Uutisia Latviasta

Rateko

Kersantti
YLE 27.3.2014 klo 15:52

YK-komitea: Latviassa syrjitään venäjänkielisiä
Latviassa on suuri venäläisvähemmistö, joka YK-komitean mielestä on kohtuuttoman epätasa-arvoisessa asemassa valtaväestöön nähden. Ukrainan kriisi on kuumentanut myös Baltian venäläiskysymystä.


YK:n ihmisoikeuskomitea kehottaa Latviaa muuttamaan kielilakejaan, jotka komitean mukaan syrjivät venäjän- ja muita vähemmistökielisiä asukkaita työmarkkinoilla.

Komitea sanoo olevansa huolissaan vaatimuksista, jotka edellyttävät työnhakijoilta tietyntasoista latvian taitoa, sekä vähemmistöjen ja muiden kuin Latvian kansalaisten sulkemisesta joistakin yksityissektorin ammateista.

Komitea kehottaa Latviaa lisäämään ponnisteluja kansainvälisten sopimusten mukaisten ihmisoikeuksien täydeksi toteuttamiseksi. Kielilakeja tulisi muuttaa sen varmistamiseksi, etteivät muihin kuin latviankielisiin kohdistuvat rajoitukset ole kohtuuttomia ja syrjiviä, komitea sanoo.

Latviaa kehotetaan myös tutkimaan, voitaisiinko ilmaiseen kieliopetukseen oikeutettujen määrää lisätä, ja luopumaan vähemmistökieliseen opetukseen kohdistuvista budjettileikkauksista.

Neuvostoliitto suosi muuttoliikettä Baltiaan
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjä on toistuvasti arvostellut Latvian kielipolitiikkaa ja Latvia on vastannut syyttämällä Venäjää puuttumisesta Latvian sisäisiin asioihin. Ukrainan kriisin vuoksi kysymyksestä on tullut erityisen kuuma.

Latvian kieli on ainoa virallinen kieli maassa, jonka noin kahdesta miljoonasta asukkaasta neljännes puhuu äidinkielenään venäjää.

Venäläisväestön suuri määrä johtuu neuvostohallinnon politiikasta, jonka takia Baltian maihin lähetettiin mielellään muita neuvostokansalaisia. Latvian mukaan nykyinen lainsäädäntö on välttämätön tuonaikaisten vääryyksien korjaamiseksi.

Vuonna 1991 itsenäistynyt Latvia ei myöntänyt neuvostoaikana saapuneille ja heidän jälkeläisilleen kansallisuutta, elleivät he selvinneet kielikokeesta. Nykyisin kansalaisuus puuttuu noin 13 prosentilta asukkaista.

Toissa vuonna venäjänkieliset yrittivät kansanäänestyskampanjalla muutosta asemaansa, mutta epäonnistuivat.
 
Latvia hankkii panssarikalustoa... jo oli aikakin! Tulee vain onnettoman pieniä vaunuja, mutta ehkä joskus sitten rynnäkköpanssarivaunuja ja taistelupanssarivaunuja.
Latvia to buy 120 British CVR(T)s
Matthew Smith, London - IHS Jane's Defence Industry
04 March 2014
Latvia and the United Kingdom have agreed a deal that will see 120 ex-British Army CVR(T) armoured vehicles transferred to the Latvian Army as part of an effort to support the modernisation of the Latvian Land Force Infantry brigade, the Latvian Ministry of Defence announced on 27 February.

According to Latvian MoD spokesperson Kaspars Galkins, Latvia's Defence Minister Raimonds Vejonis and UK Secretary of State for Defence Philip Hammond signed a Letter of Intent (LoI) during a meeting of NATO defence ministers in Brussels last week.

The LoI commits to the two countries to agree a bilateral agreement on the purchase of 120 Alvis Combat Vehicle Reconnaissance (Tracked) (CVR(T)) by the end of May 2014.

