Uusi kylmä sota

Pihatonttu

Respected Leader
Kiinan meri -ketjussa Rantojen mies sanoi näin:

...lienee tarpeellista perustaa oma keskustelu Kiinan ja Yhdysvaltojen (lännen) kiihtyvälle kilpailulle hegemoniasta...

Olen samaa mieltä, mutta lainattua kohtaa laajemmalla perspektiivillä.

USA pyrkii säilyttämään globaalin hegemoniansa. Kiina pyrkii saavuttamaan globaalin hegemonian. Islamin julkilausuttu tavoite on globaali hegemonia. Äärivasemmistolaiset liikkeet näkevät märkiä unia globaalista hegemoniasta. EU, Israel, Britannia, Australia, Uusi Seelanti, Japani, Taiwan ja muut eri puolella maailmaa olevat länsimaat tai sitä lähellä olevat maat ovat paljon lähempänä USA:ta kuin Kiinaa tai mitään muuta hegemoniasta haaveilevaa tahoa. Intia näyttäisi olevan liukumassa Kiinan ajamana lännen leiriin.

Kylmä sota oli kamppailua globaalista hegemoniasta kahden ison mahdin - lännen ja kommunismin - välillä.

Sen yhteydessä käytiin kuumia sotia etupäässä proxymaissa proxyarmeijoiden välillä. Joskus harvoin - kuten Koreassa - saattoivat eri puolella olevat suurvallat sotia melko suoraan toisiaan vastaan.

Nyt on menossa useita kamppailuja globaalista hegemoniasta. Ne limittyvät, lomittuvat, vaihtelevat ja muuttuvat. Kamppailuja käydään maiden välillä, taloudessa, maiden sisällä, ideologioiden välillä, niiden sisällä, cyberavaruudessa, mediassa, taiteissa ja kulttuurissa, vedestä, energiasta, proteiinista, osaamisesta... ihan niin kuin edellisen kylmän sodan aikana, mutta sekavammin.

Suurin osa aihetta koskevista uutisista varmaan uppoaa suoraan maita ja kähinöitä koskeviin ketjuihin, joten kannustan pohdiskelevampaan ja laaja-alaisempaan tarkasteluun tässä ketjussa.

Historia on oleellinen osa aihetta joten sen esille tuominen ei mielestäni ole topikista eksymistä jos jokin yhteys tämänhetkiseen ja ennustettavuuteen on.

Sana on vapaa, olkaapatten hyviä.
 
Kasvaakohan tämän uuden kylmän sodan myötä ydinsodan riski takaisin entiselle tasolleen, vai tuleeko tilalle jokin toinen asejärjestelmä mitä voimme yhdessä pelätä seuraavaan suursotaan/liennytykseen saakka? Kenties taloutta ja/tai internettiä käytetään aseena/panttivankina. Ehkäpä fossiilisia polttoaineita, puhdasta makeaa vettä tai muita resursseja. Loppuuko tämä uusi kylmä sota 23. lokakuuta 2077 klo. 16:13 GMT+2? :unsure:

Aika näyttää. Saatamme elää hyvinkin mielenkiintoisia aikoja.
 
Kylmä sota on ehkä väärä vertaus koska siinä oli selkeät puolet ja kaksi osapuolta. Nyt olemassaoleva vääntö on kolmenapainen jossa Eurooppakin on passiivisena keskellä ampumarataa. Kiina ja USA tuskailevat molemmat toistensa toimista mutta etenkin sisäisesti. Venäjällä on silläkin roolinsa häirikkönä vaikka resurssit ovatkin vähenemään päin mutta uhoa riittää sisäisten paineiden vuoksi.

Kylmästä sodasta tämä eroaa myös siinä, että EU:n jäsenet ovat nekin sisäisesti hajallaan eivätkä tiedosta ulkoisia uhkia kuin hetkittäin. Lopun aikaa EU:n valtiot makaavat epäyhtenäisinä, tiedottoman sinisilmäisinä ja hyväksikäytettyinä.
 
Tämä uusi ”kylmä sota” on myrsky vesilasissa. Venäläiset ja jenkki kenraalit ovat nykyään Facebook kavereita.
Kyse on Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä kamppailusta. Venäjä on korkeintaan saman vastustajan omaava kumppani Kiinalle.
 
Viimeksi muokattu:
Venäjän intoa lähteä liian tiukasti Kiinan kyytiin rajoittaa painajaiset tuollaisista seremonioista Uralilla:
 
Kyse on Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä kamppailusta. Venäjä on korkeintaan saman vastustajan omaava kumppani Kiinalle.

Ja kun vähän aikaa kuluu niin se voikin huomata USA:n Kiinaa houkuttelevammaksi kaveriksi. Onhan nuo ennenkin lyöttäytyneet kimpaan yhteistä vihollista vastaan. Se vain ei ollut Suomen vinkkelistä kovin hyvä juttu.
 
