Uusi komentaja, mitä mieltä palstalaiset ovat hänen kyvyistään ja tyylistään hoitaan tätä tehtävää?

Suomen kuvalehdessä oli loistava artikkeli Lindbergistä ja puolustusvoimien tilasta ja tulevaisuudesta yleensä. Ei sinällään sisältänyt mitään yllättävää, mutta ainakin Lindberg antoi positiivisen kuvan itsestään arvoimalla varsin rohkeasti puolustusvoimien suoriutumiskykyä tulevaisuudessa jos rahoitustilanne ei muutu radikaalisti.

edit: Tässä vielä otetta artikkelista (en tiedä meneekö tekijänoikeusrikkomuksiksi? Poistan jos menee...)

Suomen kuvalehti 2.8.:
"Lindberg vakuuttaa, että Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa. ”Mikään näistä toimenpiteistä ei liity Suomeen, mutta joukkojen ja toiminnan taso Suomen ympäristössä on muuttunut, ja meillä pitää olla kyky reagoida siihen.”

Ensimmäiset johtopäätökset on jo tehty.

”Tiedustelun ja valvonnan täytyy olla riittävän korkeassa valmiudessa. Meidän pitää tarkastella puolustusvoimien valmiusasioita, valmiusjärjestelyjä ja joukkojen taistelukestävyyttä. Jos pitää mainita yksi tai kaksi asiaa, nämä tulevat päällimmäisinä mieleen.”

Toinen mieleen tuleva asia on tietysti raha – tai pikemminkin sen puute.

”Suurten muutosten tekeminen on haasteellista nykyisellä rahakehyksellä. Jos pidetään henkilöstöä korkeammassa valmiudessa, siitä tulee suoraan henkilökustannuksia. Ympärivuorokautinen ja viikonloppuisin tapahtuva toiminta on kallista.”



Lindberg esitteli ensimmäisen kerran laajemmin ajatuksiaan Porin SuomiAreenassa pari viikkoa sitten.

Siellä hän maalasi kuvan armeijasta, jonka muodostavat yhtäältä teknologisesti hyvin varustetut ja hyvässä valmiudessa olevat yksiköt sekä niitä täydentävät laajempaan ja pitkäkestoisempaan toimintaan kykenevät joukot.

”Ajatuskehikko on sellainen, että ei ole vain pieni teknokärki tai vain suuri reservimassa, vaan oikeassa suhteessa kumpiakin elementtejä”, Lindberg selittää Suomen Kuvalehdenhaastattelussa.

”On korkeammassa valmiudessa oleva teknisempi osio, johon kuuluvat jo nyt esimerkiksi maavoimien erikoisjoukot ja ilmatorjunta- ja panssarintorjuntajärjestelmät sekä tietyt ilma- ja merivoimien elementit. Mutta koska Suomi on kohtalaisen kookas maa suurvallan naapurina ja sotilasliiton rajamailla, geostrateginen asemamme edellyttää, että meillä on myös laaja reservi.”

Lindbergin mukaan nykyajan kriiseille on tyypillistä, että ne tulevat ilman pitkää ennakkovaroitusaikaa. Käytännössä valmistautumiseen voi jäädä vain joitakin kuukausia tai viikkoja. Se vaatii puolustusvoimiltakin uudenlaista ketteryyttä.

”Tämä ei silti tarkoita, että nyt oltaisiin luomassa jotain uutta valtavaa teknokärkeä. Kysymys on enemmän siitä, että jo olemassa olevia elementtejä joiltakin osin täydennetään. En näe tässä valtavaa dramatiikkaa.”

Puolustusvoimilla on joka tapauksessa edessä isoja hankintoja, sillä suuri osa nykyisestä kalustosta tulee pian elinkaarensa päähän.

Aikataulu on jo tiedossa. Ensimmäisenä uusitaan maavoimien vanhenevat järjestelmät. Merivoimien vuoro on 2020-luvun alussa ja ilmavoimien sen loppupuolella.

Kokoomuksesta ja perussuomalaisista on kuultu viime aikoina myös vaatimuksia, että Suomen pitäisi irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, johon suurin osa maailman maista kuuluu. Lindberg ei innostu ajatuksesta.

”Valtaosa jalkaväkimiinoista on jo tuhottu. Sillä tiellä on kovin haasteellista palata enää taaksepäin, koska jalkaväkimiinoja ei enää valmisteta sillä tavalla kuin aikoinaan on tehty, ja sielläkin missä niitä vielä valmistetaan, niitä ei olla enää kovin halukkaita myymään.”

