Uutisia Ruotsista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tosin Norjalla ei ole kokoonpanossaan lainkaan samanlaista SA-joukkoa kuin meillä - ainoastaan Heimevern on liikekannallepantavaa reserviä. Tuo 140 000 on siis täysi paperitiikeri.

No ei ihan niinkään. Pitää ajan kanssa koettaa selata vähän vaktoja ennenkuin mitään tästä kirjoitan. Tuo satanelkyt ei ole mikään paperitiikeri vaan siellä tuo reservi käsitetään -hieman eri tavalla- kuin meillä.

Samoin tuota Ruotsin tuskaa saada kokoon kaksi aidosti sotakelpoista prikaatia on tulkittava eri lailla kuin mitä se meillä tarkoittaa. Ruotsilla on perinnäisesti ollut luvalla sanoen tiukemmat raamit määritellä -sotakelpoisuus-.

Jos ajattelette niin, että norjalaisreservi on paperitiikeri siksi, ettei sille ole osoitettu taulukkoa a la Suomi, niin siinä tulee erehtys. Meillähän löytyy yhtymiä joka lähtöön ja kulloisellekin ilmoitetulle väkimäärälle nyt ainakin....yhtymien nimiä voidaan piirrellä se kun ei maksa mitään. Yhtymien rauhanaikaisen piirtelyn ja sotakelpoisuuden välillä on öööö eroa.
 
Onko kyseessä jonkinsortin valmiusprikaati vai ylipäänsä Ruotsin armeijan suorituskyky sodan aikana?

Olen tämän uutisen varassa.

Siitä selviää vain, että puolustuksesta tehdyn päätöksen mukaan armeijan on voitava toimia kahdella prikaatilla pätevää (?) vastustajaa vastaan. Tavoiite oli 2020. Nyt on yksi prikaati. Toista ei ole täysin varustettu eikä myöskään koulutettu.
 
Huomenta. Uutisia Ruotsista.

Tänään aamulla 13.1. löysin Verkkouutisten Ulkomaan osastosta alustavia tietoja tulevan hallituksen ohjelmasta. Sen muodostavat vihreät ja sosiaalidemokraatit. Sitä tukevat olematta itse mukana keskusta ja liberaalit. Artikkelissa on tiivistelmä asiasta.

Tärkeämpää on se, että annetaan linkki koko sopimustekstille (tietysti ruotsiksi).

En kommentoi asiaa enempää. Näillä tiedoilla löydätte helposti alkuperäisen uutisen itse.
 
Tänään on Ruotsin Liberaaleilla vielä kokous, jossa päätetään mukaan menosta. Liberaalien nimi on kuitenkin ohjelmaluonnoksen alkuun kirjoitettu.Toisin sanoen he ovat olleet ohjelmapaperia kirjoittamassa Keskusta kanssa.

Hallitus on mahdollista tehdä myös ilman liberaaleja. Paikkamäärä riittää siihen Ruotsissa.
 
https://www.verkkouutiset.fi/ruotsalaiskenraali-paljastaa-voimme-hadin-tuskin-puolustautua/

Ruotsalaiskenraali paljastaa: Voimme hädin tuskin puolustautua

Kenraalimajuri (evp) Karlis Neretnieks pitää Ruotsin asevoimia riittämättöminä.

Karlis Neretnieksin mukaan on äänestäjien huijaamista olla kertomatta totuutta Ruosin puolustuksen tilasta.
Kenraalimajuri evp ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori Neretnieks toteaa Expressenille suoraan, että Ruotsia kyetään nykyisellään hädin tuskin puolustamaan.

– Rajattuun Ruotsiin kohdistuvaan hyökkäykseen vastaaminen vaatisi vähintään neljästä kuuteen prikaatia sekä lisäksi joukkoja Tukholmassa ja Gotlannissa, Karlis Neretnieks toteaa.

Nykyisen puolustussuunnitelman mukaan Ruotsin tulisi kyetä muodostamaan kaksi toimintakykyistä prikaatia vuoteen 2020 mennessä.
Tällä hetkellä on valmiina vasta yksi prikaati. Toinen ei ole vielä saavuttanut edes kokonaisvahvuuttaan ja on kouluttamatta.
Ruotsin maavoimien komentaja, kenraalimajuri Karl Engelbrektson myönsi hiljattain, ettei tavoitteeseen päästä halutussa aikataulussa. Hänen mukaansa kyse on resurssipulasta.

Karlis Neretnieksin mukaan Ruotsin laivasto ja ilmavoimat kärsivät vastaavista ongelmista. Hän varoittaa silti maalaamasta piruja seinille.

– Viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut paljon. Asevoimat ovat edenneet pitkälti puolustuskyvyttömistä selvästi paremmiksi. Suurin ongelma on auttamattomasti liian pieni kokoluokka.

Puolustuksen kehittäminen vaatii Karlis Neretnieksin mukaan lisää resursseja ja poliittista tahtoa.
Hänen mielestään tulisi unohtaa puoluepolitiikka ja tunnustaa, että puolustusta on laiminlyöty ja että asia on korjattava.

– Toimivan puolustuksen palauttamisen ei pitäisi viedä kymmentä vuotta.


Venäjä uhkaa etelässä ja pohjoisessa

Kukaan ei Karlis Neretnieksin mukaan halua valloittaa Ruotsin aluetta vain alueen itsensä takia.

– Uhka liittyy täysin kolmannen osapuolen kohtaamiseen ja haluun ”lainata” Ruotsin aluetta, jotta voisi toimia päävastustajaa vastaan.
Venäjän sotasuunnitelmien tekijät ovat täysin tietoisia siitä, että Naton on lennettävä eteläisen Ruotsin yli voidakseen puolustaa Baltian jäseniään.
Venäjän puolelta olisi lähes ilmiselvä liike ”lainata” osia eteläisestä Ruotsista estääkseen Natoa puuttumasta asioihin Baltiassa.

Karlis Neretnieks nostaa esiin myös pohjoisen Norlannin alueeseen kohdistuvan uhan.
Hänen mukaansa Naton koneet käyttäisivät mahdollisessa konfliktissa Pohjois-Norjan tukikohtia ja pyrkisivät estämään Venäjän Kuolan niemimaan sukellusveneiden ja lentokoneiden pääsyn Pohjois-Atlantille.

– Venäjän on käytettävä Ruotsin aluetta päästäkseen käsiksi Norjan tukikohtiin, Neretnieks toteaa.

– Uhkasuuntia on siis kaksi. Eteläinen Ruotsi, missä Venäjä haluaa estää Naton toimintaa ja pohjoinen Ruotsi, missä Venäjä haluaa pääsyn Naton tukikohtiin Norjassa, hän summaa.

Karlis Neretnieksin mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen konflikti johtaisi todennäköisesti siihen,
että Venäjä pyrkisi laajentamaan Kuolan niemimaan ilmapuolustusvyöhykettään esimerkiksi siirtämällä ilmapuolustusjärjestelmiä kohti länttä.
 
Vittu mitä Pahkasikaa tämä uutisointi on..

Yhä useampi nainen Ruotsissa kertoo joutuneensa seksuaalirikoksen uhriksi – kasvua näkyy erityisesti nuorten naisten ryhmässä


STT
Ruotsissa entistä useampi nainen kertoo joutuneensa seksuaalirikoksen uhriksi. Eniten lisäystä on nuorten naisten ryhmässä, selviää Ruotsin rikostenehkäisyneuvoston (Brå) laajasta tutkimuksesta.

Viimeisin tutkimusaineisto on kerätty viime vuoden keväällä, mutta raportti julkistettiin kokonaisuudessaan tiistaina.

Raiskauksen tai muun vakavan seksuaalirikoksen uhriksi kertoo joutuneensa noin 8–9 prosenttia 16–24-vuotiaiden naisten ryhmässä. Kasvua on noin 2–2,5 prosenttiyksikköä vuotta aiemmin tehtyyn tutkimukseen.


Kun mukaan lasketaan myös lievemmiksi katsotut seksuaalirikokset, kaikkiaan noin 34 prosenttia nuorista naisista kertoo olleensa erilaisten seksuaalirikosten uhri. Kasvua on lähes 8 prosenttiyksikköä vuotta aiempaan.
–  Viimeisen viiden vuoden aikana olemme nähneet kehityksen, jossa aiempaa useampi nainen ilmoittaa joutuneensa seksuaalirikoksen uhriksi, Brån pääjohtaja Erik Wennerström kuvailee kehitystä.