Janes

Kuvalinkki
 
Ehkäpä joskus. Mutta samalla mainitsen, että Briteillä taitaisi olla muutama kohtuu moderni MBT:kin myynnissä.
 
Ehkäpä joskus. Mutta samalla mainitsen, että Briteillä taitaisi olla muutama kohtuu moderni MBT:kin myynnissä.

Challenger 2:ssa on se outo kanuuna, jonka britit ovat itsekin aikoneet vaihtaa L/55:n. Hintaa tulee suunnilleen miljoona per vaunu pelkästään tuosta, eli ei kovin kustannustehokasta. Luulisin, että hinta olisi minimissään joku 3 miljoonaa euroa per päivitetty vaunu, jos vedetään suuntaviivoja Suomen ja Hollannin Leopard 2A6 kaupasta.

Rynnäkköpanssarivaunujen kanssa voi olla aika hiljaista. Prikaatin tarvitsemaa määrää ei oikein ole tarjolla ylijäämänä minään modernina kalustona (pl. Bradley, mutta hinta ei sopinut virolaisillekaan). Mardereita saanee halvalla, mutta kannattaako niin vanhaan vaunuun ryhtyä?

Tämäkin riippuu toki ihan uhkakuvasta. Jos uhkakuvana on Venäjän hyökkäys 10 vuoden sisällä, niin silloin toki hankittavan kaluston elinkaarella ei niin ole väliä. Yleensä puolustusvälinehankintoja ajatellaan kuitenkin pitkäjänteisemmin.

Mutta en tuomitse baltteja. "Itä-Saksan kaupat" voivat olla ihan paikallaan vallitsevassa tilanteessa.
 
Viimeksi muokattu:
No niin. Nyt alkaa Latviassakin.

Pro Russia activists in Latvia campaigning to join Russia, mayor says

A Latvian mayor has voiced concern over the build up of pro Russia activities on the Latvia-Russia border, the Diena newspaper reports.

It follows after Kraslava mayor Mayor Gunars Upenieks claims pro Russia activists are carrying door to door campaigns in the Latgale region near Russia and handing out brochures over the possibility of the region joining Russia.

"Information reaches the city council fast enough, however, we have no way of stopping this movement. They are also visiting schools and other public institutions," Upenieks told the Diena newspaper.

"There are rumors about payments in order to get people in high posts to their side. I have discussed this matter with colleagues from other municipalities, however, there is nothing we can do. What are the Security Police doing, I do not know."

He admitted that people who have a job and an automobile are a lot less likely to be approached by the pro-Russia activists, however, "it is easier to persuade needy residents that the large neighbor will save them."

Zilupe Region Council Deputy Chairman Vitalijs Valdens, a member of the pro Russia Harmony party retorted the claims with a counter-question:

"Why does everyone have such a bad opinion about our region? Our youth speak Latvian perfectly, we have the greatest patriots of Latvia here. People are busy with other things here, they have no time to buy nonsense."

http://www.baltictimes.com/news/articles/35774/#.VGJlOXvk_IW
 
Positiivinen merkki ettei näitä juttuja ole vuorokauteen näkynyt muissa medioissa. Ainakin kaikki löytämäni jutut käyttää lähteenä juuri tätä samaa artikkelia, ja hyvä niin.
 
Positiivinen merkki ettei näitä juttuja ole vuorokauteen näkynyt muissa medioissa. Ainakin kaikki löytämäni jutut käyttää lähteenä juuri tätä samaa artikkelia, ja hyvä niin.

Kraslavan pormestari oli varmaan nähnyt kännisen venäjänkielisen riitaisana torigrillillä.
 
Challenger 2:ssa on se outo kanuuna, jonka britit ovat itsekin aikoneet vaihtaa L/55:n. Hintaa tulee suunnilleen miljoona per vaunu pelkästään tuosta, eli ei kovin kustannustehokasta. Luulisin, että hinta olisi minimissään joku 3 miljoonaa euroa per päivitetty vaunu, jos vedetään suuntaviivoja Suomen ja Hollannin Leopard 2A6 kaupasta.

