Uutisia Liettuasta

[Tetra]

http://en.delfi.lt/lithuania/energy...nk-between-lithuania-and-sweden.d?id=67852638

Russian ships delaying works on NordBalt electricity link between Lithuania and Sweden

DELFI EN
Thursday, April 30, 2015
Russian ships are consistently interfering with a strategic energy project of Lithuania that is laying down an electricity link under the Baltic Sea to connect its grid with Sweden's.

Sources have told DELFI that Russian ships have appeared for the fourth time this month on the site of the cable laying works in the Baltic Sea.

The Lithuania side received a notice from the Russian ships on Thursday with instructions to move out of the cable laying zone until 6 PM. The Russians said the place was chosen as a site for military exercise.

Lithuanian Foreign Minister Linas Linkevičius confirmed this. He said Lithuania had sent three protest letters to Moscow since March over similar actions. No response was received.

"This is completely unacceptable and in violation of the United Nations Law of the Sea Convention," the minister said to DELFI.

Linkevičius also told the BNS news agency that he will summon the Russian ambassador to Lithuania over the incident.

The NordBalt link project, worth EUR 550.3m, is managed by Litgrid, Lithuania's state-owned electricity company. The aim of the project is to connect the country's electricity grid to Scandinavia.


The cable between Lithuania and Sweden is scheduled to be put into operation by the end of this year. The 450-kilometre underwater connection will have a capacity of 700MW.

 

[Korsi]

Venäjän toiminnan aktivoituessa lähialueilla vilkaistaanpa liettualaisnäkemystä Venäjän toiminnasta Liettuassa. Sitä voi verrata Viron suojelupoliisin samantapaisiin havaintoihin. Myös yhteneväisyyksiä Suomen tilanteeseen on löydettävissä. Liettuan turvallisuusviranomaiset nostavat viime vuotta koskevassa katsauksessaan esille seuraavia asioita:


Venäjän tiedustelutoiminta

• Venäläiset tiedustelu- ja turvallisuusviranomaiset ovat rekrytoineet, haastatelleet ja seuranneet Liettuan kansalaisia sekä painostaneet liikemiehiä ja diplomaatteja aiempaa enemmän vuonna 2014.
  
• Venäjän harjoittama elektronisen tiedustelu on lisääntynyt.
  
• Venäläiset tiedustelutyöntekijät saapuivat Liettuaan mm. diplomaatteina, liikemiehinä, toimittajina, tiedemiehinä, erilaisten valtuuskuntien jäseninä ja kansalaisjärjestöjen edustajina.
  
• Myös vakituisesti muissa maissa väärällä henkilöllisyydellä toimivia illegaaleja käytetään.
  
• Venäjän ulkomaantiedustelu SVR kerää tietoa mm. Liettuan poliittisista puolueista, EU- ja Nato-politiikasta, Liettuan tuesta Ukrainalle, Liettuan taloudesta ja energiasektorista sekä Liettuan tiedusteluviranomaisista.
  
• SVR yrittää vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja liettualaisten instituutioiden päätöksentekoon.
  
• Venäjän sotilastiedustelu GRU kerää tietoa erityisesti Liettuan puolustusjärjestelyistä ja -järjestelmistä.
  
• Myös FSB harjoittaa Liettuassa tiedustelutoimintaa, rekrytoi liettualaisia palvelukseensa ja yrittää soluttautua Liettuan tiedustelu-, turvallisuus- ja muihin viranomaiselimiin. 2014 FSB mm. haastatteli ja yritti rekrytoida Venäjälle matkustavia Liettuan kansalaisia, vakoili Liettuan rajaviranomaisia ja keräsi tietoa Liettuan raja-alueista.
  
• FSB suorittaa elektronista tiedustelua Kaliningradista käsin.

Valko-Venäjän tiedustelutoiminta

• Valko-Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut toimivat aktiivisesti Liettuassa.
  
