, ja vuotuiset hankinnat ovat laskeneet 700 miljoonan euron tasolta noin 500 miljoonaan.
Eduskunnassa ja hallituksessa on viime aikoina kuitenkin voimistunut käsitys, että puolustuksesta ei voi enää leikata lisää. Kaikista puolueista vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta on päinvastoin kuulunut puheenvuoroja, joiden mukaan puolustusmenoja on ensi vaalikaudella taas kasvatettava jonkin verran, jos armeijan halutaan ylipäätään selviävän tehtävistään.
Ilkka Kanervan (kok) johtama parlamentaarinen selvitysryhmä on jättämässä lähiaikoina oman arvionsa siitä, kuinka paljon lisärahaa sotilaille pitäisi ensi hätään löytyä. Puolustushallinnossa tehtyjen laskelmien mukaan rahoitusta pitäisi lisätä 50 miljoonalla eurolla vuodessa eli vuosikymmenen loppuun mennessä yhteensä noin 150 miljoonalla eurolla.
”Emme siis tavoittele edes samaa tasoa kuin mistä lähdettiin, vaan esimerkiksi materiaalihankintojen osalta tultaisiin noin puoliväliin takaisin verrattuna aikaan ennen leikkauksia”, Lindberg huomauttaa.
Jos lisää rahaa ei tule, Suomessa joudutaan hänen mukaansa miettimään puolustusvoimien tehtäviä – ammattikielellä ”kajoamaan fundamentteihin”. Niitä ovat koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja kolmantena liittoutumattomuus.
Yhtälö menee niin, että jos rahoitus jää nykytasolle, fundamentteihin puututaan vuonna 2019 alkavalla vaalikaudella. Jos vielä seuraavakin hallitus jatkaa leikkauksia, totuuden hetki tulee eteen jo ennen vuotta 2019.
Koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja liittoutumattomuus muodostavat Lindbergin ajatuksissa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat kytkeytyneet toisiinsa.
”Jos kajotaan yleiseen asevelvollisuuteen ja joukkorakenteeseen, sen jälkeen kysytään, onko meillä itsellä eväitä puolustaa koko maata. Sitten aletaan keskustella, onko meillä tulevaisuutta liittoutumattomana.”
Tällaiset päätökset eivät kuulu sotilaille, komentaja muistuttaa. ”Nämä ovat valtionjohdon asioita ja suuren kansalaiskeskustelun asioita.”
Lindberg pitää selvänä, että ”jokaisen suvereenin valtion ensimmäinen tahto” on puolustaa omaa maata, ilmaa ja merirajaa.
”Tuntuu ihan mahdottomalta ajatus, että jokin maa – ihan mikä tahansa – ilmoittaisi, että on tiettyjä osia, joita se ei aio puolustaa.” "
edit: Tässä vielä otetta artikkelista (en tiedä meneekö tekijänoikeusrikkomuksiksi? Poistan jos menee...)
Suomen kuvalehti 2.8.:
"Lindberg vakuuttaa, että Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa. ”Mikään näistä toimenpiteistä ei liity Suomeen, mutta joukkojen ja toiminnan taso Suomen ympäristössä on muuttunut, ja meillä pitää olla kyky reagoida siihen.”
Ensimmäiset johtopäätökset on jo tehty.
”Tiedustelun ja valvonnan täytyy olla riittävän korkeassa valmiudessa. Meidän pitää tarkastella puolustusvoimien valmiusasioita, valmiusjärjestelyjä ja joukkojen taistelukestävyyttä. Jos pitää mainita yksi tai kaksi asiaa, nämä tulevat päällimmäisinä mieleen.”
Toinen mieleen tuleva asia on tietysti raha – tai pikemminkin sen puute.
”Suurten muutosten tekeminen on haasteellista nykyisellä rahakehyksellä. Jos pidetään henkilöstöä korkeammassa valmiudessa, siitä tulee suoraan henkilökustannuksia. Ympärivuorokautinen ja viikonloppuisin tapahtuva toiminta on kallista.”
Lindberg esitteli ensimmäisen kerran laajemmin ajatuksiaan Porin SuomiAreenassa pari viikkoa sitten.