Rynnäkköpanssarivaunujen kanssa voi olla aika hiljaista. Prikaatin tarvitsemaa määrää ei oikein ole tarjolla ylijäämänä minään modernina kalustona (pl. Bradley, mutta hinta ei sopinut virolaisillekaan). Mardereita saanee halvalla, mutta kannattaako niin vanhaan vaunuun ryhtyä?

Tämäkin riippuu toki ihan uhkakuvasta. Jos uhkakuvana on Venäjän hyökkäys 10 vuoden sisällä, niin silloin toki hankittavan kaluston elinkaarella ei niin ole väliä. Yleensä puolustusvälinehankintoja ajatellaan kuitenkin pitkäjänteisemmin.

Mutta en tuomitse baltteja. "Itä-Saksan kaupat" voivat olla ihan paikallaan vallitsevassa tilanteessa.


Ei taida Baltian maat kuulua maailman 10. rikkaimman joukkoon, joten noita hankintoja pitää kattoa vähän siitäkin vinkkelistä. Latvia ei ole edes kunnolla toipunut 2000-luvun talouskriisistään.
 
Venäläisväestön suuri määrä johtuu neuvostohallinnon politiikasta, jonka takia Baltian maihin lähetettiin mielellään muita neuvostokansalaisia. Latvian mukaan nykyinen lainsäädäntö on välttämätön tuonaikaisten vääryyksien korjaamiseksi.

Vuonna 1991 itsenäistynyt Latvia ei myöntänyt neuvostoaikana saapuneille ja heidän jälkeläisilleen kansallisuutta, elleivät he selvinneet kielikokeesta. Nykyisin kansalaisuus puuttuu noin 13 prosentilta asukkaista.

Toissa vuonna venäjänkieliset yrittivät kansanäänestyskampanjalla muutosta asemaansa, mutta epäonnistuivat.
<Artikkelista

Hyvä että epäonnistuivat. Tuntuu aika törkeältä elää maassa ummikkona ja olla puhumatta maan kieltä jossa eläät. Toimittajan olisi pitänyt lisätä että kansallisuttomuus ei vie heiltä käytännössä yhtään mitään muuta oikeutta kuin oikeutta äänestää. Se ei vaikuttaa eläkkeisiin ja sen suuruuden, eikä terveydenhuoltoon, ne voivat matkustaa mihin haluavat, voivat myös rajattomasti katsoa venäjän propagandaa ja kirjoitella paskaa omasta maasta, jonka kansalaisuuden perässä voivottelevat.

Olen nähnyt pro-venäläisen 5 kolonnan kirjoituksia Latviasta venäjän foorumeilla ja miten ne vuosia paisutteli tätä päivästä toiseen, samaten koko ajan korostamalla miten ne haluavat olla Venäjän kanssa. Tietenkin. Sangollinen sontaa Latvian ja latvialaisten niskaan joka viestin yhteydessä, ja sama kulunut levy "latvialaisista nazeista".

Stalin heitti latvialaiset omista kodeistaan ja majoitti he gulageissa, jonne suurin osa niistä kuolikin. Niiden taloihin han majoitti omia kommareita. Ahkerien latvialaisten tilalle saapuneet kriminaalit, laiskat aatelliset kommarit ja tataarit sisämaasta. Mutta yksikin maininta miehetyksestä sai nämä Latviassa syntyneet nuoret 5 kolonnan miehet sihisemaan pyhästä vihasta "minuako sinä kutsut miehettäjän pojaksi?".
 
1agK8+


Netiin on ilmestynyt tälläinen
vJgy+


Latgalskaja kansan tasavalta.
 