• Valko-Venäjä oli 2014 kiinnostunut erityisesti valkovenäläisen opposition kytköksistä Liettuaan.
  
• Valko-Venäjä yritti rekrytoida Valko-Venäjälle matkustavia liettualaisvirkamiehiä. Erityisen kiinnostuneita he olivat liettualaisista rajaviranomaisista, sisäministeriön työntekijöistä sekä puolustushallinnon työntekijöistä.

Venäjän Liettuaan kohdistamat disinformaatio-operaatiot

• Venäjän disinformaatio-operaatioiden aiheina vuonna 2014 Liettuassa olivat mm. Liettuan suhteet EU:hun ja Natoon, Liettuan esittäminen kypsymättömänä demokratiana, Liettuan energiapolitiikka ja venäläisperäisen ja venäjää puhuvan väestön kohtelu.
  
• Venäjä etsii jatkuvasti yhteistyötahoja länsimaalaisista toimittajista.
  
• Yhtenä venäläispropagandan levittämisväylänä toimi Venäjän valtion budjetista rahoitusta saava järjestö Format-A3.
  
• Venäjä käytti propagandakanavina myös paikallisia venäjänkielisiä julkaisuja, venäläisiä televisiokanavia sekä venäjäksi että liettuaksi sekä nettisivustoja.
  
• 2014 Liettuan vastaisen venäläisen ja venäläismielisen propagandan levittäminen netissä lisääntyi.
  
• Useilla nettitoimijoilla ei ollut selkeää ideologiaa. Yleisesti ottaen vihollisena esitettiin Yhdysvaltain johtama maailma ja ystävinä Venäjän nykyhallintoa tukevat tahot. Tämä mahdollistaa hyvin erilaisten tahojen toimimisen Venäjän intressien ajajina, koska muita yhdistäviä tekijöitä ei välttämättä tarvita.
  
• Liettualaisviranomaiset arvioivat, että Liettuassa toimii noin sata Venäjän propagandan aktiivista nettilevittäjää ja lisäksi useita satoja passiivisempia kannattajia.

Liettuan venäjänkielisten asukkaiden hyväksikäyttö Venäjän disinformaatio-operaatioissa

• Venäjän ulkoministeriö ohjaa Liettuassa ja muissa maissa asuvaan venäjänkieliseen väestöön kohdistuvia toimia ns. koordinointineuvostojen kautta. Jokaisessa Baltian maassa toimii oma koordinointineuvostonsa, jonka toimintaa venäläisdiplomaatit valvovat.
  
• Liettuassa asuviin venäjänkielisiin kohdistuvia toimia rahoittaa Venäjän ulkoministeriön perustama rahasto (Фондподдержкиизащитыправсоотечественников, проживающихзарубежом).
  
• Rahoitettavilla projekteilla yritetään mm. heikentää Baltian maiden mainetta ulkomailla ja lisätä eri väestöryhmien välisiä jännitteitä.
  
• Liettuassa on ainakin kaksi ko. rahaston rahoittamaa järjestöä, joiden ”asiantuntijat” toistavat Venäjän Liettuaan kohdistamaa propagandaa. Järjestöt kuvaavat itseään ”ihmisoikeusjärjestöiksi”.
  
• Liettuan venäjänkieliset koulut ovat Venäjän vaikuttamisyritysten kohteena.
  
• Venäjä on lisäämässä venäjänkieliseen nuorisoon kohdistuvaa propagandaa. Venäjä rahoittaa erilaisia nuorisotapahtumia, koulutuksia ja leirejä. Aktiivien houkuttelukeinona tarjottiin mm. opiskelupaikkoja Venäjällä sekä erilaisia kursseja ja harjoitteluja.
  
• Venäjä käyttää disinformaatio-operaatioissaan hyväkseen myös Liettuan kansalaisia, jotka eivät identifioi itseään Venäjän etujen ajajiksi vaan esim. liettualaisnationalisteiksi tai euroskeptikoiksi.