Siellä hän maalasi kuvan armeijasta, jonka muodostavat yhtäältä teknologisesti hyvin varustetut ja hyvässä valmiudessa olevat yksiköt sekä niitä täydentävät laajempaan ja pitkäkestoisempaan toimintaan kykenevät joukot.
”Ajatuskehikko on sellainen, että ei ole vain pieni teknokärki tai vain suuri reservimassa, vaan oikeassa suhteessa kumpiakin elementtejä”, Lindberg selittää Suomen Kuvalehdenhaastattelussa.
”On korkeammassa valmiudessa oleva teknisempi osio, johon kuuluvat jo nyt esimerkiksi maavoimien erikoisjoukot ja ilmatorjunta- ja panssarintorjuntajärjestelmät sekä tietyt ilma- ja merivoimien elementit. Mutta koska Suomi on kohtalaisen kookas maa suurvallan naapurina ja sotilasliiton rajamailla, geostrateginen asemamme edellyttää, että meillä on myös laaja reservi.”
Lindbergin mukaan nykyajan kriiseille on tyypillistä, että ne tulevat ilman pitkää ennakkovaroitusaikaa. Käytännössä valmistautumiseen voi jäädä vain joitakin kuukausia tai viikkoja. Se vaatii puolustusvoimiltakin uudenlaista ketteryyttä.
”Tämä ei silti tarkoita, että nyt oltaisiin luomassa jotain uutta valtavaa teknokärkeä. Kysymys on enemmän siitä, että jo olemassa olevia elementtejä joiltakin osin täydennetään. En näe tässä valtavaa dramatiikkaa.”
Puolustusvoimilla on joka tapauksessa edessä isoja hankintoja, sillä suuri osa nykyisestä kalustosta tulee pian elinkaarensa päähän.
Aikataulu on jo tiedossa. Ensimmäisenä uusitaan maavoimien vanhenevat järjestelmät. Merivoimien vuoro on 2020-luvun alussa ja ilmavoimien sen loppupuolella.
Kokoomuksesta ja perussuomalaisista on kuultu viime aikoina myös vaatimuksia, että Suomen pitäisi irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, johon suurin osa maailman maista kuuluu. Lindberg ei innostu ajatuksesta.
”Valtaosa jalkaväkimiinoista on jo tuhottu. Sillä tiellä on kovin haasteellista palata enää taaksepäin, koska jalkaväkimiinoja ei enää valmisteta sillä tavalla kuin aikoinaan on tehty, ja sielläkin missä niitä vielä valmistetaan, niitä ei olla enää kovin halukkaita myymään.”
Miinoja korvaamaan on hankittu muun muassa viuhkapanoksia sekä minilennokkeja, joita käytetään erilaisiin valvontatehtäviin.
”Ne ovat tietenkin toimintaperiaatteiltaan erilaisia, eivätkä ne kata kaikkia alueita yhtä laajasti kuin jalkaväkimiinat olisivat kattaneet, mutta joka tapauksessa voi sanoa, että miinat on korvattu riittävässä määrin”, Lindberg vakuuttaa.
Armeijakin on muun valtionhallinnon tavoin ollut viime vuodet tiukalla säästökuurilla. Puolustusbudjetin noin kymmenen prosentin leikkaus on iskenyt keskimääräistä pahemmin juuri kalustohankintoihin. Materiaalikehitysohjelmista on leikattu lähes 50 prosenttia, ja vuotuiset hankinnat ovat laskeneet 700 miljoonan euron tasolta noin 500 miljoonaan.
Eduskunnassa ja hallituksessa on viime aikoina kuitenkin voimistunut käsitys, että puolustuksesta ei voi enää leikata lisää. Kaikista puolueista vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta on päinvastoin kuulunut puheenvuoroja, joiden mukaan puolustusmenoja on ensi vaalikaudella taas kasvatettava jonkin verran, jos armeijan halutaan ylipäätään selviävän tehtävistään.
Ilkka Kanervan (kok) johtama parlamentaarinen selvitysryhmä on jättämässä lähiaikoina oman arvionsa siitä, kuinka paljon lisärahaa sotilaille pitäisi ensi hätään löytyä. Puolustushallinnossa tehtyjen laskelmien mukaan rahoitusta pitäisi lisätä 50 miljoonalla eurolla vuodessa eli vuosikymmenen loppuun mennessä yhteensä noin 150 miljoonalla eurolla.
