vehamala
Kenraali
[size=large]Sotilastutkijat: Suomen lähellä "syvenevä epävarmuustila"[/size]
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Sotilastutkijat+Suomen+l%C3%A4hell%C3%A4+syvenev%C3%A4+ep%C3%A4varmuustila/1135269470109
Venäjä hyödyntää Länsi-Euroopan sotilaallisen puolustuskyvyn heikkenemistä ja aiheuttaa paineita myös Suomelle, arvioidaan uudessa suomalaisessa raportissa Venäjän sotilaspoliittisesta kehityksestä.
"Vastakkainasettelu on jossain määrin palannut kuvaan mukaan, vaikka sitä ei lännessä mielellään myönnetä", sanotaan Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselle tehdyssä raportissa.
Tiistaina julkistettu raportti on sekä arvio Venäjän sotilaspoliittisesta kehityksestä että selvästi myös perinteisen maanpuolustuslinjan puheenvuoro yhä voimistuvassa väittelyssä Suomen puolustusvoimien uudistuksista.
"Suuri reservi on osoitus maanpuolustustahdosta", sanotaan raportin lopussa. Puolustusuudistuksen yksi keskeinen kiista koskee asevoimien 350 000 miehen sodanajan vahvuuden supistamistarvetta.
Raportin kirjoittajista Stefan Forss on Suomeen johtava ydinasetuntija. Lauri Kiianlinna, Pertti Inkinen jaa Heikki Hult ovat eläköityneitä upseereita, joilla on taustaa sekä tutkijoina että Neuvostoliiton ja Venäjän tuntijoina.
Arvio Suomenkin sotilaallisen turvallisuuden heikkenemisestä perustuu raportissa tilanteeseen, jossa Nato-maat ja Ruotsi keskittyvät kriisinhallintaan ja niiden kyky puolustaa omia alueitaan vähenee samalla, kun EU on osoittautunut turvallisuuspolitiikassa heikoksi.
"Euroopan unionin ja Naton perustat eivät enää vaikuta yhtä vakailta kuin vielä vuosituhannen vaihteessa", on kirjoittajien arvio.
"Venäjä hyödyntää syntynyttä tilannetta ja toimii toisin", he päättelevät.
Venäjän asevoimien kehitystä peilataan venäläislausunnoilla 90-luvulta lähtien ja Neuvostoliiton valatapiiriin kuuluneiden Nato-maiden ilmaisemilla huolilla.
"Nato-maiden puolustuksen alasajo ja toisaalta Venäjän korkeassa valmiudessa olevien joukkojen kehittäminen ovat aiheuttaneet hämmennystä ja epävarmuutta lähialueellamme ja itäisen Keski-Euroopan valtioissa", sanotaan raportissa.
Kirjoittajat painottavat Venäjän sotilasmenojen kasvua, satsauksia aseteollisuuteen ja erityisesti maavoimien organisaatiouudistusta.
Vuonna 2009 Venäjän kuusi sotilaspiiriä muutettiin neljäksi strategiseksi yhteisjohtoalueeksi. Leningradin ja Moskovan sotilaspiirit yhdistettiin läntiseksi sotilaspiiriksi. Samaan aikaan järjestettiin joukot aiempaa joustavammin prikaateiksi.
Sittemmin joukkoja on läntisessä sotilaspiirissä siirretty enemmän länteen eli Suomen suuntaan. Lähialueella toimii useita nopeassa valmiudessa olevia jalkaväkiprikaateja, joista osa tosin on olemassa vasta paperilla. Kansainvälisen strategisen tutkimuskeskuksen IISS:n mukaan vain noin 40 prosenttia uusista prikaateista oli viime vuonna toimintavalmiudessa.
Myös raportissa mainitaan, että Venäjän ilmoittamat sotilashankkeet eivät toteudu ainakaan aikataulussa.
