Joo, kannattaa katsoa se koko video porukan. Itse olisin laittanut poikia korville jo hyvän tovin ennen. Uusruotsalaiset on oikein hyvässä suojelussa. Mut itse artistin olisi kannattanut antaa vain henkivartijoiden hoitaa homma, mut joskus sitä ei vaan enää välttämättä kestä ja sit voi vähä lipsahtaa.
Uutisia Ruotsista
- Viestiketjun aloittaja vehamala
- Aloitus PVM
ILoveEU
Kenraali
Hieman vaikea löytää kokonaista videota, enkä löytänytkään, mutta umpimähkään katsottuna vaikutti siltä, että ensin oli kaksi ruotsalaista isäntää haastamassa riitaa.
Sen jälkeen oltiin jossain kapealla kadulla, missä oli paikalle ilmaantunut (kavereita ja?) musliminaisia.
Sitten leikkautuu kohtaan, missä alkuperäinen ruotsalaisisäntä on amerikkalaisen rinnuksissa kiinni ja amerikkalainen heilauttaa siitä suoraan tonttiin. Se mikä pisti silmään oli se, että paikalta näyttää juoksevan karkuun kaksi ruotsalaista isäntää, kun amerikkalainen kurittaa kolmatta.
Mistä se kolmas tuli, miksi oli siellä ja miksi juoksi karkuun?
Edit:korjasin
Sen jälkeen oltiin jossain kapealla kadulla, missä oli paikalle ilmaantunut (kavereita ja?) musliminaisia.
Sitten leikkautuu kohtaan, missä alkuperäinen ruotsalaisisäntä on amerikkalaisen rinnuksissa kiinni ja amerikkalainen heilauttaa siitä suoraan tonttiin. Se mikä pisti silmään oli se, että paikalta näyttää juoksevan karkuun kaksi ruotsalaista isäntää, kun amerikkalainen kurittaa kolmatta.
Mistä se kolmas tuli, miksi oli siellä ja miksi juoksi karkuun?
Edit:korjasin
Olisi kiva tietää minkälaista dialogia Trumpin ja Ruotsin johdon välillä on. Alkaako tässä pikkuhiljaa kylmä nousemaan myös kansitakkiaatelisen takaraivoon että mitäs nyt tuli tehtyä kun kerta pääsee maaliksi Usan aseistettuun someapinointiin.
Ns. PEEÄR tappio ruotsille vaikka kyseessä on vain räppäri.
Ns. PEEÄR tappio ruotsille vaikka kyseessä on vain räppäri.
Totta. Mutta kyse ei ole siitä, vaan siitä että onko kaikki lain edessä saman arvoisia!
Suomessakaan ei voi vetää turpaan jos joku provosoi. Ruotsissa todennäkoisesti sama.
Mua ei pätkäänkää haittaa että nämä provosoijat sai kuonoonsa, mutta toivon että tämä Murican stara saa saman kohtelun lain edessä kuin tavan talliainen olisi saanut Ruotsissa.
Vääpeli
Greatest Leader
Eli jos sinua seuraa mamu lauma, joka provosoi ja tekee lievää väkivaltaa... Niin saat mitä seuraa?.....
Kyllä. Suomessa itsepuolustus on aika rajoitettua. Ja luulen että Ruotsissakin. Jos laki vituttaa niin siihen ei auta kuin äänestäminen.
Olen kyllä samaa mieltä että tyypit ansaitsi hivutuksen, mutta tästähän tässä ei ole kyse, vaan siitä että mitä naapurin laki sanoo.
lukkarinapulainen
Majuri
Ei, kun muilutuksen! Suomi-neiron käsistä Lain vei jo kaksperspäinen ryssän kotka. Nyt mennään alemmilla, Rooman määrittelemien parpaarilainsääräräntöjoen noilla.
Benelli
Respected Leader
Suomalaisten pitää osata paremmin ruotsia kuin ruotsalaisten...Ruotsissa kokoomuspuolue moderaternan puheenjohtaja Ulf Kristersson vaatii tiukennuksia oleskelulupien myöntämiseen. Kristersson esittää, että ruotsin kielen osaaminen olisi jatkossa pysyvän oleskeluluvan ehto, eikä yhteiskunta enää kustantaisi kaikkia tulkkauspalveluita.