Energiapolitiikka Venäjän operaatioiden osana

• Venäläistahot kritisoivat nestekaasuterminaalin rakennushanketta Klaipėdaan. Ne yrittivät myös estää Baltian kaasumarkkinoiden kehittymistä ja diversifioitumista sekä energiamarkkinoiden Venäjä-riippuvuuden vähentämistä.
  
• Venäjä yrittää vähentää Kaliningradin riippuvuutta Liettuan kautta siirrettävästä energiasta. Venäjä myös syyttää Liettuaa Kaliningradin energiaturvallisuuden heikentämisestä.

 

[Honcho]

Onpas kyllä surkean oloinen tapaus tämä Liettuan asevelvollinen nro 445. Tuolla ei olisi kyllä ongelmaa siitä ettei 'pääse' SA-kokoonpanoon.

Meinaa luistella palveluksesta lättäjalkoihin vedoten ja näkemys maanpuolustuksesta: ""Luotan Natoon ja Yhdysvaltoihin. Se on ainoa toivo", hän sanoo." ja jopa ""Minusta ei olisi apua. Pakenisin Liettuasta."

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1432955143119?jako=f93a361c1db0394023c0465cdabe8c3a&ref=fb-share

 

[STI_Tactical9mm]

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1432955143119?jako=f93a361c1db0394023c0465cdabe8c3a


Liettua palauttaa ensimmäisenä Nato-maana asevelvollisuuden
Alokas numero 445 ei tahdo armeijaan
Ulkomaat 31.5.2015 2:00 Päivitetty: 31.5.2015 13:43

Kaja Kunnas




Alfredas Pliadis

Liettuan ammattilaisarmeijan sotilaat harjoittelivat helmikuussa.

• 151
• 16
• 
  Vilna. Venäjän uhka on pannut Liettuan rakentamaan puolustusvoimiaan vauhdilla. Suurin muutos on kuusi vuotta sitten lakkautetun asevelvollisuuden palautus.
  
  Monika Abraityte
  
  
  
  Dovydas Dorofejevas kutsuttiin palvelukseen ensimmäisten joukossa. Hän ei halua palvelukseen ja uskoo, että olisi hyödytön sotilaallisessa yhteydenotossa.
  Asevelvollisuus tuli tänä keväänä yllätyksenä monille liettualaisille nuorukaisille.
  
  "445. Dovydas Dorofejevas. Sinut on valittu pakolliseen asepalvelukseen", lukee Liettuan puolustusministeriön sivuilla.
  
  Dovydas Dorofejevas, 20, pysähtyy kahville Vilnan vanhassa kaupungissa ja näyttää älypuhelimestaan 37000 asevelvollisen listaa. Hänen sijalukunsa tarkoittaa, että hän on 445:n ensimmäisen joukossa. "Huomasin sen, kun kaverit alkoivat soitella 'onnittelupuheluita'."
  
  Liettua liittyi Natoon vuonna 2004, neljätoista vuotta Neuvostoliitosta
  
  
  
  
  vapautumisen jälkeen.
  
  Kun Neuvostoliiton uhka oli kadonnut, monet Euroopan Nato-valtiot, Liettua mukaan lukien, lakkauttivat asevelvollisuuden ja siirtyivät pienempiin ja nopeammin liikuteltaviin ammattiarmeijoihin.
  
  Liettua on ensimmäinen Nato-maa, joka palauttaa asevelvollisuuden. "Näemme Venäjän joukkoja rajojemme lähellä, hyökkääviä harjoituksia ja Baltian maiden vastaista retoriikkaa", tiivistää poliittisen osaston päällikkö Vaidotas Urbelis Liettuan puolustusministeriöstä.
  
  "Ei ole salaisuus, että Venäjä on suurin uhka turvallisuudellemme", sanoo Urbelis.
  