Miinoja korvaamaan on hankittu muun muassa viuhkapanoksia sekä minilennokkeja, joita käytetään erilaisiin valvontatehtäviin.

”Ne ovat tietenkin toimintaperiaatteiltaan erilaisia, eivätkä ne kata kaikkia alueita yhtä laajasti kuin jalkaväkimiinat olisivat kattaneet, mutta joka tapauksessa voi sanoa, että miinat on korvattu riittävässä määrin”, Lindberg vakuuttaa.



Armeijakin on muun valtionhallinnon tavoin ollut viime vuodet tiukalla säästökuurilla. Puolustusbudjetin noin kymmenen prosentin leikkaus on iskenyt keskimääräistä pahemmin juuri kalustohankintoihin. Materiaalikehitysohjelmista on leikattu lähes 50 prosenttia, ja vuotuiset hankinnat ovat laskeneet 700 miljoonan euron tasolta noin 500 miljoonaan.

Eduskunnassa ja hallituksessa on viime aikoina kuitenkin voimistunut käsitys, että puolustuksesta ei voi enää leikata lisää. Kaikista puolueista vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta on päinvastoin kuulunut puheenvuoroja, joiden mukaan puolustusmenoja on ensi vaalikaudella taas kasvatettava jonkin verran, jos armeijan halutaan ylipäätään selviävän tehtävistään.

Ilkka Kanervan (kok) johtama parlamentaarinen selvitysryhmä on jättämässä lähiaikoina oman arvionsa siitä, kuinka paljon lisärahaa sotilaille pitäisi ensi hätään löytyä. Puolustushallinnossa tehtyjen laskelmien mukaan rahoitusta pitäisi lisätä 50 miljoonalla eurolla vuodessa eli vuosikymmenen loppuun mennessä yhteensä noin 150 miljoonalla eurolla.

”Emme siis tavoittele edes samaa tasoa kuin mistä lähdettiin, vaan esimerkiksi materiaalihankintojen osalta tultaisiin noin puoliväliin takaisin verrattuna aikaan ennen leikkauksia”, Lindberg huomauttaa.

Jos lisää rahaa ei tule, Suomessa joudutaan hänen mukaansa miettimään puolustusvoimien tehtäviä – ammattikielellä ”kajoamaan fundamentteihin”. Niitä ovat koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja kolmantena liittoutumattomuus.

Yhtälö menee niin, että jos rahoitus jää nykytasolle, fundamentteihin puututaan vuonna 2019 alkavalla vaalikaudella. Jos vielä seuraavakin hallitus jatkaa leikkauksia, totuuden hetki tulee eteen jo ennen vuotta 2019.

Koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja liittoutumattomuus muodostavat Lindbergin ajatuksissa kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat kytkeytyneet toisiinsa.

”Jos kajotaan yleiseen asevelvollisuuteen ja joukkorakenteeseen, sen jälkeen kysytään, onko meillä itsellä eväitä puolustaa koko maata. Sitten aletaan keskustella, onko meillä tulevaisuutta liittoutumattomana.”

Tällaiset päätökset eivät kuulu sotilaille, komentaja muistuttaa. ”Nämä ovat valtionjohdon asioita ja suuren kansalaiskeskustelun asioita.”

Lindberg pitää selvänä, että ”jokaisen suvereenin valtion ensimmäinen tahto” on puolustaa omaa maata, ilmaa ja merirajaa.

”Tuntuu ihan mahdottomalta ajatus, että jokin maa – ihan mikä tahansa – ilmoittaisi, että on tiettyjä osia, joita se ei aio puolustaa.”
"

Komentajan kommentit vaikuttavat aivan asiallisilta.

"On korkeammassa valmiudessa oleva teknisempi osio, johon kuuluvat jo nyt esimerkiksi maavoimien erikoisjoukot ja ilmatorjunta- ja panssarintorjuntajärjestelmät sekä tietyt ilma- ja merivoimien elementit. Mutta koska Suomi on kohtalaisen kookas maa suurvallan naapurina ja sotilasliiton rajamailla, geostrateginen asemamme edellyttää, että meillä on myös laaja reservi.”