”Hänen joka saa pysyvän oleskeluluvan on osattava ruotsia. Ja silloin ei tarvita enää laajaa ilmaista tulkkausta”, Kristersson sanoo.
”Oikeus omaan kotikieleen on nyt ollut vahvempi kuin velvollisuus opiskella ruotsia.”
”Aito integraatio alkaa ruotsin kielestä. Kieli on tie ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Se on aikuisille avain työmarkkinoille ja lapsille avain kouluun”, Kristersson linjaa.
Visbyn Almedalsveckanilla pitämässään tunnin mittaisessa linjapuheessa puoluejohtaja hahmotteli uutta 2020-luvun Ruotsin mallia. Kristerssonin mukaan juuri kieli on koko mallin ”punainen lanka”. Samalla hän korosti, ettei maahanmuuttajien voi heti odottaa osaavan täydellistä ruotsia, mutta tällä hetkellä ”ymmärrettävä kielitaito on ehdottomasti aliarvostettua”.
Ruotsin parlamentissa kokoomus on tällä hetkellä oppositioasemassa.
Hallituspuolue sosiaalidemokraattien opetusministeri Anna Ekström tyrmäsi Kristerssonin avauksen tuoreeltaan ”sydämettömänä” Dagens Nyheterin haastattelussa.
Puheessaan Kristersson tuomitsi myös jyrkästi vakavan väkivallan, ampumiset ja kranaatti-iskut. Samalla hän otti kantaa myös energiapolitiikkaan ja nauratti ruotslaisyleisöä sosialismivertauksella.
”Ruotsissa on väkilukuun nähden eniten kuolemaan johtaneita ampumistapauksia nuorten miesten keskuudessa koko Länsi-Euroopassa. Kymmenen kertaa enemmän kuin Saksassa. Tukholmaa ravisteli eilen kolme uutta ammuskelua. Sollentunassa [Tukholmassa] tapettiin nuori mies automaattiaseella.”
”Ja vuoden 2014 jälkeen on tehty 100 kranaatti-iskua. Kaksi vuotta sitten kahdeksanvuotias poika kuoli kranaattiin asunnossa Biskopsgårdenissa [Göteborgissa]. Tilanne on äärimmäinen maalle, joka ei käy sotaa.”
”Tämä ei ole Ruotsin malli.”
Ruotsin kokoomusjohtaja panisi tiukan ehdon oleskeluluville - ”Kieltä on osattava, ei enää laajaa tulkkausta”
Ulf Kristersson esitti myös Ruotsin liittymistä sotilasliitto Natoon ja panostuksia neljännen sukupolven ydinreaktoriteknologiaan.www.kauppalehti.fi
”Venäjän ohjuskykyjä on olennaisesti liioiteltu” | Verkkouutiset
Tutkijat pitävät Venäjän muodostamaa A2/AD-uhkaa osittaisena näköharhana.
www.verkkouutiset.fi
Poliisin rikostekniset tutkijat työskentelivät räjähdyspaikalla Helsingborgin poliisiasemalla lokakuussa 2017. (KUVA: JOHAN NILSSON / TT)
Käsikranaateista tuli arkea Ruotsissa
Viime vuonna Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi yli 40 ihmistä. Usein rikollispiireissä turvaudutaan kuitenkin aseiden sijasta käsikranaatteihin.
Hanna Huhtamäki HS
Julkaistu: 22.7. 2:00 , Päivitetty: 22.7. 6:39
Ruotsin kaduilla on räjähtänyt käsikranaatti harva se viikko: Niitä käytetään, koska todisteita jää vähemmän kuin ampuma-aseista
Viime vuonna Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi yli 40 ihmistä. Usein rikollispiireissä turvaudutaan kuitenkin aseiden sijasta käsikranaatteihin.
www.hs.fi
HELSINGBORG, lokakuu 2017. Voimakas räjähdys tuhoaa poliisiaseman sisäänkäynnin ja pirstoo kymmeniä ikkunoita.