  "Asevelvollisuuden palauttaminen on vain yksi keino valmistautua uhkaan."
  
  Lista asevelvollisista julkaistiin vain kaksi kuukautta sen jälkeen, kun parlamentti oli hyväksynyt päätöksen. Parhaillaan puolustusvoimat postittaa kutsuntakirjeitä, ja ensimmäiset alokkaat aloittavat palveluksen elokuun lopulla.
  
  Dovydas Dorofejevas ei aio olla heidän joukossaan. "Vetoan lättäjalkoihin", hän sanoo.
  
  "Yhdeksän kuukautta menisi hukkaan."
  
  alfredas pliadis
  
  
  
  Liettuan ammattilaisarmeijan sotilaat harjoittelivat huhtikuussa.
  Asevelvollisuus koskee 19–26-vuotiaita miehiä, jotka ovat kasvaneet aikuisiksi kuuden ammattiarmeijavuoden aikana. Heidän ei ole tähän asti tarvinnut ajatella koko asiaa.
  
  Dorofejevasin ajatukset olivat ammatin vaihdossa. Hän keskeytti viime vuonna it-alan opintonsa ammattikorkeakoulussa. Nyt hän työskentelee sekatavarakaupassa, mutta haluaa tehdä videokäsikirjoituksia.
  
  "Pelkään, että armeija vaikuttaisi ajatuksiini huonosti", Dorofejevas sanoo.
  
  Tausta
  Moni maa luopui asevelvollisuudesta Neuvostoliiton hajottua
  Euroopassa sijaitsevat Nato-valtiot ovat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1990–2000-luvulla siirtyneet pääosin pienempiin ammattiarmeijoihin, kun taas esimerkiksi Venäjä ja Valko-Venäjä ovat säilyttäneet asevelvollisuuden.
  
  Liittoutumattomat Itävalta ja Sveitsi päättivät vuoden 2013 kansanäänestyksillä säilyttää asepalveluksen. Itävallassa palveluksesta kieltäytymisestä ei seuraa rangaistusta. Suomessa asevelvollisuutta ei ole laajasti kyseenalaistettu.
  
  Ruotsi siirtyi ammattiarmeijaan vuonna 2009, muttei ole onnistunut värväämään riittävästi sotilaita. Lain mukaan reserviläiset voidaan yhä kutsua kertausharjoituksiin. Tätä harkitaan parhaillaan. Liettua on ensimmäinen Nato-valtio, joka palauttaa asevelvollisuuden.
  
  Jonkinlainen asevelvollisuus on ennestään kuudella Nato-valtiolla Euroopassa:
  
  Virossa 8–11 kuukauden asevelvollisuus koskee alle puolta ikäluokasta.
  
  Tanskassa on valikoiva asevelvollisuus, mutta käytännössä palveluksen suorittavat pääasiassa vapaaehtoiset. Palveluksesta kieltäytymisestä ei seuraa rangaistusta.
  
  Norjassa asepalvelukseen valikoidaan sekä miehiä että naisia, noin 15 prosenttia ikäluokasta. Kieltäytymisestä ei rangaista.
  
  Kreikassa ja Turkissa on yleinen asevelvollisuus.
  
  Hollanti voi sodan aikana velvoittaa miehiä palvelukseen.
  
  Liettuassa harjoittelevat parhaillaan Yhdysvaltojen, Saksan ja Portugalin maavoimien komppaniat. Šiauliain lentotukikohdasta ilmatilaa valvovat Norjan ja Italian hävittäjät. Tämä sopii Dorofejevasille.
  
  "Luotan Natoon ja Yhdysvaltoihin. Se on ainoa toivo", hän sanoo.
  
  Sotilaallisessa yhteenotossa Dorofejevas uskoo olevansa hyödytön.
  
  "Minusta ei olisi apua. Pakenisin Liettuasta."
  