”Emme siis tavoittele edes samaa tasoa kuin mistä lähdettiin, vaan esimerkiksi materiaalihankintojen osalta tultaisiin noin puoliväliin takaisin verrattuna aikaan ennen leikkauksia”, Lindberg huomauttaa.
Jos lisää rahaa ei tule, Suomessa joudutaan hänen mukaansa miettimään puolustusvoimien tehtäviä – ammattikielellä ”kajoamaan fundamentteihin”. Niitä ovat koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja kolmantena liittoutumattomuus.
Yhtälö menee niin, että jos rahoitus jää nykytasolle, fundamentteihin puututaan vuonna 2019 alkavalla vaalikaudella. Jos vielä seuraavakin hallitus jatkaa leikkauksia, totuuden hetki tulee eteen jo ennen vuotta 2019.
Koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja liittoutumattomuus muodostavat Lindbergin ajatuksissa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat kytkeytyneet toisiinsa.
”Jos kajotaan yleiseen asevelvollisuuteen ja joukkorakenteeseen, sen jälkeen kysytään, onko meillä itsellä eväitä puolustaa koko maata. Sitten aletaan keskustella, onko meillä tulevaisuutta liittoutumattomana.”
Tällaiset päätökset eivät kuulu sotilaille, komentaja muistuttaa. ”Nämä ovat valtionjohdon asioita ja suuren kansalaiskeskustelun asioita.”
Lindberg pitää selvänä, että ”jokaisen suvereenin valtion ensimmäinen tahto” on puolustaa omaa maata, ilmaa ja merirajaa.
”Tuntuu ihan mahdottomalta ajatus, että jokin maa – ihan mikä tahansa – ilmoittaisi, että on tiettyjä osia, joita se ei aio puolustaa.” "
Viimeksi muokattu:
Jos unohdetaan pv-ympäristöön kiinteästi kuuluvat "tuntuma" ja "vaikutelmat" ja keskitytään faktoihin, edes tämän yhden kerran.
Lentäjät on rohkeaa ja harkitsevaista porukkaa aktiivi-aikana. Muuten ei lennä tai kuolee. Lentokauden jälkeen esim Göring oli selvästi suuruudenhullu, sanoi mm että Stalingrad piti pelastaa jättirahtikoneilla mistä ei tullut mitään, ei lähelläkään.
Sitten on Himmlerin kaltaisia sotilasjohtajia. Nautiskelija, aamupäivät kylpylässä, töitä 3-4h päivässä. Harrastukset vei aikaa esim ihaili karjalaista runolaulaja Timo Lipitsää. Ja itseänsä. Sitä Twitter on.
Miksei Charles ole vielä tehnyt mitään? Millaisen ensivaikutelman se antaa? Hän olisi voinut valmistella asioita kuukausia, ja tehdä kaikki eilen ja tänään. Mutta ei tehnyt.
Lentäjät on rohkeaa ja harkitsevaista porukkaa aktiivi-aikana. Muuten ei lennä tai kuolee. Lentokauden jälkeen esim Göring oli selvästi suuruudenhullu, sanoi mm että Stalingrad piti pelastaa jättirahtikoneilla mistä ei tullut mitään, ei lähelläkään.
Sitten on Himmlerin kaltaisia sotilasjohtajia. Nautiskelija, aamupäivät kylpylässä, töitä 3-4h päivässä. Harrastukset vei aikaa esim ihaili karjalaista runolaulaja Timo Lipitsää. Ja itseänsä. Sitä Twitter on.
Miksei Charles ole vielä tehnyt mitään? Millaisen ensivaikutelman se antaa? Hän olisi voinut valmistella asioita kuukausia, ja tehdä kaikki eilen ja tänään. Mutta ei tehnyt.
yrjö
Ylipäällikkö
Tää on viimenen sukupolvi jotka funtsii meenkö nettiin, someen ja twiittaanko. Tulevat sukupolvet ei edes ajattele. Et säkään mieti käytänkö sähkövaloa. Joku sitäkin joskus funtsi. Hyvä, että komentaja ei elä menneessä.