"Puolustusteollisuuden vakavaa järjestelmävikaa ei ole mahdollista korjata nopeasti, joten toistaiseksi on lähinnä erotettu vastuussa olevia johtajia", kirjoittavat suomalaisasiantuntijat.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Sotilastutkijat+Suomen+l%C3%A4hell%C3%A4+syvenev%C3%A4+ep%C3%A4varmuustila/1135269470109
Venäjä hyödyntää Länsi-Euroopan sotilaallisen puolustuskyvyn heikkenemistä ja aiheuttaa paineita myös Suomelle, arvioidaan uudessa suomalaisessa raportissa Venäjän sotilaspoliittisesta kehityksestä.
"Vastakkainasettelu on jossain määrin palannut kuvaan mukaan, vaikka sitä ei lännessä mielellään myönnetä", sanotaan Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselle tehdyssä raportissa.
Tiistaina julkistettu raportti on sekä arvio Venäjän sotilaspoliittisesta kehityksestä että selvästi myös perinteisen maanpuolustuslinjan puheenvuoro yhä voimistuvassa väittelyssä Suomen puolustusvoimien uudistuksista.
"Suuri reservi on osoitus maanpuolustustahdosta", sanotaan raportin lopussa. Puolustusuudistuksen yksi keskeinen kiista koskee asevoimien 350 000 miehen sodanajan vahvuuden supistamistarvetta.
Raportin kirjoittajista Stefan Forss on Suomeen johtava ydinasetuntija. Lauri Kiianlinna, Pertti Inkinen jaa Heikki Hult ovat eläköityneitä upseereita, joilla on taustaa sekä tutkijoina että Neuvostoliiton ja Venäjän tuntijoina.
Arvio Suomenkin sotilaallisen turvallisuuden heikkenemisestä perustuu raportissa tilanteeseen, jossa Nato-maat ja Ruotsi keskittyvät kriisinhallintaan ja niiden kyky puolustaa omia alueitaan vähenee samalla, kun EU on osoittautunut turvallisuuspolitiikassa heikoksi.
"Euroopan unionin ja Naton perustat eivät enää vaikuta yhtä vakailta kuin vielä vuosituhannen vaihteessa", on kirjoittajien arvio.
"Venäjä hyödyntää syntynyttä tilannetta ja toimii toisin", he päättelevät.
Venäjän asevoimien kehitystä peilataan venäläislausunnoilla 90-luvulta lähtien ja Neuvostoliiton valatapiiriin kuuluneiden Nato-maiden ilmaisemilla huolilla.
"Nato-maiden puolustuksen alasajo ja toisaalta Venäjän korkeassa valmiudessa olevien joukkojen kehittäminen ovat aiheuttaneet hämmennystä ja epävarmuutta lähialueellamme ja itäisen Keski-Euroopan valtioissa", sanotaan raportissa.
Kirjoittajat painottavat Venäjän sotilasmenojen kasvua, satsauksia aseteollisuuteen ja erityisesti maavoimien organisaatiouudistusta.
Vuonna 2009 Venäjän kuusi sotilaspiiriä muutettiin neljäksi strategiseksi yhteisjohtoalueeksi. Leningradin ja Moskovan sotilaspiirit yhdistettiin läntiseksi sotilaspiiriksi. Samaan aikaan järjestettiin joukot aiempaa joustavammin prikaateiksi.
Sittemmin joukkoja on läntisessä sotilaspiirissä siirretty enemmän länteen eli Suomen suuntaan. Lähialueella toimii useita nopeassa valmiudessa olevia jalkaväkiprikaateja, joista osa tosin on olemassa vasta paperilla. Kansainvälisen strategisen tutkimuskeskuksen IISS:n mukaan vain noin 40 prosenttia uusista prikaateista oli viime vuonna toimintavalmiudessa.
Myös raportissa mainitaan, että Venäjän ilmoittamat sotilashankkeet eivät toteudu ainakaan aikataulussa.
"Puolustusteollisuuden vakavaa järjestelmävikaa ei ole mahdollista korjata nopeasti, joten toistaiseksi on lähinnä erotettu vastuussa olevia johtajia", kirjoittavat suomalaisasiantuntijat.
ei sinun pidä ymmärtää kaikkea kirjoitettua kirjaimellisesti. konditionaali ei ole imperatiivi.