Uutisia Egyptistä

Nyt on vähän legendaa ilmassa. Ensinnäkin, jos laivalla todella olisi noin suuri inertia, että vapaa pysähdys veisi yli vuorokauden, veisi myös sen uudelleen liikkeelle saattaminen vähintään useita tunteja.

Kirjallisuudessa mainitaan supertankkerin pysähtymismatkaksi noin 3 km ja 15 minuuttia, ilmeisesti koneet pakilla. Quorassa mainitaan noin 20 minuuttia, josta vajaa puolet ilmeisesti jarruttamista höyryturbiinilla. Olen valmis uskomaan tunnin alittavat väitteet.

Tarina voi toki sinänsä pitää paikkansakin, mutta syynä lienee voimakas merivirta eikä laivan liikemäärä. Gibraltarin salmessa kulkee voimakas virta niin Välimerelle kuin Atlantillekin päin. Ei olisi ensimmäinen merimiestarina missä Meri-Jorma panee vähän omiaan kylkiäisiksi...
Laivan rungon vastus on tuon muotoinen nopeuden funktiona:
Graphical-representation-of-the-approximated-hydrodynamic-characteristics-of-hul.png


Suuren laivan pysähtymistä saa odotella ilman konetehoa. Itse uskoisin kuitenkin myös tuulen olleen osallisena tarinan tapahtumiin.
 
Tuo käyrähän vain kertoo vastusvoimien kasvavan nopeuden neliössä tai jopa jyrkemmin. Muutuja h jää tässä nyt epäselväksi, syväys se ei ainakaan voi olla, sillä ei ole mahdollista että syvässä uivalla lauvalla olisi pienemmät vastusvoimat kuin matalalla.

Täältä löysin tutkimuksen laivojen vastusvoimista mistä edelleen nimetyn aluksen mitatut vastusvoimat nopeuden funktiona:
1616779705923.png

Käytetäänpä lukion fysiikkaa. Kyseisen Ydachin uppouma on Wikipedian mukaan noin 1700 tonnia, joten yksinkertaisuuden vuoksi käytän sitä nyt aluksen massana. 10 ( = 18,52 km/h = 5,14 m/s) solmun nopeudella kulkeva alus kokee käyrän mukaan hieman päälle 2 tonnin eli jokseenkin 20 kN vastusvoimaa. Tämä voima vaikuttaa alukseen sen nopeuden funktiona konetehosta riippumatta, jos koneet sammutetaan, alus alkaa hidastua tällä voimalla. Oletetaan hidastuvuus vakioksi (käyrä lähestyy vaakasuoraa nollaa kohti mentäessä, joten approksimaatio ei ole pahasti pielessä).

a = F / m = 20 000 N / 1 700 000 kg ~ 0,0118 m/s^2. Koska kyseessä on hidastuvuus, etumerkki on oikeastaan negatiivinen.

Sijoitetaan v-v0 +at -> t = (v-v0) / a = (0- 5,14 ) m/s / -0,0118 m/s^2 =~ 437 s (= 7 min 17 s). Uskottava luku.

Matka tasaisesti muuttuvassa liikkeessä on x = x0 + v0t + 0,5at^2. Sijoitetaan (a on negatiivinen):

x = 5,14 m/s * 437 s +0,5 * (-0,0118 m/s^2)*437^2 = 1119,43 m. Luku on uskottava. Suurella laivalla tietysti massa on paljon suurempi, mutta vastaavasti ovat vastusvoimatkin.

Näinollen uskon viestissä # 40 mainitun lähteen esittämien lukujen olevan oikeaa suuruusluokkaa, varsinkin, kun niissä ilmeisesti laivaa jarrutetuaan myös potkurin työntövoimalla.
 
Meneekö liikaa foliohattuiluksi vai näinkö osoitetaan etupiiriä ja varmistetaan tulevaan kauppasotaan kanava?

 
Noita hassuja jonotuskuvoita nyt on ollut maailman sivu, ei siitä voi päätellä mitään. Tollaista satojen tuhansien tonnien konttialusta lienee helpompaa ja halvempaa ajaa rinkiä kuin pysäyttää ja lähteä uudestaan liikkeelle ihan jo sen massiivisen inertian takia.

Suezin kanava oli muuten tukossa myös 2004 kolme päivää öljytankkeri Tropic Brilliancen ajettua samalla tavalla poikittain jumiin.


Katso liite: 48484
Katso liite: 48485
Lentokoneella hiukan ketterämpi tehdä noita, kuin puolenkilsan paatilla.
 
Misä on kettutytöt silloin kun niitä oikeasti tarvitaan? Susia ja turvesoita suojelemassa Suomessa?
 
Siat eivät juurikaan pesi aavikoilla, kaippa lehmät voisivattenkin. Niillehän voisi vihreitten tupailloissa tehä keinopesiä.
 

Miksen ylläty ;) :rolleyes:
Lopputuloksena voi löytyä täysin tietoisesti tehty teko, selviää varmasti.
 
Tuo käyrähän vain kertoo vastusvoimien kasvavan nopeuden neliössä tai jopa jyrkemmin. Muutuja h jää tässä nyt epäselväksi, syväys se ei ainakaan voi olla, sillä ei ole mahdollista että syvässä uivalla lauvalla olisi pienemmät vastusvoimat kuin matalalla.

