Suomen kuvalehdessä oli loistava artikkeli Lindbergistä ja puolustusvoimien tilasta ja tulevaisuudesta yleensä. Ei sinällään sisältänyt mitään yllättävää, mutta ainakin Lindberg antoi positiivisen kuvan itsestään arvoimalla varsin rohkeasti puolustusvoimien suoriutumiskykyä tulevaisuudessa jos rahoitustilanne ei muutu radikaalisti.
edit: Tässä vielä otetta artikkelista (en tiedä meneekö tekijänoikeusrikkomuksiksi? Poistan jos menee...)
Suomen kuvalehti 2.8.:
"Lindberg vakuuttaa, että Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa. ”Mikään näistä toimenpiteistä ei liity Suomeen, mutta joukkojen ja toiminnan taso Suomen ympäristössä on muuttunut, ja meillä pitää olla kyky reagoida siihen.”
Ensimmäiset johtopäätökset on jo tehty.
”Tiedustelun ja valvonnan täytyy olla riittävän korkeassa valmiudessa. Meidän pitää tarkastella puolustusvoimien valmiusasioita, valmiusjärjestelyjä ja joukkojen taistelukestävyyttä. Jos pitää mainita yksi tai kaksi asiaa, nämä tulevat päällimmäisinä mieleen.”
Toinen mieleen tuleva asia on tietysti raha – tai pikemminkin sen puute.
”Suurten muutosten tekeminen on haasteellista nykyisellä rahakehyksellä. Jos pidetään henkilöstöä korkeammassa valmiudessa, siitä tulee suoraan henkilökustannuksia. Ympärivuorokautinen ja viikonloppuisin tapahtuva toiminta on kallista.”
Lindberg esitteli ensimmäisen kerran laajemmin ajatuksiaan Porin SuomiAreenassa pari viikkoa sitten.
Siellä hän maalasi kuvan armeijasta, jonka muodostavat yhtäältä teknologisesti hyvin varustetut ja hyvässä valmiudessa olevat yksiköt sekä niitä täydentävät laajempaan ja pitkäkestoisempaan toimintaan kykenevät joukot.
”Ajatuskehikko on sellainen, että ei ole vain pieni teknokärki tai vain suuri reservimassa, vaan oikeassa suhteessa kumpiakin elementtejä”, Lindberg selittää Suomen Kuvalehdenhaastattelussa.
”On korkeammassa valmiudessa oleva teknisempi osio, johon kuuluvat jo nyt esimerkiksi maavoimien erikoisjoukot ja ilmatorjunta- ja panssarintorjuntajärjestelmät sekä tietyt ilma- ja merivoimien elementit. Mutta koska Suomi on kohtalaisen kookas maa suurvallan naapurina ja sotilasliiton rajamailla, geostrateginen asemamme edellyttää, että meillä on myös laaja reservi.”
Lindbergin mukaan nykyajan kriiseille on tyypillistä, että ne tulevat ilman pitkää ennakkovaroitusaikaa. Käytännössä valmistautumiseen voi jäädä vain joitakin kuukausia tai viikkoja. Se vaatii puolustusvoimiltakin uudenlaista ketteryyttä.
”Tämä ei silti tarkoita, että nyt oltaisiin luomassa jotain uutta valtavaa teknokärkeä. Kysymys on enemmän siitä, että jo olemassa olevia elementtejä joiltakin osin täydennetään. En näe tässä valtavaa dramatiikkaa.”
Puolustusvoimilla on joka tapauksessa edessä isoja hankintoja, sillä suuri osa nykyisestä kalustosta tulee pian elinkaarensa päähän.
Aikataulu on jo tiedossa. Ensimmäisenä uusitaan maavoimien vanhenevat järjestelmät. Merivoimien vuoro on 2020-luvun alussa ja ilmavoimien sen loppupuolella.
Kokoomuksesta ja perussuomalaisista on kuultu viime aikoina myös vaatimuksia, että Suomen pitäisi irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, johon suurin osa maailman maista kuuluu. Lindberg ei innostu ajatuksesta.