Seuraan sivusilmällä erästä toista palstaa (jonne aiemmin kirjoitin aktiivisesti), siellä eräs luotettavana pitämäni kirjoittaja on maininnut, että Latviassa sosiaalisessa mediassa sekä erilaisissa nettiyhteisöissä on paikallisten mukaan alkanut erittäin vahva ja alati voimistuva vastakkaisasettelun hakeminen - ei tarvinne miettiä keiden välille vastakkainasettelua rakennetaan. Venäläisiä maassa on yli ½ miljoonaa, joten väestöpohja näiltä osin on kohtuullisen vankka.

Ollaanko Latviaan luomassa joko tarkoituksellisesti tai osin tahattomasti (vain paikallisten toimijoiden voimin) hybridisodan seuraavaa rintamaa?

vlad.
 
Ja kertomus jatkuu.......


http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/latvian_venajankieliset_apua_venaja-33915
Ulkomaat
Latvian venäjänkieliset pyytävät Venäjää apuun
Kasperi Summanen
12 minuuttia sitten (päivitetty 11 minuuttia sitten)
Latvian kansalaisuudettomia edustava kansalaisjärjestö on pyytänyt apua Venäjältä.

  • 5f5c8e764c60df2e1098a9a70d0f3d0f25ee86d682cbd0ec42a596701385a6fb

    Esimerkkikappale latvialaisesta "muukalaisen henkilökortista".

    (Interior Ministry, Government of the Republic of Latvia/Wikimedia Commons)
Venäläisen Tassin mukaan Edustusta vailla olevien parlamentti -nimisen järjestön johtaja Aleksander Gaponenko vieraili tällä viikolla Venäjän parlamentissa.

Hän kertoi torstaina pyytäneensä parlamentin alahuoneelta, eli duumalta, tukea järjestön pyrkimyksille.

”Tarvitsemme apua taistelussamme oikeuslaitosta vastaan. Voimme pitää mekkalaa, mutta tarvitsemme viranomaisapua”, Gaponenko sanoi duumassa pidetyssä pyöreän pöydän keskustelussa, jossa käsiteltiin Latvian ja Viron kansalaisuudettomien ongelmia.

Gaponenkon johtama järjestö pyrkii muuttamaan kansalaisuudettomien asemaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta.

”Ottaisimme apunne vastaan mielihyvin”, Gaponenko totesi duuman ulkoasiainvaliokunnan johtajalle Aleksei Pushkoville.

Latviassa ja Virossa on satojatuhansia muualta Neuvostoliitosta ennen sen romahdusta maahan tulleita sekä heidän jälkeläisiään, joilla ei ole nykyisten kotimaidensa kansalaisuutta. Latviassa heitä on noin 320 000, Virossa taas noin 91 000.

Kansalaisuudettomien poliittiset oikeudet ovat rajatut. Esimerkiksi Latviassa he eivät saa äänestää. He eivät myöskään voi päästä julkiseen virkaan tai työskennellä poliisivoimissa tai palokunnassa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ojensi Viroa hiljattain julkaisemassaan maaraportissa.

"Kansalaisuudettomilla ihmisillä on rajatut poliittiset oikeudet. Viranomaisten yritykset helpottaa kansalaisuudettomien vanhempien lasten kansalaistamista eivät yltäneet siihen, että lapsille annettaisiin automaattisesti kansalaisuus heti, kun he syntyvät", raportissa todetaan.

Amnestyn mukaan Viron nykyinen käytäntö rikkoo YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja kansainvälistä lapsen oikeuksien sopimusta.
 
Valloittajakansoilla tuntuu olevan vaikeuksia omaksua valtaväestön kieli siellä sun täällä.

Suomen Sotilas
18 t ·
Ryhtyykö Venäjä seuraavaksi ravistelemaan Latviaa? Venäläisvähemmistön asema on otettu taas esille.

Venäläisen Itar-TASS -uutistoimiston mukaan Latviassa asuvien passittomien venäläisten etujärjestö on pyytänyt Venäjän parlamentilta apua tilanteensa parantamiseen.