  Asevelvollisten rekrytointikeskuksessa Veršuliskiesin lähiössä riittää kiirettä puhelinneuvonnassa. Palvelukseen voi ilmoittautua myös vapaaehtoisena, vaikka nimi ei olisikaan kutsuttujen listalla.
  
  On mahdollista, että vapaaehtoisia tulee riittävästi, sanoo rekrytointiosaston johtaja, majuri Žygimantas Adamonis puolustusvoimista.
  
  Toukokuussa julkaistun kyselyn mukaan yli puolet Liettuan väestöstä tukee asepalvelusta.
  
  "Kannatus on suurinta yli 50-vuotiaiden parissa. Nuoret ovat syntyneet vapaassa Liettuassa, eivätkä ole enää niin isänmaallisia", sanoo Adamonis.
  
  Asevelvollisuusikäisiä, 19–26-vuotiaita on Liettuassa 170000, mutta tänä vuonna armeijaan kutsutaan vain 3000 eli alle kaksi prosenttia. Vapaaehtoisina palvelukseen oli toukokuun lopulla ilmoittautunut yli 1500.
  
  Velvoitetta pakoilevia voi Liettuan lain mukaan rangaista noin 300 euron sakolla tai jopa kolmen vuoden vankeudella.
  
  Dorofejevas luottaa lättäjalkoihinsa. Jos ne eivät riitä armeijasta vapautukseen, hän ei aio pakoilla.
  
  "Jos on mentävä, niin on mentävä", sanoo Dorofejevas.
  
  Gierde Maksimovicz
  
  
  
  Liettualaissotilaat harjoittelivat perjantaina yhdysvaltalaissotilaiden kanssa kansainvälisessä sotaharjoituksessa "Liekehtivä miekka".

edit. dämit! vihree karvapallo ehti ensin ....

 

[Maidan]

Ovatko lattajalat sairaus?

 

[VUps]

Edustaakohan Dovydas yleistä suhtautumista liettualaisnuorten keskuudessa, vai onko kyseessä Helsingin Sanomien tekemä nosto?

Tässä se taas nähdään, ettei valikoiva asevelvollisuus toimi. Parempi vain määrätä palvelukseen kaikki palveluskelpoiset ikäluokasta, niin kaikki voivat kokea palveluksen tasapuolisen ikävänä velvollisuutena.

 

[Rajajääkäri]

Edustaakohan Dovydas yleistä suhtautumista liettualaisnuorten keskuudessa, vai onko kyseessä Helsingin Sanomien tekemä nosto?

Tässä se taas nähdään, ettei valikoiva asevelvollisuus toimi. Parempi vain määrätä palvelukseen kaikki palveluskelpoiset ikäluokasta, niin kaikki voivat kokea palveluksen tasapuolisen ikävänä velvollisuutena.

Lisäksi palveluksen aikana, kun nuori mies huomaa kuntonsa kohoavan, samalla kun myös henkinen vireys paranee, saattaa motivaatio parantua.
Palveluksen jälkeen asenne voi olla muuttunut paljonkin positiiviseen suuntaan maanpuolustusta kohtaan ja sisäinen ylpeys ja tyytyväisyys siitä, että kestin ja selvisin siitä.
Lisäksi voi saada kipinän liikuntaa kohtaan ja luonto metsineen tulee tutuksi, joka voi alkaa vetää puoleensa myöhemminkin.

 

[Honcho]

Ovatko lattajalat sairaus?

Työkaverin poika ainakin lättäjaloillaan kävi kiväärijääkärilinjalla AUKin, RUKin Kirkkojärven marsseineen ja suoritti intin loppuun RUKin apukouluttajana. Ja kovasti tykkäsi ja oli innoissaan.