Klasu
Korpraali
”Valtaosa jalkaväkimiinoista on jo tuhottu. Sillä tiellä on kovin haasteellista palata enää taaksepäin, koska jalkaväkimiinoja ei enää valmisteta sillä tavalla kuin aikoinaan on tehty, ja sielläkin missä niitä vielä valmistetaan, niitä ei olla enää kovin halukkaita myymään.”
Sakaramiinahan on perus porapatruuna (60g tnt) johon vaan laitetaan se sakara jossa on nalli.
Tehtaalta niitä tuli ja niitä paukuteltiin kyllä jonkin verran, tosin ei miinatarkoituksessa eli ilman sitä sakaraa.
siinä ensimäisenä huonolla kuvalaadulla.
tulivain mieleen tosiaan että tuskinpa niin paha investointi.
Sakaramiinahan on perus porapatruuna (60g tnt) johon vaan laitetaan se sakara jossa on nalli.
Tehtaalta niitä tuli ja niitä paukuteltiin kyllä jonkin verran, tosin ei miinatarkoituksessa eli ilman sitä sakaraa.
tulivain mieleen tosiaan että tuskinpa niin paha investointi.
kimmo.j
Respected Leader
Mulla ei ole mitään mahdollisuutta arvioida nykyisen komentajan pätevyyttä, mutta AKE-Ukkin mainitsemaan kritiikkiin voin kommentoida. Sellaista organisaatiota ei löydy jossa kaikki olisivat tyytyväisiä uuteen pomoon. Varsinkin kun hän tulee organisaation sisältä. Aina löytyy joku jonka mielestä olisi pitänyt valita joku muu, esim juuri hänet. Se että kritiikkiä on tullut. Kritiikki kertoo vain siitä, että uutta pomoa uskalletaan arvostella, vaikka ei ehkä julkisesti. Tämänkin toki ymmärrän.
Vasta aika tulee näyttämään kuinka hyvä kukin komentaja on ollut. Lähtökohtaisesti nykyinen ei mielestäni vaikuta hullummalta, mutta mistä sen tietää.
Vasta aika tulee näyttämään kuinka hyvä kukin komentaja on ollut. Lähtökohtaisesti nykyinen ei mielestäni vaikuta hullummalta, mutta mistä sen tietää.
reservin esikuntaupseeri
Kapteeni
Vasta yhden kerran olen kuullut julkisuudessa uuden komentajan ajatuksia. Ainakin se, mitä hän sanoi uhkakuvien muutoksesta ja tarpeesta kyetä nostamaan valmiutta nopeammin kuin ennen oli täyttä asiaa. Toivottavasti ratkaisut mitä keksitään, ovat fiksuja myös.
sanominen ja keksiminen ei vaan muuttuneessa tilanteessa riitä. Pitää myös toimia.
Ensimmäinen askel olisi muuttaa epäonnistunut palvelusaikajärjestelmä. Tapahtuipa se pidentämällä osaa palvelusajoista ja lyhentämällä toisia, tai lisäämällä saapumiseriä, tarve muutokselle on ilmeinen, ehdoton ja välitön.
reservin esikuntaupseeri
Kapteeni
Olisko entinen 3 saapumiserän vuotuinen rytmi sittenkin ihan hyvä?
Miksi tuota saapumiserätouhua lähdettiin ylipäänsä rukkaamaan? No ymmärrän, pienenevät ikäluokat, kantahenkilökunnan lomatarpeet jne.
Mutta toisaalta: varuskuntaverkostoa on nyt rajusti supitettu. Yhteen paikkaan tulee sitä alokasta enemmän, joten suuruuden ekonomian vuoksi ei tarvise karsia saapumiseriä. Kapiaisten lomiinko tämä kaatuu?
Miksi tuota saapumiserätouhua lähdettiin ylipäänsä rukkaamaan? No ymmärrän, pienenevät ikäluokat, kantahenkilökunnan lomatarpeet jne.
Mutta toisaalta: varuskuntaverkostoa on nyt rajusti supitettu. Yhteen paikkaan tulee sitä alokasta enemmän, joten suuruuden ekonomian vuoksi ei tarvise karsia saapumiseriä. Kapiaisten lomiinko tämä kaatuu?