Rajajääkäri
Ylipäällikkö
Gävle,
tuo Anders "Masken" Carlsson kotikaupunki
30 autoa tuhopoltettu.
https://www.svt.se/nyheter/lokalt/g...berg-efter-bilbranderna-stor-oro-bland-boende
Mitäpä tuohon muuta voi sanoa kuin: Sitä saa mitä tilaa.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Gävle,
tuo Anders "Masken" Carlsson kotikaupunki
30 autoa tuhopoltettu.
https://www.svt.se/nyheter/lokalt/g...berg-efter-bilbranderna-stor-oro-bland-boende
https://yle.fi/uutiset/3-10574900?origin=rss
Kaknäs sulkusyy: vieraan vallan uhka
Näsinneula on auki!https://yle.fi/uutiset/3-10574900?origin=rss
Kaknäs sulkusyy: vieraan vallan uhka
Hys, et selkeästikään tiedä kaikkea. Näsinneula on osa suurempaa salaliittoa jossa tamperelaisuudesta koitetaan tehdä hyväksyttävämpää muulle Suomelle. Tähän Tampereen aivopesuohjelmaan kuuluu mm Simo Frangen, Särkänniemi ja Näsinneula joka mielikuvalinkkinä kaikkeen positiivisiin mielikuviin Tampereesta jotta unohtaisimme kaikki ne kamaluudet joita se on kansallemme toimittanut kuten Pikku Kakkosen neukkuanimaatiot, mustan makkaran sekä Popedan aiheuttamat suoranaiset tuhot sekä tuottavuuden laskut mm laskeneena äo-lukuina. ps. Tamperelaisille todettakoon että kaupunki on oikeasti ihan hyvä mesta ja Ikurin Ukkometsolla hyvä bändi, kunhan irvailin.Näsineula ei olekaan tärkeä linkkitorni.
Näsineula ei olekaan tärkeä linkkitorni.
Onpahan sitä mustamakkarapitäjässäkin suljettu torneja turvallisuuden takia.Näsinneula on auki!
Kahvila ei kannattanut – Hervannan vesitorni laittoi ovet kiinni lopullisesti
touko 17, 2017
Hervannan vesitornin kahvila meni lopullisesti kiinni tänä keväänä. Samalla pääsy näköalatasanteelle on suljettu.
Hervannan vesitornissa on ollut kahvilatoimintaa vuosikausien ajan. Viimeisin yrittäjä Mohamed Ouachkad piti kahvila vesitornissa lähes kuuden vuoden ajan. Hän myi siellä muun muassa kahvia, pullaa, pitsaa ja jäätelöä.
– Lopetin kahvilan, koska se ei ollut kannattavaa. Asiakkaita ei ollut tarpeeksi.
Kahvila sijaitsi tornin 17. kerroksessa. Sinne mentiin hissillä. Ouachkad kertoo, että talvikuukaudet olivat hankalimpia. Viisi kuukautta vuodesta olivat hänen mukaansa hiljaisia.
– Välillä oli päiviä, ettei käynyt yhtään asiakasta. Toukokuusta lähtien toiminta aina vilkastui. Hervannan vesitorni on hieno paikka. Siellä oli kävijöitä ympäri Suomea, mutta pelkkä kesä ei kata koko vuotta. Oli pakko lopettaa.
Hän kertoo, että oli sijoittanut liiketoimintaan paljon rahaa.
– Minulle jäi tästä vain velat jäljelle.
Pirkkalassa asuva Ouachkad hakee tällä hetkellä töitä. Hän arvelee, että vesitorniin löytyisi kyllä muita yrittäjiä, jos vesilaitos haluaisi vuokrata vielä tornia.
– Toivon, että torniin tulisi vielä kahvila, mutta en usko siihen. Rakennus on ilmeisesti vanhentunut ja vesijakelun pitää olla turvallista.
Tampereen Vesi ei enää halua ravintolatoimintaa torniin.
– Turvallisuusasiat ovat viime vuosina korostuneet. Emme halua vesihuoltoon kuulumatonta liikehdintää vedenjakelun kannalta näin tärkeään kohteeseen, kertoo Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesonen.
Pesosen ei halua tarkemmin eritellä, minkälaisia turvallisuusriskejä ulkopuolisiin kulkijoihin liittyisi.