Latviassa asuu n. 320.000 lähinnä venäläistä henkilöä, jolla ei ole Latvian kansalaisuutta.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen uudelleen itsenäistyneissä Baltian maissa otettiin käyttöön järjestelmiä, joissa maiden kansalaisuuden saa osallistumalla kielikokeeseen ja maan kulttuurin ja historian tuntemusta testaavaan kokeeseen. Vastaava koe on käytössä myös Suomen kansalaisuutta haluaville.

Kaksikymmentäviisi vuotta ei kuitenkaan ole ollut riittävän pitkä aika osalle venäläisvähemmistöä tarvittavan kielitaidon hankkimiseen. Vai olisiko sittenkin kysymys entisen valloittajakansan joidenkin yksilöiden ja ryhmien halusta omaksua uuden kotimaan kieltä ja kulttuuria?

//pm
 
Latvian turvallisuuspoliisi on julkaissut viime vuotta koskevan katsauksensa, jossa Venäjän aktivoitunut toiminta nousee selkeästi esiin. Sitä on syytä verrata Liettuan ja Viron viranomaisten vastaaviin raportteihin. Kaikissa kolmessa kuvataan Venäjän toimia samansuuntaisesti, eikä ole syytä olettaa, etteikö Venäjä harjoittaisi vastaavaa toimintaa myös muissa lähialueen maissa. Alla poimintoja latvialaisesta raportista:


Ulkomaisten tiedustelupalveluiden toiminta

  • Vuonna 2014 ulkomaisten tiedustelupalveluiden mielenkiinnon kohteina olivat mm. Latvian valmistautuminen EU-puheenjohtajakauteen, kevään 2014 europarlamenttivaalit ja syksyn 2014 Latvian parlamenttivaalit.

  • Venäjän tiedustelutoiminta Latviassa lisääntyi entisestään ja muuttui entistä aggressiivisemmaksi vuoden 2014 aikana. Syyksi tähän Latvian turvallisuuspoliisi epäilee Latvian EU-puheenjohtajuutta ja Ukrainan konfliktia.

  • Venäjän turvallisuus- ja tiedusteluviranomaiset keskittyivät tiedon keräämiseen, vaikuttaja-agenttien rekrytoimiseen, Latvian vastaisiin disinformaatio-operaatioihin sekä compatriot policyn koordinointiin.

  • Venäjän tiedustelupalveluiden toiminta lisääntyi Latvian ja Venäjän raja-alueilla.

  • Venäjän tiedustelupalvelut kuulustelivat Venäjälle matkustavia latvialaisia.

  • Venäjää kiinnostivat erityisesti seuraavat latvialaistahot:
    • valtion ja kuntien virkamiehet
    • latvialaiset liikemiehet, joiden liiketoiminta liittyi Venäjään tai IVY-maihin
    • henkilöt, jotka ovat mukana latvialais-venäläisissä yhteistyöhankkeissa
    • tuontirajoitettujen tuotteiden kuljetukseen ja salakuljetukseen osallistuvat henkilöt muutoinkin kuin rikosten selvittämiseen liittyen

  • Myös Venäjällä opiskelevat latvialaisnuoret ovat venäläisten tiedusteluviranomaisten mielenkiinnon kohteena sekä tulevina tiedonhankkijoina että vaikuttajina.


Venäjän compatriot policy

  • Venäjä käyttää ”maanmiespolitiikkaansa” keinona saada Latvia Venäjän poliittiseen ja taloudelliseen vaikutuspiiriin siten, että Latvian toimet olisivat Venäjän intressien mukaisia.

  • 2014 Venäjä yritti käyttää ”compatriot policy”:aan Venäjän vastaisten pakotteiden estämiseksi ja venäläisversion levittämiseksi Ukrainan tapahtumista.

  • Venäjä ylläpiti näkemystä Baltian maiden ”fasismin glorifioimisesta” ja lupasi suojella ”maanmiehiään” – näiden kansalaisuudesta riippumatta – Baltian maissa ja vaati vastineeksi lojaalisuutta Venäjän intressejä ja geopoliittisia tavoitteita kohtaan.