Täältä löysin tutkimuksen laivojen vastusvoimista mistä edelleen nimetyn aluksen mitatut vastusvoimat nopeuden funktiona:
Katso liite: 48491

Käytetäänpä lukion fysiikkaa. Kyseisen Ydachin uppouma on Wikipedian mukaan noin 1700 tonnia, joten yksinkertaisuuden vuoksi käytän sitä nyt aluksen massana. 10 ( = 18,52 km/h = 5,14 m/s) solmun nopeudella kulkeva alus kokee käyrän mukaan hieman päälle 2 tonnin eli jokseenkin 20 kN vastusvoimaa. Tämä voima vaikuttaa alukseen sen nopeuden funktiona konetehosta riippumatta, jos koneet sammutetaan, alus alkaa hidastua tällä voimalla. Oletetaan hidastuvuus vakioksi (käyrä lähestyy vaakasuoraa nollaa kohti mentäessä, joten approksimaatio ei ole pahasti pielessä).

a = F / m = 20 000 N / 1 700 000 kg ~ 0,0118 m/s^2. Koska kyseessä on hidastuvuus, etumerkki on oikeastaan negatiivinen.

Sijoitetaan v-v0 +at -> t = (v-v0) / a = (0- 5,14 ) m/s / -0,0118 m/s^2 =~ 437 s (= 7 min 17 s). Uskottava luku.

Matka tasaisesti muuttuvassa liikkeessä on x = x0 + v0t + 0,5at^2. Sijoitetaan (a on negatiivinen):

x = 5,14 m/s * 437 s +0,5 * (-0,0118 m/s^2)*437^2 = 1119,43 m. Luku on uskottava. Suurella laivalla tietysti massa on paljon suurempi, mutta vastaavasti ovat vastusvoimatkin.

Näinollen uskon viestissä # 40 mainitun lähteen esittämien lukujen olevan oikeaa suuruusluokkaa, varsinkin, kun niissä ilmeisesti laivaa jarrutetuaan myös potkurin työntövoimalla.
Valitettavasti näissä laskelmissasi tuli sellainen virheoletus, että vastus pysyisi nopeuden mukaan vakiona. Tämä johtaa täysin virheelliseen lopputulokseen.
Laivan vastusvoima:
R=0,5*C*ρ*S*V²
Missä:
C: vastuskerroin
ρ: veden tiheys
S: rungon veteen upotettu pinta-ala
V: nopeus
Kerroin C on kokoelma erilaisia asioita joista osa muuttuu nopeuden funktiona. Jos kuitenkin helpotetaan laskutehtävääsi sen verran, että oletetaan C vakioksi. Tällöin voidaan kirjoittaa:
R=E*S*V²
-> E*S =R / V²
Laskemalla alkupisteessä (10 kn) tuo vakiona pysyvä osuus (E*S) saadaan laskettua vastusvoima nopeuden funktiona.
Hidastuvuus ajan funktiona:
a(t) = R(V(t)) / m = E*S*V(t)² / m
Integroimalla kiihtyvyyden ajan suhteen saa helposti ratkaistua nopeuden ajan funktiona analyyttisesti. Jätän tämän kuitenkin sinulle kotitehtäväksi.:)

Itse laskin ratkaisun numeerisesti antamillasi lähtötiedoilla (10 kn, 20 kN, 1700 t). Mikäli ei tullut virhettä, nopeutta olisi vielä tunnin kuluttuakin n. 2 km/h. Tämä olisi ihan kohtalainen uimanopeus (monilta ei onnistu).

hidastuvuus_ajan_funktiona.png
Laivan mitan muuttuessa pinta-ala (S vastusyhtälössä) menee toiseen potenssiin ja massa/tilavuus kolmanteen potenssiin. Lisäksi C kertoimen sisällä on sellaisia asioita jotka pienentävät kerrointa suurelle laivalle. Siksi suuren laivan vastus / uppouma on pienempi verrattuna pieneen laivaan. Nykyinen rahtilaiva on myös paremmin optimoitu vastuksen suhteen kuin 2 ms aikainen laiva. Suuri rahtilaiva hidastuisi siis hitaammin kuin tämä japanilainen ennen 2 ms tehty laiva.

Edit: Lisätty vastuskaavasta pois jäänyt tiheys. Kaikki laivojen kulkuvastuksesta suunnattomasti kiinnostuneet voivat lukea aluksi vaikka tämän:
wp-2-report-4-resistance-and-propulsion-power.pdf
 
Viimeksi muokattu:
Meidän firmallemme on tulossa kaksi tuotantokonetta. Ainakin toisen tämänhetkinen sijainti saatiin torstaina vahvistetuksi.
- Se seilaa juuri jossain Intian valtamerellä.
 
Kuinkahan hyvin Egypti on muuten sotilaallisesti suojannut tuon operaation. On meinaan terroristeillen hunajainen kohde täräyttää kylkeen pari reikää ja vaikkei meritorjuntaohjusta olisikaan niin vaikka kumiveneellä.
 
Naapurin setä (yllä) taisi tarjota arktista reittiä vaihtoehdoksi kanavalle ja harkittavaksi jatkossakin. Ettei olis Astra Zenecan rokotetta ollut tulossa Intian tehtaalta - teki tulpan.
 
Back
Top