Jihadistien väkivalta huolettaa vanginvartijoita Ranskassa – ”Panemme henkemme likoon 1 500 euron kuukausipalkalla”
Ranska on käynnistänyt vankiloissa ääriajattelusta vierottavan ohjelman, mutta tulokset eivät toistaiseksi ole vakuuttaneet.
VANGINVARTIJAT eri puolilla Ranskaa lakkoilivat tiistaina toista perättäistä päivää turvallisuushuolien vuoksi.
Lakkoilun taustalla on useita tapauksia, jossa radikalisoituneet vangit ovat pahoinpidelleet vartijoita. Tapaukset heijastelevat haasteita, joita Ranskan viranomaisilla on radikalisoituneiden, erityisesti jihadistisen ideologian omaksuneiden, vankien kanssa.
TUOREIN tapaus on tämän viikon maanantailta. Tuolloin Mont-de-Marsanin vankilassa Ranskan lounaisosissa vanki hyökkäsi vartijoiden kimppuun. Vangin urheilukassi oli hälyttänyt metallinpaljastimessa, mutta vanki yritti estää vartijoita tarkastamasta laukun sisältöä.
Seitsemän vartijaa loukkaantui, kun vankia taltutettiin, kertoo uutistoimisto AFP. Yhdeltä naisvartijalta murtui rintalasta ja toiselta vartijalta nenä. Oikeusministeriön mukaan vanki ei ollut vankeudessa terrorismirikoksesta, mutta hän oli ollut tarkkailussa ”radikalisoitumisen” vuoksi.
VIIME viikolla saksalainen al-Qaidaan kytköksissä oleva vanki pahoinpiteli kolmea vartijaa saksilla ja partaterällä pohjoisranskalaisessa vankilassa. Vanki hyökkäsi vartijoiden kimppuun kuultuaan, että hänet saatetaan siirtää Yhdysvaltoihin liittyen New Yorkin vuoden 2001 terrori-iskun tutkintaan.
Tätä ennen kaksi vankia Fresnes’n vankilassa lähellä Pariisia oli jäänyt kiinni keskustelusta, jossa puhuttiin hyökkäyssuunnitelmasta. Keskustelu käytiin vain muutama päivä ennen kuin vangit oli määrä vapauttaa vankilasta.
”Meillä ei ole riittävästi henkilökuntaa ja tarvikkeita, jotta tilanne pysyisi hallinnassa. Meitä ei ole koulutettu toimimaan radikalisoituneiden vankien kanssa”, sanoi
Guillame Pottier vanginvartijoiden ammattiyhdistysliikkeestä AFP:lle.
RANSKAN vankiloissa istuu noin viisisataa ihmistä tuomittuna terrorismirikoksista. Tämän lisäksi noin 1 200 vankia pidetään radikalisoituneena.
Viimeisen kahden vuoden aikana Ranskassa on koettu jihadistien tekemien terrori-iskujen sarja, joissa on kuollut yli 240 ihmistä. Jotkut iskuihin osallistuneista ovat saaneet kipinän ääri-ideologiaan tavattuaan ranskalaisissa vankiloissa muita jihadisteja.
Ranska on pyrkinyt eristämään vankiloissa istuvat jihadistit toisistaan ja estämään käännytystyön vankiloiden sisällä. Viime marraskuussa hallitus kertoi myös aloittaneensa kokeilun, jossa radikalisoituneita pyritään vieroittamaan väkivaltaisesta ääriajattelusta.
VUODEN ajan neljätoista vankia on ollut avovankilassa, jossa he saavat tukea opettajilta, psykologeilta ja uskonnon asiantuntijoilta, AFP kertoo. Tulokset ovat olleet kahtalaisia.
”Englannintunteja, joogaa, geopolitiikan opintoja, haastattelua – se on oikein mukavaa, mutta tulokset eivät ole olleet erityisen hyviä”, deradikalisaatioon liittyvää toimikuntaa senaatissa johtava
Esther Benbassa sanoi. Hänen mukaansa hanke on käynnistetty kiireellä, ja siitä löytyy vielä paljon aukkoja.
Benbassan mukaan vieroitusohjelma ei välttämättä sovellu välttämättä niille vangeille, joilla on tapana hyökätä vanginvartijoiden kimppuun.
”Ohjelma ei sovi kaikille”, hän sanoi. ”Meidän täytyy aloittaa eristämällä radikalisoituneet vangit, kehittää toteuttamiskelpoisia ohjelmia, rekrytoida ihmisiä, jotka ovat kykeneviä varmistamaan, että asiat voivat muuttua.”
Etusivulle
Ulkomaat
Jihadistien väkivalta huolettaa vanginvartijoita Ranskassa – ”Panemme henkemme likoon 1 500 euron kuukausipalkalla”
Ranska on käynnistänyt vankiloissa ääriajattelusta vierottavan ohjelman, mutta tulokset eivät toistaiseksi ole vakuuttaneet.
Vanginvartijat osoittivat mieltään ja tukkivat vankilan sisäänkäynnin Nizzassa maanantaina. (KUVA: ERIC GAILLARD / REUTERS)
Jukka Huusko HS
Julkaistu: 16.1. 21:37
VANGINVARTIJAT eri puolilla Ranskaa lakkoilivat tiistaina toista perättäistä päivää turvallisuushuolien vuoksi.