Tuohon lisäisin vielä maavoimien kaukovaikutuskyvyn: raskaat raketinheittimet ja panssarihaupitsit ammuksineen (kun nyt ilmavoimien ilmasta-maahan -kyky on saatu kuntoon).
 
Lindberg vaikuttaa skarpilta kaverilta, jolla on hyvä ja selkeä ulosanti. Luotan miehen komentajakykyihin. Hornetille korvaajaa etsittäessä ei varmaan haittaa, että Lindbergillä on omakohtaista kokemusta.
 
:eek:Lainaus:"kun nyt ilmavoimien ilmasta-maahan -kyky on saatu kuntoon."

Onhan tämä lausahdus sarkasmia onhan!!!!???
 
Viimeksi muokattu:
:eek:Lainaus:"kun nyt ilmavoimien ilmasta-maahan -kyky on saatu kuntoon."

Onhan tämä lausahdus sarkasmia onhan!!!!???

Tai toiveajattelua.

Pahoin pelkään, että ilmavoimille ei saada edes erillisbudjeteilla niin paljon rahaa, että ilmasta-maahan -kyvystä tulisi uskottava pelote. Savimaja-ammuntaan (liittouman osana) se toki riittää.

Vaarana on se, että maavoimien kaukovaikutuskyky jää torsoksi ja muutkin uudistukset viivästyvät.
 
Aamuisen TV-haastattelun perusteella yksi puhuva pää lisää, ei välttämättä omaehtoisesti, mutta virkansa puolesta, valitettavasti.
 
Reserviläisillä, aktiivisilla erityisesti, on ominaisuus nähdä kukin Komentaja vuorollaan Messiaana. Sitä katsotaan silmät räpyttäen ja kyynelten kymi poskilla. Siinä vasta miesten mies, oikea sotakarju....ihana mmaanpuollustuksen aikakausi on koittanut......ja oikeasti, vasta jälkeenpäin voimme arvioida kunkin Hemmon edesottamuksia. Uutuudenviehätys ja ne odotukset.....

Nykyistä komentajaa voitaneen luonnehtia valinnaksi, jonka Päätehtävä on Ilmavoimien kaluston vaihtoviikkojen valmistelu. Siinä on sarkaa vuosiksi. Muun ajan voi sitten risteillä päivän politiikan skitsofreenisessa maisemassa, jossa voi yrittää ujuttaa milloin minkälaista agendaa kehiin.

Mitä reserviveljet hänestä odottavat? Loputonta kertausharjoitusten kymeä, jossa harjoituslappua tulee postiluukun täydeltä? Vai MPKY:n toimintaan 30 tuhannen euron lisäpanosta, jotta se voi hankkia uudet liivit palkatulle henkilökunnalleen?

Tarkoitukseni ei ole osoittaa valintaa huonoksi, mutta elämä on opettanut, että näissä jutuissa vasta aika näyttää. Etukäteismaalailu on kivaa, mutta sillä on lähinnä viihdearvo.
 
Haastattelu tältä aamulta: http://areena.yle.fi/radio/2362975

Aiheina mm. ilmatilaloukkaukset, Aranda-tapaus, venäläisten maakaupat, yhteinen ilmatilannekuva, Iskander-ohjukset jne.

Kannattaa kuunnella. Sattumalta kuuntelin tämän aamulla itseasiassa lentokentällä, jossa pörräsi jos minkälaista lentävää peliä, se loi ihanan taustan tälle haastattelulle. Vaikuttaa siltä, että pv omaksuu neljä piirua avoimemman tavan keskustella.
 
Puolustusvoimain komentaja vihittiin kunniatohtoriksi
Kalle Toivonen | Julkaistu 29.5.2015 | Muokattu 29.5.2015

Turun yliopisto vihki tänään puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin kunniatohtoriksi. Lindberg oli toinen kunniatohtoriksi vihitty tänään Turun konserttitalolla pidetyssä tohtoripromootiossa. Toisena kunniatohtorin arvon sai Münsterin yliopiston vararehtori Jörg Becker.

Yliopistojen tiedekunnat myöntävät kunniatohtorin arvonimen henkilölle, joka ei ole suorittanut tutkintoa tiedekunnassa, mutta jonka katsotaan tehneet akateemisesti tai yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja ansiokasta työtä.