 

[tulikomento]

Lisäksi palveluksen aikana, kun nuori mies huomaa kuntonsa kohoavan, samalla kun myös henkinen vireys paranee, saattaa motivaatio parantua.
Palveluksen jälkeen asenne voi olla muuttunut paljonkin positiiviseen suuntaan maanpuolustusta kohtaan ja sisäinen ylpeys ja tyytyväisyys siitä, että kestin ja selvisin siitä.
Lisäksi voi saada kipinän liikuntaa kohtaan ja luonto metsineen tulee tutuksi, joka voi alkaa vetää puoleensa myöhemminkin.

Itse asiassa meikäläiselle kävi juuri näin. Intin aikana kunto koheni reilusti ja samalla alkoi aktiivinen lenkkeilyharrastus, joka jatkuu tänäkin päivänä. Lisäksi SA-Int aivopesi minut vankaksi maanpuolustuksen ymmärtäjäksi ja kannattajaksi.

 

[Rajajääkäri]

Työkaverin poika ainakin lättäjaloillaan kävi kiväärijääkärilinjalla AUKin, RUKin Kirkkojärven marsseineen ja suoritti intin loppuun RUKin apukouluttajana. Ja kovasti tykkäsi ja oli innoissaan.

Yhtäkkiä ajateltuna, lättäjalat voi olla etu miinan polke....etsinnässä.

 

[Rajajääkäri]

Yhtäkkiä ajateltuna, lättäjalat voi olla etu miinan polke....etsinnässä.

Siis kevennyshän oli huono. Anteeksi kaikki, jotka omaavat sellaiset jalat.

Lisäys: Millaista haittaa nuo kyseiset räpylät aiheuttavat? olen vain kuullut, että sellaiset jalat rasittuvat helpommin?

 

[Stagideus]

Lättäjalat eivät varsinaisesti tuoreemman tutkimustuloksen mukaan ole varsinainen sairaus tai heikkous, vaan enemmänkin jonkun keksimästä "normaalijalasta" poikkeavaa mallia oleva räpylä. Ns. lättäjalkojen on todettu olevan vähemmän herkkiä esimerkiksi rasitusmurtumille, mutta ne vaativat myös oikeanlaisia kenkiä ja yleensäkin hieman ymmärrystä asiasta. Askellusvirheet, eli jalkojen lihaksiston epätasapainot taas ovat seurausta lähinnä nykymaailman mukanaan tuoman ylenpalttisen mukavuudentavoittelun haittavaikutuksista, kun esimerkiksi urheilusuorituksiin suunnitellut erittäin iskunvaimmennetut ja ylitukevat megalenkkarit ovat jalassa joka päivä 10 tuntia, eivätkä lihaksisto ja hermotus pääse kehittymään normaalilla tavalla. T: lättäjalaksi lapsena diagnosoitu

Asevelvollinen nro. 445 on kivuliaan osuva esimerkki kansalaisarmeijan ja muun yhteiskunnallisen osallistumisen puutteen muovaamista individualistisista nykyihmisistä, joita myös kuorettomiksi etanoiksi välillä kutsutaan. Kun ei oo pakko yhtään mitään, niin sit ei koskaan myöskään joudu pois omalta mukavuusalueeltaan, eli se alue ei laajene lapsuusajan velvollisuuksien loputtua yhtään... Hyi saatana.

 

[pstsika]

Edustaakohan Dovydas yleistä suhtautumista liettualaisnuorten keskuudessa, vai onko kyseessä Helsingin Sanomien tekemä nosto?

Tässä se taas nähdään, ettei valikoiva asevelvollisuus toimi. Parempi vain määrätä palvelukseen kaikki palveluskelpoiset ikäluokasta, niin kaikki voivat kokea palveluksen tasapuolisen ikävänä velvollisuutena.

Tätä samaa ilmiötä on Virossakin eikä kyse ole mistään marginaalissa olevasta porukasta. En voi välttyä johtopäätökseltä, että miehitysaikainen NL:n asevelvollisuus vaikuttaa edelleen mielikuvissa asepalveluksesta (simputus, yleinen tehottomuus, esimiesten suorittama hakkaaminen ym.) ja kun vertaa meidän omaan kansalliseen asevoimaamme, niin se, että asepalveluksen suorittaminen on sukupolvia kestänyt normi vaikuttaa varmasti positiivisesti. Eihän Virossakaan minkäänlaista ongelmaa ollut 1920- ja 1930- luvuilla. Ongelmat ovat neuvostoaikana syntyneitä ja vaikuttavat vielä tänäänkin.