  • Huolimatta Venäjän yrityksistä luoda ja vahvistaa jakolinjoja yhteiskunnan sisällä, vaikutukset olivat Latvian turvallisuuspoliisin mukaan vähäisiä.

  • Venäjän ”maanmiespolitiikan” näkyvimmät kannattajat eivät tulleet valituiksi Euroopan parlamentin eivätkä Latvian parlamentin vaaleissa. Yksi ehdokas, jonka Latvian turvallisuuspoliisi määrittelee Venäjän compatriot policyn kannattajaksi, tuli uudelleen valituksi Euroopan parlamenttiin.

  • Venäjän politiikan kannattajat kehottivat latvialaisia lähtemään Ukrainaan taistelemaan Ukrainan hallintoa vastaan.

  • Venäjän politiikkaa tukevat henkilöt vastustivat Latvian puolustuskyvyn parantamista ja Nato-yhteistyön vahvistamista.

  • Kansainvälisissä instituutioissa ja ulkomaisissa tiedotusvälineissä Venäjän politiikan kannattajat levittivät väitteitä kansallisten vähemmistöjen syrjimisestä Latviassa ja fasismin uudelleennoususta.

  • Neuvostoajasta ja Venäjän roolista Latvian historiassa yritetään luoda ihannoitua kuvaa mm. jakamalla aiheesta julkaisuja latvialaisissa kouluissa.

  • Venäjältä tulevaa rahoitusta yritetään piilotella. Compatriot policyn aktiivit saivat 2014, kuten aiemminkin, tukea Venäjän suurlähetystöltä ja konsulaateilta. Tarvittaessa lähetystö myös koordinoi aktivistien toimintaa.

  • Latvian turvallisuuspoliisi nostaa esiin seuraavat Latviassa toimivat Venäjän politiikkaa toteuttavat tahot:
    • Latvian Council of Non-governmental Organizations, nimellisesti compatriot policyn katto-organisaatio, jossa Venäjän viranomaiset vierailevat Latviassa käydessään. Läheiset yhteydet Venäjän suurlähetystöön.
    • Non-citizens congress. Toiminta liittyy kansalaisuudettomien asemaan, mutta turvallisuuspoliisin mukaan se yrittää ajaa myös muita Venäjän agendalla olevia asioita.
    • Ns. antifasistiset järjestöt. Yrittävät levittää Venäjän väitettä fasismin glorifioinnista Latviassa.
    • Russkaya Zarya (Russian Dawn). 2014 perustettu, kärjekästä kieltä käyttävä järjestö, joka on saanut näkyvyyttä Venäjän tiedostusvälineissä.
    • Maantieteellisesti rajatummalla alueella toimivista järjestöistä mainitaan Liepājas Krievu kopiena (Liepāja Russian Communit)], Ventspils Krievu biedrība (Ventspils Russian Society), Jelgavas Krievu kultūras biedrība Veče Jelgavas Russian Culture Society Veče) ja Jēkabpils Krievu kopiena (Jēkabpils Russian Society).


Tuki Venäjän toimille Ukrainassa

  • Reaktiona laajalle Venäjän Ukrainan toimien tuomitsemiselle länsimaissa, Venäjä mobilisoi kannattajiaan eri maissa tukemaan Venäjän toimia. Hyödyksi tässä oli compatriot policyn kannattajien verkosto.

  • Venäjän kannalta käyttökelpoisimpia henkilöitä Latviassa (Latvian turvallisuuspoliisin mukaan) oli Euroopan parlamentin jäsen Tatjana Ždanoka, joka tuki Venäjän toimia niin Krimillä kuin muuallakin Ukrainassa. Hän sai näkyvyyttä niin Venäjällä, Brysselissä kuin Latviassakin. Hänet ja hänen avustajansa kutsuttiin ”vaalitarkkailijoiksi” Krimin ”kansanäänestykseen”.