– Jotain voisi sattua, kun tornissa on muuta liikennettä kuin vedenhuoltoon liittyviä henkilöitä. Tilannetta voi verrata kerrostalon ulko-oveen. Niitäkin pidetään lukossa.
Pesosen mukaan nyt oli sopiva aika lopettaa tornin vuokraus, kun yrittäjän toiminta loppui.
– Emme aio etsiä tiloihin uutta vuokralaista. Turvallisuusasiat ovat olleet meillä mietinnässä jo pitkään. Nyt kun tuli luonteva tilanne, niin olemme päätyneet, ettei tiloja enää vuokrata kahvilatoimintaan.
Hervannan vesitorniin mahtuu tuhat kuutiota vettä. Pesosen mukaan sillä turvataan alueen vedenjakelu vaikkapa sähkökatkon yllättäessä.
– Hervannan vesitornin veden avulla pystymme pitämään tietyn painetason yllä ja johtamaan tornista tarvittaessa lisää vettä putkistoon ilman pumppausta
FAKTA: Hervannan vesitorni
Hervannan vesitorni valmistui vuonna 1983. Tornin vesitilavuus on 1000 kuutiota.
Vesitornin perustus on 158 metriä merenpinnan yläpuolella. Itse torni on 48 metriä korkea. Tornin huippu on 206 metrin korkeudella merenpinnasta mitaten. Särkänniemen Näsinneulan korkeus on puolestaan merenpinnasta mitaten 278 metriä.
Koska Hervanta sijaitsee muuhun kaupunkiin verrattuna korkeammalla (n.50 metriä), näkyy näköalatasanteelta kauas.
Freija Metsähalme
”Tornissa oli kiva juoda teekupponen”
Hervantalaisia harmittaa, että Hervannan vesitorni on mennyt kiinni.
Hervannassa asuva Jenni Pynnönen kertoo, että torni oli kiva paikka käydä juomassa teekupponen.
– Kävin vesitornissa pari kertaa. Sinne oli kiva mennä.
Noin kilometrin päässä vesitornista asuva Janne Ojala kertoo, että kävi vesitornissa viimeksi lapsena.
– Varsinkin kesällä tornissa varmasti kävi ihmisiä katselemassa näköaloja.
Vesitornin naapurissa asuva Airi Raittila kertoo käyneensä kahvilla tornissa samalla kun kävi lenkillä.
– Nykyään voin enää niin vähän liikkua, Raittila kertoo.
Tiedän, se on tuossa melkein vieressä. Olisko kilometrin päässä. Oli kiva paikka käydä hyvällä säällä. Vaikka kyllähän se semmoista nappikauppaa oli.Onpahan sitä mustamakkarapitäjässäkin suljettu torneja turvallisuuden takia.
"Tampereen Vesi ei enää halua ravintolatoimintaa torniin.
– Turvallisuusasiat ovat viime vuosina korostuneet. Emme halua vesihuoltoon kuulumatonta liikehdintää vedenjakelun kannalta näin tärkeään kohteeseen, kertoo Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesonen.
Pesosen ei halua tarkemmin eritellä, minkälaisia turvallisuusriskejä ulkopuolisiin kulkijoihin liittyisi.
– Jotain voisi sattua, kun tornissa on muuta liikennettä kuin vedenhuoltoon liittyviä henkilöitä. Tilannetta voi verrata kerrostalon ulko-oveen. Niitäkin pidetään lukossa.
Pesosen mukaan nyt oli sopiva aika lopettaa tornin vuokraus, kun yrittäjän toiminta loppui.
– Emme aio etsiä tiloihin uutta vuokralaista. Turvallisuusasiat ovat olleet meillä mietinnässä jo pitkään. Nyt kun tuli luonteva tilanne, niin olemme päätyneet, ettei tiloja enää vuokrata kahvilatoimintaan.
Hervannan vesitorniin mahtuu tuhat kuutiota vettä. Pesosen mukaan sillä turvataan alueen vedenjakelu vaikkapa sähkökatkon yllättäessä.