Syitä kehitykseen selvitetään
Viranomaiset etsivät parhaillaan vastauksia siihen, mikä selittää huonoja tuloksia seksuaalirikoksia käsittelevässä aineistossa.
–  Juuri nyt emme pysty sanomaan, mistä kehitys johtuu. Hallitus on edellyttänyt meitä toimittamaan viimeistään toukokuussa tarkemman raportin aiheesta, Wennerström sanoo.
Yleisellä tasolla Wennerström mainitsee kuitenkin kolme tekijää, jotka voivat vaikuttaa lukujen kasvuun.
–  Ensinnäkin tapaukset voidaan aiempaa useammin kokea tai määritellä rikollisiksi, toisaalta aiempaa useampi ihminen saattaa kertoa uhriksi joutumisesta – ja on myös mahdollista, että yhä useampi on joutunut uhriksi, Wennerström sanoo.
Ruotsin kansallisen turvallisuustutkimuksen tiedot perustuvat laajaan kyselyyn, johon vastasi yli 70  000 ihmistä viime vuoden helmi–toukokuussa.
Myös Ruotsin poliisille ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on kasvanut takavuosiin verrattuna, selviää vuoden 2017 tiedoista.

Turvattomuuden tunnetta
Samalla kun yhä useampi nuori nainen Ruotsissa kertoo joutuneensa seksuaalirikoksen uhriksi, tuntee moni myös turvattomuutta ulkona liikkuessaan.
Noin parikymppisistä naisista yli 40 prosenttia kertoo, että on usein valinnut vaihtoehtoisen reitin tai kulkuvälineen turvattomuuden vuoksi ja rikosten pelossa.
–  Tämä korostaa sitä, että ihmisten huoli on rationaalista. Tiedostetaan, että riski uhriksi joutumisesta on olemassa, Wennerström arvioi.
Hän ei halua ottaa kantaa siihen, millä toimilla turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta voitaisiin lisätä.
–  Toivomme tutkimuksen toimivan tietopohjana hallitukselle, viranomaisille ja julkiseen keskusteluun, jotta voimme keskustella siitä, mitä asialle voi tehdä.

Ruotsin sisä- ja oikeusministerin, sosiaalidemokraattien Morgan Johanssonin avustaja viestitti, että ministerillä ei ole mahdollisuutta kommentoida aihetta STT:lle.

https://www.ksml.fi/ulkomaat/Yhä-us...1311396?pwbi=3f3e98ef87708c60f847f8c3c0398d93
 
Lisätietoa Ruotsin asevelvollisuudesta

Luin Turun Sanomien ja Kalevan verkkolehdistä lisätietoja Ruotsin uudesta asevelvollisuuslaista käytännön tietoa. Uutinen on julkaistu kesäkuussa 2018.

Vuoden 2018 kesän aikana yhteensä 4000 asevelvollista aloittaa palveluksensa eri puolella Ruotsia. Saman verran aiotaan kouluttaa myös vuonna 2019. Uusi asevelvollisuus koskee sekä miehiä että naisia. Sen on tarkoitus täydentää vapaaehtoisuuteen perustuvaa maanpuolustusta. . . . Uudet varussotilaat astuvat palvelukseen useana eri ajankohtana (kesäkuun ja elokuun välillä) palveluspaikasta, -ajasta ja tehtävästä riippuen.

Ruotsissa palvelusaika on joko 9 tai 11 kuukautta.
 
https://www.verkkouutiset.fi/ruotsalaiskenraali-paljastaa-voimme-hadin-tuskin-puolustautua/

Ruotsalaiskenraali paljastaa: Voimme hädin tuskin puolustautua

Kenraalimajuri (evp) Karlis Neretnieks pitää Ruotsin asevoimia riittämättöminä.

Karlis Neretnieksin mukaan on äänestäjien huijaamista olla kertomatta totuutta Ruosin puolustuksen tilasta.
Kenraalimajuri evp ja Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori Neretnieks toteaa Expressenille suoraan, että Ruotsia kyetään nykyisellään hädin tuskin puolustamaan.

– Rajattuun Ruotsiin kohdistuvaan hyökkäykseen vastaaminen vaatisi vähintään neljästä kuuteen prikaatia sekä lisäksi joukkoja Tukholmassa ja Gotlannissa, Karlis Neretnieks toteaa.

Nykyisen puolustussuunnitelman mukaan Ruotsin tulisi kyetä muodostamaan kaksi toimintakykyistä prikaatia vuoteen 2020 mennessä.
Tällä hetkellä on valmiina vasta yksi prikaati. Toinen ei ole vielä saavuttanut edes kokonaisvahvuuttaan ja on kouluttamatta.
Ruotsin maavoimien komentaja, kenraalimajuri Karl Engelbrektson myönsi hiljattain, ettei tavoitteeseen päästä halutussa aikataulussa. Hänen mukaansa kyse on resurssipulasta.

Karlis Neretnieksin mukaan Ruotsin laivasto ja ilmavoimat kärsivät vastaavista ongelmista. Hän varoittaa silti maalaamasta piruja seinille.