Kasvaakohan tämän uuden kylmän sodan myötä ydinsodan riski takaisin entiselle tasolleen, vai tuleeko tilalle jokin toinen asejärjestelmä mitä voimme yhdessä pelätä seuraavaan suursotaan/liennytykseen saakka? Kenties taloutta ja/tai internettiä käytetään aseena/panttivankina. Ehkäpä fossiilisia polttoaineita, puhdasta makeaa vettä tai muita resursseja. Loppuuko tämä uusi kylmä sota 23. lokakuuta 2077 klo. 16:13 GMT+2? :unsure:

Aika näyttää. Saatamme elää hyvinkin mielenkiintoisia aikoja.

Peukutus annettu avatar+postauskombosta ;)

Itse luulisin että vaikka Kiinan ja USA:n välit olisivat kuinka antagonistiset, hallintojen tasolle on rakennettu toimivat liennytyskeinot kaiken varalle (vrt Intia ja Pakistan). Minua huolettaa enemmän ilmastonmuutoksesta laukeavat konfliktit joissa jompikumpi osapuoli on proxyinä, esim Egypti ja Etiopia, Pakistan ja Iran, Turkki ja hedelmällisen puolikuun valtiot jne, jotka sitten laajentuisivat hallitsemattomasti. 30-vuotinen sota ja ensimmäinen maailmansota alkoivat molemmat rajoitetuilla konflikteilla jotka eskaloituivat.
 
Venäjän intoa lähteä liian tiukasti Kiinan kyytiin rajoittaa painajaiset tuollaisista seremonioista Uralilla:
Tämä nostetaan usein foorumilla esille, mutta minusta näissä on hieman toiveajattelun makua. Vaikutusvaltaisilla mailla on kiistansa, mutta kiistoista huolimatta ne voivat kokea olevansa löyhästi samalla puolella. Esim. UK ja USA. Toki Venäjä ja Kiina ovat maita, jotka tiedostavat asemansa ja arvonsa. Eipä sillä, etteikö Kiinan ja Venäjänkin välillä voisi syntyä rajujakin kiistoja, mutta sen varaan ei lännen kannata laskea.


Ja kun vähän aikaa kuluu niin se voikin huomata USA:n Kiinaa houkuttelevammaksi kaveriksi. Onhan nuo ennenkin lyöttäytyneet kimpaan yhteistä vihollista vastaan. Se vain ei ollut Suomen vinkkelistä kovin hyvä juttu.
Mistäpä tuota tietää, onhan Kiina nytkin kovasti ajamassa Intiaa Yhdysvaltain joukkueeseen. Kovin todennäköisenä aivan lähitulevaisuudessa en tälläistä pitäisi.
 
Linkki: https://www.bloomberg.com/opinion/a...r-china-has-already-declared-it?sref=74Kp0iWR
America and China Are Entering the Dark Forest

To know what the Chinese are really up to, read the futuristic novels of Liu Cixin.

Yet the book that has done the most to educate me about how China views America and the world today is, as I said, not a political text, but a work of science fiction. "The Dark Forest" was Liu Cixin’s 2008 sequel to the hugely successful "Three-Body Problem." It would be hard to overstate Liu’s influence in contemporary China: He is revered by the Shenzhen and Hangzhou tech companies, and was officially endorsed as one of the faces of 21st-century Chinese creativity by none other than … Wang Huning.

"The Dark Forest," which continues the story of the invasion of Earth by the ruthless and technologically superior Trisolarans, introduces Liu’s three axioms of “cosmic sociology.”

First, “Survival is the primary need of civilization.” Second, “Civilization continuously grows and expands, but the total matter in the universe remains constant.” Third, “chains of suspicion” and the risk of a “technological explosion” in another civilization mean that in space there can only be the law of the jungle. In the words of the book’s hero, Luo Ji:

The universe is a dark forest. Every civilization is an armed hunter stalking through the trees like a ghost … trying to tread without sound … The hunter has to be careful, because everywhere in the forest are stealthy hunters like him. If he finds other life — another hunter, an angel or a demon, a delicate infant or a tottering old man, a fairy or a demigod — there’s only one thing he can do: open fire and eliminate them. In this forest, hell is other people … any life that exposes its own existence will be swiftly wiped out.
 
Mistäpä tuota tietää, onhan Kiina nytkin kovasti ajamassa Intiaa Yhdysvaltain joukkueeseen. Kovin todennäköisenä aivan lähitulevaisuudessa en tälläistä pitäisi.

Ei voi tietää mut kannattaa varautua erilaisiin vaihtoehtoihin. Jossain voi olla niin isoja etuja puolustettavana että Suomi sujuvasti unohtuu.
 