”Valtaosa jalkaväkimiinoista on jo tuhottu. Sillä tiellä on kovin haasteellista palata enää taaksepäin, koska jalkaväkimiinoja ei enää valmisteta sillä tavalla kuin aikoinaan on tehty, ja sielläkin missä niitä vielä valmistetaan, niitä ei olla enää kovin halukkaita myymään.”
Miinoja korvaamaan on hankittu muun muassa viuhkapanoksia sekä minilennokkeja, joita käytetään erilaisiin valvontatehtäviin.
”Ne ovat tietenkin toimintaperiaatteiltaan erilaisia, eivätkä ne kata kaikkia alueita yhtä laajasti kuin jalkaväkimiinat olisivat kattaneet, mutta joka tapauksessa voi sanoa, että miinat on korvattu riittävässä määrin”, Lindberg vakuuttaa.
Armeijakin on muun valtionhallinnon tavoin ollut viime vuodet tiukalla säästökuurilla. Puolustusbudjetin noin kymmenen prosentin leikkaus on iskenyt keskimääräistä pahemmin juuri kalustohankintoihin. Materiaalikehitysohjelmista on leikattu lähes 50 prosenttia, ja vuotuiset hankinnat ovat laskeneet 700 miljoonan euron tasolta noin 500 miljoonaan.
Eduskunnassa ja hallituksessa on viime aikoina kuitenkin voimistunut käsitys, että puolustuksesta ei voi enää leikata lisää. Kaikista puolueista vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta on päinvastoin kuulunut puheenvuoroja, joiden mukaan puolustusmenoja on ensi vaalikaudella taas kasvatettava jonkin verran, jos armeijan halutaan ylipäätään selviävän tehtävistään.
Ilkka Kanervan (kok) johtama parlamentaarinen selvitysryhmä on jättämässä lähiaikoina oman arvionsa siitä, kuinka paljon lisärahaa sotilaille pitäisi ensi hätään löytyä. Puolustushallinnossa tehtyjen laskelmien mukaan rahoitusta pitäisi lisätä 50 miljoonalla eurolla vuodessa eli vuosikymmenen loppuun mennessä yhteensä noin 150 miljoonalla eurolla.
”Emme siis tavoittele edes samaa tasoa kuin mistä lähdettiin, vaan esimerkiksi materiaalihankintojen osalta tultaisiin noin puoliväliin takaisin verrattuna aikaan ennen leikkauksia”, Lindberg huomauttaa.
Jos lisää rahaa ei tule, Suomessa joudutaan hänen mukaansa miettimään puolustusvoimien tehtäviä – ammattikielellä ”kajoamaan fundamentteihin”. Niitä ovat koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja kolmantena liittoutumattomuus.
Yhtälö menee niin, että jos rahoitus jää nykytasolle, fundamentteihin puututaan vuonna 2019 alkavalla vaalikaudella. Jos vielä seuraavakin hallitus jatkaa leikkauksia, totuuden hetki tulee eteen jo ennen vuotta 2019.
Koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja liittoutumattomuus muodostavat Lindbergin ajatuksissa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat kytkeytyneet toisiinsa.
”Jos kajotaan yleiseen asevelvollisuuteen ja joukkorakenteeseen, sen jälkeen kysytään, onko meillä itsellä eväitä puolustaa koko maata. Sitten aletaan keskustella, onko meillä tulevaisuutta liittoutumattomana.”
Tällaiset päätökset eivät kuulu sotilaille, komentaja muistuttaa. ”Nämä ovat valtionjohdon asioita ja suuren kansalaiskeskustelun asioita.”
Lindberg pitää selvänä, että ”jokaisen suvereenin valtion ensimmäinen tahto” on puolustaa omaa maata, ilmaa ja merirajaa.
”Tuntuu ihan mahdottomalta ajatus, että jokin maa – ihan mikä tahansa – ilmoittaisi, että on tiettyjä osia, joita se ei aio puolustaa.” "
Lainaus:"kun nyt ilmavoimien ilmasta-maahan -kyky on saatu kuntoon."