Malmö, tammikuu 2018. Räjähdys vahingoittaa poliisiasemaa ja useita autoja Rosengårdin kaupunginosassa. Paineaalto tuntuu satojen metrien päässä tapahtumapaikalta.
Linköping, kesäkuu 2019. 25 ihmistä loukkaantuu ja yli 200 asuntoa vaurioituuräjähdyksessä kerrostaloalueella.
Ruotsin rikostenehkäisyneuvosto Brån tilastojen mukaan Ruotsissa on räjähtänyt vuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana kaikkiaan 255 kertaa. Räjähdyksistä 93 tapahtui tämän vuoden puolella.
Vaikka osa uutisoiduista räjähdyksistä on ollut tahattomia, näissä tapauksissa ei ole ainakaan ensinäkemältä uskottu olevan kyse onnettomuuksista – jokaisesta yli 200 räjähdyksestä on tehty rikosilmoitus.
MERKITTÄVÄ osa viime vuosina tapahtuneista räjähdyksistä on ollut käsikranaattiväkivaltaa. Esimerkiksi Ruotsin rikollisryhmät, kuten Suomessakin toimiva liivijengi Bandidos MC, ovat käyttäneet käsikranaatteja jo yli kymmenen vuoden ajan.
Tämä käy ilmi European Journal of Criminology -lehdessä tammikuussa julkaistusta tutkimuksesta nimeltä Explosive violence: A near-repeat study of hand grenade detonations and shootings in urban Sweden.
Poliisiviranomainen Joakim Sturup, Tukholman yliopiston tutkija Amir Rostami ja Malmön yliopiston tutkija Manne Gerell keräsivät tutkimustaan varten dataa sekä Ruotsin poliisilta että avoimista lähteistä vuosilta 2011–2016.
Tutkimuksen mukaan Ruotsissa räjähti kuudessa vuodessa 77 käsikranaattia, joista 55 Malmön, Göteborgin tai Tukholman alueella. Noin puolet käsikranaattiräjähdyksistä tapahtui viimeisenä tutkimusvuonna 2016.
Viime joulukuussa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT laski, että tutkimusajankohdan päättymisen jälkeen oli tapahtunut 39 uutta käsikranaattiräjähdystä. Tammikuun 2011 ja joulukuun alun 2018 välillä Ruotsissa räjähti siis kaikkiaan 116 käsikranaattia.
Se tarkoittaa keskimäärin yli yhtä kranaattia kuukaudessa.
LUKUJEN vertaileminen muihin maihin osoittautui tutkijoille vaikeaksi, sillä vastaavaa tietoa ei ollut muualla juurikaan kerätty. Suomessa asiaa on sivuttu muun muassa Ilkka Mäkitien väitöskirjatutkimuksessa Ballistic Trauma in Finland: An Epidemiologic and Clinical Study of Firearm and Explosion Injuriesvuonna 2006.
Mäkitien mukaan Suomessa on tapahtunut viime vuosikymmenten aikana ainoastaan kolme suurta räjähdeonnettomuutta: Lapuan patruunatehtaan räjähdys vuonna 1976, Puolustusvoimien kranaatin vahinkoräjähdys vuonna 1984 ja kotitekoisen pommin räjähdys Myyrmannin ostoskeskuksessa Vantaalla vuonna 2002. Myyrmannin räjähdyksen tahallisuudesta ei ole varmaa tietoa.
Näissä tapauksissa kuoli yhteensä 47 ihmistä.
Viranomaistietoa räjähteiden käytöstä nimenomaan vahingoittamistarkoituksessa ei ole, sillä esimerkiksi poliisihallitus tai Tilastokeskus eivät niitä tilastoi.
Viime vuosikymmeninä räjähteitä on todistetusti käytetty vakavan rikoksen välineenä ainakin kerran. Vuonna 2002 Helsingin Kampissa murhattiin miesräjäyttämällä hänen autonsa etäohjauksella. Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisarion Markku Mäkisen mukaan tällaiset tapaukset ovat kuitenkin ”täysin poikkeuksellisia”.