Tämä nostetaan usein foorumilla esille, mutta minusta näissä on hieman toiveajattelun makua. Vaikutusvaltaisilla mailla on kiistansa, mutta kiistoista huolimatta ne voivat kokea olevansa löyhästi samalla puolella. Esim. UK ja USA. Toki Venäjä ja Kiina ovat maita, jotka tiedostavat asemansa ja arvonsa. Eipä sillä, etteikö Kiinan ja Venäjänkin välillä voisi syntyä rajujakin kiistoja, mutta sen varaan ei lännen kannata laskea.
Se nyt on ihan saletti, ettei Kiina halua Venäjää vihollisekseen. Tällä hetkellä Venäjä lienee Kiinan selvästi tärkein "kumppaniksi" laskettavissa oleva maa. Eikä Kiina varmasti halua tilannetta, jossa sillä sitä ympäröisi vihamielisesti pohjoisessa Venäjä, lounaassa Intia ja idässä / kaakossa USA liittolaisineen.
 
Kenties taloutta ja/tai internettiä käytetään aseena/panttivankina.

Kenties? Rahan arvo on ollut jo pitkään sotaväline kauppasodassa USA:n ja Kiinan välillä. Venäjän pankkeja vaadittiin ulos SWIFT:stä (ja tuloksena oli venäläinen SPFS).

Kiina valvoo nettiä tarkasti, ettei vaan kansalaiset sorru arvostelemaan valtiota/valtaapitäviä tai lue ikäviä uutisia maailmalta. Samalla Venäjä rakentelee omaa internettiään suojellakseen kansalaisia "länsimaiselta hapatukselta", missähän mä olen kuullut tuon termin aikaisemmin...

Kyberhyökkäyksiä tapahtuu ja on tapahtunutkin...

Joo-o, kenties... :)
 
Yle Areenassa on muuten ketjun nimeä kantava dokumentti:
 
Se nyt on ihan saletti, ettei Kiina halua Venäjää vihollisekseen. Tällä hetkellä Venäjä lienee Kiinan selvästi tärkein "kumppaniksi" laskettavissa oleva maa.
Olen samaa mieltä molemmista virkkeistä. Pekingissä tajutaan, ettei Kiinalla ole oikeasti vaikutusvaltaisia ystäviä, mutta olisi syytä olla, sillä maan tavoitteena on nousta maailman johtavaksi valtioksi. Moskovassa tajutaan Kiinan vahvistuva asema ja siitä seuraavat hyödyt. Sekä Pekingissä että Moskovassa suurimpana opponenttina nähdään Washington. Pidemmällä aikavälillä voi tietysti sattua mitä tahansa, mutta lyhyemmällä aikavälillä en usko mihinkään suuriin skismoihin Kiinan ja Venäjän välillä.


Rahan arvo on ollut jo pitkään sotaväline kauppasodassa USA:n ja Kiinan välillä.
Jep. Ei toki vain tässä uusimmassa nahinassa. Jo 90-luvun alussa Yhdysvallat nimesi Kiinan valuuttamanipulaattoriksi. Uusimpana käänteenä Yhdysvallat uhkasi rikkoa HKD:n dollarikytköksen, mutta puheista huolimatta sitä eivät tule tekemään.
 
Kirjoitus Venäjän ja Kiinan välisestä sotilaallisesta yhteistyöstä. Rustaan tuosta olennaisimmat kohdat alle, mutta lukekaapa kirjoitus itse jos kiinnostaa.

Asekauppa käy maiden välillä, eikä kyse ole vain mistään tyhmästä raudasta, sillä Venäjä myy kehittyneitä asejärjestelmiä (esim. S-400) Kiinalle. Maat kehittävät yhteistyötä korkean sotilasteknologian parissa. Kiinalaiset tietysti kopioivat venäläisiä asejärjestelmiä. Viime vuosina Kiina on toimittanut Venäjälle sellaisia komponentteja, joita Venäjä ei enää viime vuosina ole saanut lännestä. Yhteistyö teknologian puolella ulottuu avaruuteen asti. Ehkä vakuuttavin esimerkki maiden yhteistyöstä on se, että Venäjä auttaa Kiinaa rakentamaan ohjusvaroitusjärjestelmän. Ohjusvaroitusjärjestelmä on luonnollisesti erittäin merkittävä järjestelmä eikä sellaisen rakentamisessa auteta ihan ketä tahansa. On mahdollista, että tulevaisuudessa Venäjän ja Kiinan ohjusvaroitusjärjestelmät integroidaan. Maat järjestävät yhteisiä sotaharjoituksia, eikä kyse ole pienimuotoisisista harjoituksista. Maa-, meri- ja ilmavoimat ovat edustettuina yhteisharjoituksissa. Kiinalaisia upseereita koulutetaan Venäjällä.