  • Itä-Ukrainan miehitetyillä alueilla käynyt Latvian kansalainen Einārs Graudiņš on esiintynyt Venäjän tiedostusvälineissä levittäen Venäjän propagandaa ja esiintyen ”ETYJ:in asiantuntijana” (joskaan ETYJ ei myönnä olevansa missään tekemisissä hänen kanssaan).

  • 2014 Latviassa perustettiin järjestö GVD Baltija keräämään varoja Itä-Ukrainan miehitetyille alueille. GVD Baltija kannattaa Itä-Ukrainassa toimivia aseellisia joukkoja, ja lahjoitettujen rahojen määränpää on epäselvä.

  • Useat Latviassa asuvat henkilöt ovat matkustaneet Itä-Ukrainaan liittyäkseen laittomiin aseellisiin joukkioihin. Latvian turvallisuuspoliisi on etsintäkuuluttanut heistä viisi. Lähtijöiden motiiveina ovat olleet niin ideologia, raha kuin rikostuomioiden välttely. Latvian turvallisuuspoliisi epäilee näiden henkilöiden olevan vakava turvallisuusuhka heidän palatessaan takaisin Latviaan.


Venäjän disinfomaatio-operaatioita

  • Venäjää tukevien väitteiden mobilisointi liittyen Ukrainan tilanteeseen. Venäjä pyrki osoittamaan, että myös länsimaissa tuetaan Venäjän toimia eikä EU:ssa ole yhtenäistä kantaa Ukrainan tapahtumiin.

  • Venäjä haluaa esittää Latvian ihmisoikeuksien polkijana, fasismin ihannoijana ja historian vääristelijänä. Koska Latvia ei ole liittoutunut Venäjän kanssa, sen asukkaiden elintason väitetään laskevan merkittävästi.

  • Venäjän viestien levittäjät esitetään ”asiantuntijoina”, ”ihmisoikeusaktivisteina” jne.

  • Venäläisyleisölle yritetään luoda Latviasta kuvaa vihamielisenä maana ja latvialaisyleisölle epäonnistuneena valtiona.

  • Latvialaisia Venäjän politiikan kannattajia on säännöllisesti kutsuttu esiintymään venäjän valtion televisio-ohjelmiin.

  • Uutena Venäjän propagandan levityskanavana 2014 perustettiin nettisivusto Baltnews ja Sputnikin Latvian toimintojen aloittamista suunniteltiin.

  • Vanhoista propagandatoimijoista toimintaansa jatkoi mm. järjestö Format A3. Format A3:ssa toimivat henkilöt perustivat myös uuden järjestön Culture line.
 
Viimeksi muokattu:
Venäjän disinfomaatio-operaatioita

  • Venäjää tukevien väitteiden mobilisointi liittyen Ukrainan tilanteeseen. Venäjä pyrki osoittamaan, että myös länsimaissa tuetaan Venäjän toimia eikä EU:ssa ole yhtenäistä kantaa Ukrainan tapahtumiin.



  • Venäjän viestien levittäjät esitetään ”asiantuntijoina”, ”ihmisoikeusaktivisteina” jne.

  • Venäläisyleisölle yritetään luoda Latviasta kuvaa vihamielisenä maana ja latvialaisyleisölle epäonnistuneena valtiona.

  • Latvialaisia Venäjän politiikan kannattajia on säännöllisesti kutsuttu esiintymään venäjän valtion televisio-ohjelmiin.

  • Uutena Venäjän propagandan levityskanavana 2014 perustettiin nettisivusto Baltnews ja Sputnikin Latvian toimintojen aloittamista suunniteltiin.
Ja ainakin nämä on nähty myös Suomessa.
 
Latvia to buy Stinger ground-to-air missiles from US

antwq-1-avenger-stinger-missile-lg.jpg


Latvia said Friday it would buy Stinger ground-to-air missiles from the United States next year, amid concern in the ex-Soviet Baltic state over Russia's sabre-rattling in the region.

"A decision was taken to buy the Stinger missile system," Latvian chief of defence Lieutenant General Raimonds Graube said on public television.