– Viimeisen viiden vuoden aikana on tapahtunut paljon. Asevoimat ovat edenneet pitkälti puolustuskyvyttömistä selvästi paremmiksi. Suurin ongelma on auttamattomasti liian pieni kokoluokka.

Puolustuksen kehittäminen vaatii Karlis Neretnieksin mukaan lisää resursseja ja poliittista tahtoa.
Hänen mielestään tulisi unohtaa puoluepolitiikka ja tunnustaa, että puolustusta on laiminlyöty ja että asia on korjattava.

– Toimivan puolustuksen palauttamisen ei pitäisi viedä kymmentä vuotta.


Venäjä uhkaa etelässä ja pohjoisessa

Kukaan ei Karlis Neretnieksin mukaan halua valloittaa Ruotsin aluetta vain alueen itsensä takia.

– Uhka liittyy täysin kolmannen osapuolen kohtaamiseen ja haluun ”lainata” Ruotsin aluetta, jotta voisi toimia päävastustajaa vastaan.
Venäjän sotasuunnitelmien tekijät ovat täysin tietoisia siitä, että Naton on lennettävä eteläisen Ruotsin yli voidakseen puolustaa Baltian jäseniään.
Venäjän puolelta olisi lähes ilmiselvä liike ”lainata” osia eteläisestä Ruotsista estääkseen Natoa puuttumasta asioihin Baltiassa.

Karlis Neretnieks nostaa esiin myös pohjoisen Norlannin alueeseen kohdistuvan uhan.
Hänen mukaansa Naton koneet käyttäisivät mahdollisessa konfliktissa Pohjois-Norjan tukikohtia ja pyrkisivät estämään Venäjän Kuolan niemimaan sukellusveneiden ja lentokoneiden pääsyn Pohjois-Atlantille.

– Venäjän on käytettävä Ruotsin aluetta päästäkseen käsiksi Norjan tukikohtiin, Neretnieks toteaa.

– Uhkasuuntia on siis kaksi. Eteläinen Ruotsi, missä Venäjä haluaa estää Naton toimintaa ja pohjoinen Ruotsi, missä Venäjä haluaa pääsyn Naton tukikohtiin Norjassa, hän summaa.

Karlis Neretnieksin mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen konflikti johtaisi todennäköisesti siihen,
että Venäjä pyrkisi laajentamaan Kuolan niemimaan ilmapuolustusvyöhykettään esimerkiksi siirtämällä ilmapuolustusjärjestelmiä kohti länttä.

Neretnieks on realisti. Varoitteli julkisuudessa ruotsalaispoliitikkoja jo 2000-luvun alussa siitä mitä seurauksia oman puolustuskyvyn alasajosta on. Eivät kuunnelleet kun uskoivat typerästi ettei Venäjä enää nouse uhittelemaan naapureilleen.
 
Neretnieks on realisti. Varoitteli julkisuudessa ruotsalaispoliitikkoja jo 2000-luvun alussa siitä mitä seurauksia oman puolustuskyvyn alasajosta on. Eivät kuunnelleet kun uskoivat typerästi ettei Venäjä enää nouse uhittelemaan naapureilleen.

Onneksi suomessa ei oltu yhtä sinisilmäisiä vaan on pidetty uskottavaa puolustusta yllä.
Muistan lukeneeni aikoinaan jutun (siis Venäjän romahduksen jälkeen) jossa jenkki kenraali kyseli suomalaiselta kenraalilta, että "Mites Venäjän karhu jakselee?".
Johon suomalainen kenraali vastasi jotenkin näin, että: "Heikko, mutta ei tiedetä kuinka hyvin jaloilleen se on noussut kymmenen vuoden päästä".
 
Suomen ja. Ruotsin vertailu asepalvelussa

Ihmettelin Ruotsin asepalveluun kutsuttavien pientä määrää (vain 4000) verrattuna Suomen ja Norjan vastaaviin lukuihin.
Suomessa kutsutaan palveluun vuosittain noin 25 000 ja Norjassa noin 10 000 varusmiestä (tai -naista). Luvut tietysti vaihtelevat jonkin verran vuosittain.

Ei voi välttyä ikävältä ajatukselta, että sekä Suomea että Norjaa käytetään ikäänkuin Ruotsin maanpuolustuksen ”puskurivyöhykkeenä” mahdollista hyökkääjää vastaan. Voiko se olla mahdollista? Tai sitten kyse on vielä vakavammasta asiasta, joka esiintyi mm. Suomessa yleisesti 1930-luvun loppuvuosina poliittisten päättäjien keskuudessa: sotaa ei tule kuitenkaan (mm. ministeri Tanner).
 
Back
Top