Maat eivät näe toisiaan turvallisuusuhkina. Sotilaallista suunnittelua toisten varalta tehdään, mutta konflikti maiden välillä nähdään epätodennäköisenä. Moskova ja Peking kieltää aikeensa ryhtyä sotilasliittoon, mutta maiden välinen sotilaallinen yhtestyö on kasvussa. Maiden välisiä suhteita voisikin kuvailla niin, että Kiina ja Venäjä tekevät pragmaattista yhteistyötä, mutta sopuisasti ovat eri mieltä asioista, joissa heidän edut eivät kohtaa.

 
Viimeksi muokattu:
Kirjoitus Venäjän ja Kiinan välisestä sotilaallisesta yhteistyöstä. Rustaan tuosta olennaisimmat kohdat alle, mutta lukekaapa kirjoitus itse jos kiinnostaa.

Asekauppa käy maiden välillä, eikä kyse ole vain mistään tyhmästä raudasta, sillä Venäjä myy kehittyneitä asejärjestelmiä (esim. S-400) Kiinalle. Maat kehittävät yhteistyötä korkean sotilasteknologian parissa. Kiinalaiset tietysti kopioivat venäläisiä asejärjestelmiä. Viime vuosina Kiina on toimittanut Venäjälle sellaisia komponentteja, joita Venäjä ei enää viime vuosina ole saanut lännestä. Yhteistyö teknologian puolella ulottuu avaruuteen asti. Ehkä vakuuttavin esimerkki maiden yhteistyöstä on se, että Venäjä auttaa Kiinaa rakentamaan ohjusvaroitusjärjestelmän. Ohjusvaroitusjärjestelmä on luonnollisesti erittäin merkittävä järjestelmä eikä sellaisen rakentamisessa auteta ihan ketä tahansa. On mahdollista, että tulevaisuudessa Venäjän ja Kiinan ohjusvaroitusjärjestelmät integroidaan. Maat järjestävät yhteisiä sotaharjoituksia, eikä kyse ole pienimuotoisisista harjoituksista. Maa-, meri- ja ilmavoimat ovat edustettuina yhteisharjoituksissa. Kiinalaisia upseereita koulutetaan Venäjällä.

Maat eivät näe toisiaan turvallisuusuhkina. Sotilaallista suunnittelua toisten varalta tehdään, mutta konflikti maiden välillä nähdään epätodennäköisenä. Moskova ja Peking kieltää aikeensa ryhtyä sotilasliittoon, mutta maiden välinen sotilaallinen yhtestyö on kasvussa. Maiden välisiä suhteita voisikin kuvailla niin, että Kiina ja Venäjä tekevät pragmaattista yhteistyötä, mutta sopuisasti ovat eri mieltä asioista, joissa heidän edut eivät kohtaa.


No siinä on torjumista. Kun nuo saa asiansa kuntoon alkaa vaatimukset.
 
Yle Areenassa on muuten ketjun nimeä kantava dokumentti:

Suoraan dokumentista erona 70-lukuun ” On mahdollista että nykyisin on 1-3 valtiota jotka uskovat että ydinsota on voitettavissa ja se pysyy rajoitettuna koska uskovat lännen perääntyvän kun sitä kerran käyttävät”
 
Suoraan dokumentista erona 70-lukuun ” On mahdollista että nykyisin on 1-3 valtiota jotka uskovat että ydinsota on voitettavissa ja se pysyy rajoitettuna koska uskovat lännen perääntyvän kun sitä kerran käyttävät”

Mahtaa noille maille olla iso yllätys kun hyvin rajalliseen taktiseen ydiniskuun tulee vastauksena raju strateginen isku suoraan niiden tärkeimpiin ydintukikohtiin ja -komentokeskuksiin.

Tuo harhaluulo pääsee syntymään erilaisten kuratason ilmiöiden vuoksi. Jos amerikkalaiset antavat venäläisten motittaa ja kiilata itseään Syyrian sorateillä tai venäläisten koneiden tehdä valehyökkäyksiä amerikkalaisia sotalaivoja kohti, niin Venäjä päättelee, että amerikkalaiset ovat pehmoja, jotka eivät uskalla vastata taktiseen ydiniskuun. Saman kaavan mukaan moni muukin perseilyorientoituneeseen johtamiskulttuuriin nojaava maa perustaa oman ajattelunsa.

Se, että amerikkalaiset muuttivat tuhkaksi jonkun Wagner -yksikön, pistivät kiinalaisen konsulaatin nurin, tappoivat sen iranilaisen kentsun jne. auttavat ehkä vähän näitä perseilyorientoituneita maita tajuamaan missä mennään.
 
Back
Top