Lindbergin kunniatohtorin arvonimeä perustellaan hänen työllään puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä, jolloin hän oli johtamassa puolustusvoimien uudelleenorganisointia. Uudelleenorganisoinnin tuloksena syntyi muun muassa puolustusvoimien Logistiikkalaitos, joka toteuttaa valtakunnallisesti kaikki puolustusvoimien logistiikan järjestelyt.

Poikkeuksellinen tunnustus

Lindbergiä esitti kunniatohtoriksi Turun kauppakorkeakouluneakoulu, jonka dekaani Markus Granlund painottaa Logistiikkalaitoksen perustamista Lindbergin kunniatohtorinimityksen taustalla.

– Yksi kauppakorkeakoulun merkittävimmistä tutkimuksen ja koulutuksen teemoista on logistiikka ja toimitusketjujen hallinta. Lindbergin tekemä työ tällä alalla on niin poikkeuksellista, että päätimme sen ansaitsevan erityistä huomiota, Granlund kiteyttää.

Poikkeuksellista Lindbergin kunniatohtoriksi nimittämisessä on se, että kyseisen kunnianosoituksen saa sotilashenkilö. Viimeksi Turun yliopisto vihki upseerin kunniatohtoriksi vuonna 1960, jolloin kenraaliluutnantti Lennart Oesch sai kyseisen kunnianosoituksen.

– Ehkei yliopistoissa ole tähän mennessä nähty näitä yhtymäkohtia samalla tavalla. Granlund pohtii.

– Me kuitenkin näemme Lindbergin työssä merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja myös meidän tieteenalaamme liittyvää kytkentää.
 
Laitetaanpa Ruotuväen juttu.

Puolustusvoimain komentajasta kunniatohtori
Rasmus Arikka | Julkaistu 27.1.2015 | Muokattu 28.1.2015

Turun yliopisto myöntää puolustusvoimain komentajalle, kenraali Jarmo Lindbergille kunniatohtorin arvon. Hänet vihitään toukokuussa järjestettävässä tohtoripromootiossa yhteiskunnallisena vaikuttajana. Lindberg on yksi kahdestatoista Turun yliopiston uudesta kunniatohtorista.

Turun kauppakorkeakoulu nimesi kenraali Lindbergin kauppatieteiden kunniatohtoriksi huomionosoituksena hänen työstään sotatalouspäällikkönä, jolloin hän oli keskeisessä asemassa johtamassa puolustusvoimien uudelleenorganisointia. Tuloksena syntyi vuoden 2015 alussa aloittanut Puolustusvoimien logistiikkalaitos, johon on keskitetty kaikkien puolustushaarojen materiaalihankinnat, materiaalin elinjakson hallinta ja logistiikan järjestelyt.

Turun kauppakorkeakoulun logistiikan professori Lauri Ojala, joka toimii myös Maapuolustuskorkeakoulun dosenttina, on päässyt seuraamaan puolustusvoimauudistusprosessia. Muutokset ja työmäärä ovat olleet suuria, ja Ojala pitää Linbergin saamaa huomionosoitusta ansaittuna.

– Nimitys liittyy puolustusvoimien organisaatiouudistukseen ja sen toteutukseen, jossa logistiikkatoiminnot on yhdistetty isoksi kokonaisuudeksi. Tutkimuspuolella on nähty järkeväksi, että pystytään tuottamaan suorituskyvyt tehokkaasti ja joustavasti eri tilanteissa. Kunniatohtorin arvo on tunnustus ja huomionosoitus puolustusvoimissa tehdylle ratkaisulle, Ojala sanoo.

Puolustusvoimissa ja sitä palvelevassa tutkimuksessa on useita yhtymäkohtia Turun yliopistoon. Ojalan mukaan monitieteellisessä yliopistossa eri tiedekunnilla löytyy yhtymäkohtia sekä Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan että suoraan puolustusvoimilta tulleista hankkeista.

– Viimeisen 5–10 vuoden aikana olemme taloustieteen puolella tarkastelleet myös puolustusvoimissa tapahtuvia muutoksia sekä varuskuntien yhdistämisiin ja sijoittamisiin liittyviä vaikutuksia, Ojala selostaa.

Turun yliopiston viestinnän koordinaattori Tytti Sokura on vuodesta 1986 asti järjestänyt tohtoripromootioita ja hän kertoo, että kenraali Lindberg on tänä aikana ainoa upseeri, jolle on myönnetty kunniatohtorin arvo Turun yliopistossa.
 
Back
Top