 

[hessukessu]

Edustaakohan Dovydas yleistä suhtautumista liettualaisnuorten keskuudessa

Eiköhän kaksi vuotta asevelvollisena Venäjän armeijassa saa Dovydasin toisiin aatoksiin, jahka Venäjä "annexoi" Liettuan.

 

[SJ]

Ovatko lattajalat sairaus?

Vaiva. Pitkät kävelymatkat ja paikallaan seisoskelu käy tuskalliseksi nopeammin. Mutta minun armeija aikoina lääkäri sanoi, että lattajalat eivät altista kuitenkaan rasitusvammoille, mahdollisesti jopa ehkäisee niitä, koska henkilö tajuaa paremmin välttää rasitusta.

 

[Honcho]

Eiköhän kaksi vuotta asevelvollisena Venäjän armeijassa saa Dovydasin toisiin aatoksiin, jahka Venäjä "annexoi" Liettuan.

Nehän on laskeneet sen 1 vuoteen. Ja muutenkin, jos virallisilta tahoilta kysyt, niin mitään simputusongelmaa ym ei enää, TIETENKÄÄN, ole...

 

[Nikhris]

VICE:n uusi pätkä liettualaisten suuresta harjoituksesta mahdollisen hybriditilanteen varalta - simuloidussa tilanteessa Udijan valtio on kaiken takana.

Keltaisen valtion varalta kannatan vastaavaa Suomeen.

 

[hessukessu]

VICE:n uusi pätkä liettualaisten suuresta harjoituksesta mahdollisen hybriditilanteen varalta - simuloidussa tilanteessa Udijan valtio on kaiken takana. Keltaisen valtion varalta kannatan vastaavaa Suomeen.

Ehdottomasti tämmöistä Suomeenkin! Tilanteeksi voisi ottaa vaikkapa "kuvitteellisen saaren näennäinen itsenäistyminen ja sitä tukemaan tulleet vieraan valtion erikoisjoukot".

 

[Kiusankpl]

Tämä ei ole tainnut vielä olla täällä...
Liettua ostoksilla Saksassa:
16 x PzH 2000
70-100 Boxer

http://www.armyrecognition.com/apri..._boxer_8x8_armoured_vehicle_to_lithuania.html

 

[Kyttääjä]

Liettua aloittaa neuvottelut Boxer miehistönkuljetusajoneuvon hankkimiseksi.

Uutinen englanniksi:
http://www.euronews.com/newswires/3...-germanys-boxer-in-armoured-vehicle-purchase/

Pidempi kirjoitus Liettuaksi:
http://www.delfi.lt/news/daily/lith...sisprende-del-sarvuociu-pirkimo.d?id=69825668

Spoiler: Muutama Bundeswehrin video Boxerista

Torniksi tulossa Israelilais valmisteinen Samson mkII rws 30mm tykillä ja Spike-LR-ohjuksilla varustettuna.

Tavoitteena saada 88kpl n. 400 milj. euron hintaan. Näistä neljä olisi johtovaunuja (ilman rws-torneja?). Ensimmäiset 14kpl olisi toimitettava vuoden 2017 aikana. Toteutuessaan tilaus olisi rahallisesti mitattuna suurin Liettuan tekemä hankinta puolustusvälineiden saralla. -Vrt. Liettuan puolustuvoimien kokonaisbudjetti 425 milj. euroa (2015).

Olisihan se melkoinen satsaus jos PV sijoittaisi melkein koko budjettinsa (2,7 miljardia) Patrian AMV-hankintaan!