Lakkoilun taustalla on useita tapauksia, jossa radikalisoituneet vangit ovat pahoinpidelleet vartijoita. Tapaukset heijastelevat haasteita, joita Ranskan viranomaisilla on radikalisoituneiden, erityisesti jihadistisen ideologian omaksuneiden, vankien kanssa.
TUOREIN tapaus on tämän viikon maanantailta. Tuolloin Mont-de-Marsanin vankilassa Ranskan lounaisosissa vanki hyökkäsi vartijoiden kimppuun. Vangin urheilukassi oli hälyttänyt metallinpaljastimessa, mutta vanki yritti estää vartijoita tarkastamasta laukun sisältöä.
Seitsemän vartijaa loukkaantui, kun vankia taltutettiin, kertoo uutistoimisto AFP. Yhdeltä naisvartijalta murtui rintalasta ja toiselta vartijalta nenä. Oikeusministeriön mukaan vanki ei ollut vankeudessa terrorismirikoksesta, mutta hän oli ollut tarkkailussa ”radikalisoitumisen” vuoksi.
VIIME viikolla saksalainen al-Qaidaan kytköksissä oleva vanki pahoinpiteli kolmea vartijaa saksilla ja partaterällä pohjoisranskalaisessa vankilassa. Vanki hyökkäsi vartijoiden kimppuun kuultuaan, että hänet saatetaan siirtää Yhdysvaltoihin liittyen New Yorkin vuoden 2001 terrori-iskun tutkintaan.
Tätä ennen kaksi vankia Fresnes’n vankilassa lähellä Pariisia oli jäänyt kiinni keskustelusta, jossa puhuttiin hyökkäyssuunnitelmasta. Keskustelu käytiin vain muutama päivä ennen kuin vangit oli määrä vapauttaa vankilasta.
”Meillä ei ole riittävästi henkilökuntaa ja tarvikkeita, jotta tilanne pysyisi hallinnassa. Meitä ei ole koulutettu toimimaan radikalisoituneiden vankien kanssa”, sanoi
Guillame Pottier vanginvartijoiden ammattiyhdistysliikkeestä AFP:lle.
RANSKAN vankiloissa istuu noin viisisataa ihmistä tuomittuna terrorismirikoksista. Tämän lisäksi noin 1 200 vankia pidetään radikalisoituneena.
Viimeisen kahden vuoden aikana Ranskassa on koettu jihadistien tekemien terrori-iskujen sarja, joissa on kuollut yli 240 ihmistä. Jotkut iskuihin osallistuneista ovat saaneet kipinän ääri-ideologiaan tavattuaan ranskalaisissa vankiloissa muita jihadisteja.
Ranska on pyrkinyt eristämään vankiloissa istuvat jihadistit toisistaan ja estämään käännytystyön vankiloiden sisällä. Viime marraskuussa hallitus kertoi myös aloittaneensa kokeilun, jossa radikalisoituneita pyritään vieroittamaan väkivaltaisesta ääriajattelusta.
VUODEN ajan neljätoista vankia on ollut avovankilassa, jossa he saavat tukea opettajilta, psykologeilta ja uskonnon asiantuntijoilta, AFP kertoo. Tulokset ovat olleet kahtalaisia.
”Englannintunteja, joogaa, geopolitiikan opintoja, haastattelua – se on oikein mukavaa, mutta tulokset eivät ole olleet erityisen hyviä”, deradikalisaatioon liittyvää toimikuntaa senaatissa johtava
Esther Benbassa sanoi. Hänen mukaansa hanke on käynnistetty kiireellä, ja siitä löytyy vielä paljon aukkoja.
Benbassan mukaan vieroitusohjelma ei välttämättä sovellu välttämättä niille vangeille, joilla on tapana hyökätä vanginvartijoiden kimppuun.
”Ohjelma ei sovi kaikille”, hän sanoi. ”Meidän täytyy aloittaa eristämällä radikalisoituneet vangit, kehittää toteuttamiskelpoisia ohjelmia, rekrytoida ihmisiä, jotka ovat kykeneviä varmistamaan, että asiat voivat muuttua.”
Henkilökunta protestoi Nantesin vankilan edustalla Carquefoussa maanantaina. (KUVA: STEPHANE MAHE / REUTERS)
RANSKAN vankilat ovat täpötäysiä, eivätkä hallituksen aikaisemmatkaan deradikalisaatio-ohjelmat ole aina olleet menestyksekkäitä.
Äskettäin yksi ohjelma Osnyn vankilassa lähellä Pariisia jouduttiin lopettamaan, kun yksi vangeista hyökkäsi vartijan kimppuun aseenaan itse tekemänsä miekka.
Presidentti
Emmanuel Macron on luvannut esitellä vankiloiden perinpohjaisen uudistusohjelman helmikuun lopussa. Vartijat ovat toistelleet vuosikausia ajan, että he vaarantavat päivittäin turvallisuutensa työpaikallaan.
”Saan kuulla jatkuvasti, että ’panemme henkemme likoon 1 500 euron kuukausipalkalla’”, sanoi
Martin Delabroye vartijoiden ammattiyhdistysliikkeestä AFP:lle
”Näitä hyökkäyksiä voi tapahtua missä vankilassa tahansa, olivatpa vangit radikalisoituneita tai eivät”, sanoi ammattiyhdistysliike CGT Penitentiariesin johtaja
Christopher Dorangeville Reutersille.
Esimerkiksi Fresnes’n vankila pyörii tällä hetkellä 200 prosentin kapasiteetilla.