– Hervannan vesitornin veden avulla pystymme pitämään tietyn painetason yllä ja johtamaan tornista tarvittaessa lisää vettä putkistoon ilman pumppausta"
Koko juttu: https://hervannansanomat.fi/kahvila...n-vesitorni-laittoi-ovet-kiinni-lopullisesti/
Tosin Norjalla ei ole kokoonpanossaan lainkaan samanlaista SA-joukkoa kuin meillä - ainoastaan Heimevern on liikekannallepantavaa reserviä. Tuo 140 000 on siis täysi paperitiikeri.N o r j a
Aktiivisotilaita. 23 000
Reservissä. n. 140 000
Puolustusbudjetti. 5,3 Mrd Euro (2016)
Osuus kansantulosta. 1,6 % (2016)
Puolustusministeri. Frank Bakke-Jensen
Ruotsin ja Norjan puolustusvoimat
Täydennän keskustelua eri maiden asevoimista tällä puheenvuorolla (ks. aikaisemmin Itävalta ja Suomi).
Ruotsissa yleinen asevelvollisuus lakkautettiin vuonna 2010. Maan hallitus päätti kuitenkin 2017 maailman tilanteen takia palauttaa asevelvollisuuden. Alla olevan taulukon aktiivisotilaiden ja reservien lukumäärät nousevat lähivuosina.
Norjassa on asevelvollisuus ja 6-12 kuukauden palveluaika. Kutsunnat ovat valikoivia ja noin 10 000 varusmiestä koulutetaan vuosittain, kun määrä Suomessa on kolminkertainen.
R u o t s i
Aktiivisotilaita. 20 000 - 33 000. (Lähteestä riippuen)
Reservissä. n. 30 000
Puolustusbudjetti. 5,22 Mrd Euro (2015)
Osuus kansantulosta. 1,24 %. (2015)
Puolustusministeri. Peter Hultqvist
N o r j a
Aktiivisotilaita. 23 000
Reservissä. n. 140 000
Puolustusbudjetti. 5,3 Mrd Euro (2016)
Osuus kansantulosta. 1,6 % (2016)
Puolustusministeri. Frank Bakke-Jensen
Tuo Ruotsin reservin pääluku on karmeaa katsottavaa. Viro kykenee jo mobilisoimaan saman - ellei jo enemmänkin. Viro ymmärtää realiteetit.
Ihan ok kaksi viikkoa, sitten ei mitään.Onkohan joku tätä jo kommentoinut, mutta mikähän mahtaa olla noiden joukkojen, siis reservin ja vakituisten, toimintakyky venäjää vastaan?
Ihan ok kaksi viikkoa, sitten ei mitään.
Ja sama taitaa päteä kumpaankin...
Ruotsi ei pysty muodostamaan kahta toimintakykyistä prikaatia vuoteen 2020 mennessä.
Ruotsin nykyisen puolustussuunnitelman mukaan Ruotsin tulisi kyetä muodostamaan kaksi toimintakykyistä prikaatia vuoteen 2020 mennessä. Nyt Ruotsin maavoimien komentaja Karl Engelbrektson myöntää, ettei se ole mahdollista.
– Meillä on selvä suunnitelma, ja jos siihen saadaan resursseja, saamme tavoitteen täytettyä, muttei vuoteen 2020 mennessä, kenraali Engelbrektson sanoo SVT:lle.
Prikaatin vahvuuden on tarkoitus olla 4500 miestä ja sen pataljoonien tukena on tarkoitus olla taistelu- ja hyökkäyspanssarivaunuja.
Kokonaisvaltaisesti ja yhtenäisesti koulutetun prikaatin olisi kyettävä suorittamaan mikä tahansa tehtävä maalla. Tällä hetkellä on kuitenkin valmiina vasta yksi prikaati. Toinen ei ole vielä saavuttanut edes kokonaisvahvuuttaan ja on kouluttamatta.
Ongelma johtuu Ruotsin puolustusvoimien liian niukoista voimavaroista. Liian vähäiseen rahoitukseen vaikuttaa SVT:n mukaan, että puolustuslaitos on itse niin köyhä, ettei se kykene antamaan kunnollista arviota rahoitustarpeestaan maan hallitukselle.
https://www.verkkouutiset.fi/ruotsalaiskenraali-myontaa-tavoitteeseen-ei-paasta/
Ruotsi ei saa kokoon toista prikaatia annetussa ajassa (2020). Rahat loppuivat.
Arméchefen erkänner: Kommer att missa brigadmålet
https://www.svt.se/nyheter/inrikes/armechefen-erkanner-kommer-missa-brigadmalet?