He added that the total cost and number of missiles would be decided after the EU and NATO member agrees next year's budget, which is likely to happen in October.

He said the Stingers would likely be kept at the Adazi military base near capital Riga -- the same base due to host heavy US weaponry starting later this year as part of a reinforcement of Baltic defences announced last month.

Baltic nations have been watching Russia warily since it annexed Ukraine's Crimea in March last year.

Russia has also been accused by the West and Kiev of backing and arming separatists in eastern Ukraine.

The Baltic republics were under Soviet rule from the end of World War II to 1991. They now fear Moscow could try to destabilise them to test NATO's commitment to collective defence.





www.spacedaily.com/reports/Latvia_to_buy_Stinger_ground-to-air_missiles_from_US_999.html
 
Ja kertomus jatkuu.......


http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/latvian_venajankieliset_apua_venaja-33915
Ulkomaat
Latvian venäjänkieliset pyytävät Venäjää apuun
Kasperi Summanen
12 minuuttia sitten (päivitetty 11 minuuttia sitten)
Latvian kansalaisuudettomia edustava kansalaisjärjestö on pyytänyt apua Venäjältä.

  • 5f5c8e764c60df2e1098a9a70d0f3d0f25ee86d682cbd0ec42a596701385a6fb

    Esimerkkikappale latvialaisesta "muukalaisen henkilökortista".

    (Interior Ministry, Government of the Republic of Latvia/Wikimedia Commons)
Venäläisen Tassin mukaan Edustusta vailla olevien parlamentti -nimisen järjestön johtaja Aleksander Gaponenko vieraili tällä viikolla Venäjän parlamentissa.

Hän kertoi torstaina pyytäneensä parlamentin alahuoneelta, eli duumalta, tukea järjestön pyrkimyksille.

”Tarvitsemme apua taistelussamme oikeuslaitosta vastaan. Voimme pitää mekkalaa, mutta tarvitsemme viranomaisapua”, Gaponenko sanoi duumassa pidetyssä pyöreän pöydän keskustelussa, jossa käsiteltiin Latvian ja Viron kansalaisuudettomien ongelmia.

Gaponenkon johtama järjestö pyrkii muuttamaan kansalaisuudettomien asemaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta.

”Ottaisimme apunne vastaan mielihyvin”, Gaponenko totesi duuman ulkoasiainvaliokunnan johtajalle Aleksei Pushkoville.

Latviassa ja Virossa on satojatuhansia muualta Neuvostoliitosta ennen sen romahdusta maahan tulleita sekä heidän jälkeläisiään, joilla ei ole nykyisten kotimaidensa kansalaisuutta. Latviassa heitä on noin 320 000, Virossa taas noin 91 000.

Kansalaisuudettomien poliittiset oikeudet ovat rajatut. Esimerkiksi Latviassa he eivät saa äänestää. He eivät myöskään voi päästä julkiseen virkaan tai työskennellä poliisivoimissa tai palokunnassa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ojensi Viroa hiljattain julkaisemassaan maaraportissa.

"Kansalaisuudettomilla ihmisillä on rajatut poliittiset oikeudet. Viranomaisten yritykset helpottaa kansalaisuudettomien vanhempien lasten kansalaistamista eivät yltäneet siihen, että lapsille annettaisiin automaattisesti kansalaisuus heti, kun he syntyvät", raportissa todetaan.

Amnestyn mukaan Viron nykyinen käytäntö rikkoo YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja kansainvälistä lapsen oikeuksien sopimusta.

Kansalaisettomuus on ihan oma valinta kummassakin maassa säädettiin laki kansalaisuudesta ja sen hankkimisen edyllytyksistä, moni on toiminut kuten laki vaatii, jos lain noudattaminen ei kiinnosta niin sitten voi syyttää vain itseään, Amnestyllä taitaa olla vaikeuksia ymmärtää lain noudattamisen merkitys.
 
Back
Top