RUOTSALAISTUTKIMUKSESSA mainituista 77 käsikranaattiräjähdyksestä tekotapa kyettiin selvittämään 68 tapauksessa. Noin 30 prosentissa räjähdyksistä tekijän tarkoituksena oli vahingoittaa muita ihmisiä. Tätä tavoiteltiin esimerkiksi heittämällä kranaatti sisään kohdehenkilön asuntoon.
Lähes 70 prosentissa kohteena oli rakennus tai muu materiaalinen kohde, kuten ravintola tai muu yritystila. Neljässä prosentissa tapauksista kohde jäi selvittämättä, sillä käsikranaatit räjäytettiin esimerkiksi tyhjällä parkkipaikalla, risteysalueella tai satunnaisesti valitussa ajoneuvossa.
Jengiväkivaltaan erikoistunut ruotsalaistoimittaja Joakim Palmkvist sanoi helmikuussa 2018 The Local -lehden haastattelussa, että käsikranaattien suosio perustuu todennäköisesti niiden yksinkertaisuuteen ja asemaan Ruotsin lainsäädännössä.
AMPUMA-ASEEN käyttöön verrattuna käsikranaatti voi olla tekijälle niin sanotusti varmempi vaihtoehto. Nähdyksi ja tunnistetuksi tulemisen riski on käsikranaattia heittäessä pienempi. Aseen käytöstä jää rikospaikalle yleensä myös paljon todisteita, kuten hylsyjä ja luoteja, Palmkvist kertoi.
Ampuma-asetta käyttävän on nähtävä vaivaa peittääkseen jälkensä. Sen sijaan kranaatinsirpaleiden perusteella tekijän jäljille voi olla vaikeampi päästä, sillä räjähdys tyypillisesti tuhoaa kranaatista mahdollisesti löytyvän dna:n.
Palmkvist huomautti Ruotsin lain mahdollistaneen aiemmin sen, että jos joku jäi poliisin haaviin käsikranaatin kanssa, seuraukset eivät olleet välttämättä kovin vakavat. Nyt tilanne on muuttunut, vahvisti tiedustelupäällikkö Linda Staaf Ruotsin poliisista The Localille.
Malmön pommiryhmän päällikkö Göran Månsson esitteli kaupungista löydettyjä räjähtämättömiä käsikranaatteja elokuussa 2015. (KUVA: ELIAS VON HILDEBRAND / REUTERS)
Ruotsissa räjähteet kuuluvat syttyviä ja räjähtäviä materiaaleja koskevien lakien alle. Tammikuussa 2018 astui voimaan lakimuutos, joka kovensi törkeistä rikkomuksista saatavaa vähimmäisrangaistusta yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Enimmäistuomion pituus kasvoi neljästä vuodesta viiteen.
Käsikranaattien käyttö rikoksentekovälineenä on päässyt Explosive violence -tutkimuksen mukaan vakiintumaan. Keinoja on monia, Malmön yliopiston tutkija Manne Gerell kertoo HS:lle sähköpostitse. Yksi tapa on kiinnittää käsikranaatti auton alle niin, että sokka irtoaa ajamaan lähtiessä. Silloin käsikranaatti toimii autopommin tavoin.
Vaikka tekotavasta ei ollut varmuutta, myös Linköpingissä kesäkuussa tapahtuneen räjähdyksen epäiltiin liittyneen rikolliseen toimintaan. Ruotsalaislehti Expressenin mukaan kyseessä saattoi olla isku, joka oli kohdistettu moottoripyöräkerho No Surrenderin johtajaan.
KÄSIKRANAATTIRÄJÄHDYKSET ovat Explosive violence -tutkimuksen ja SVT:n mukaan vaatineet tähän mennessä kaksi kuolonuhria.
Uhreista toinen oli kahdeksanvuotias brittipoika, joka oli elokuussa 2016vierailulla sukulaistensa luona Göteborgin Biskopsgårdenissa. Hän nukkuisamassa sängyssä äitinsä, isosiskonsa ja pikkuveljensä kanssa, kun ikkunan läpi heitettiin käsikranaatti.
Viime vuoden tammikuussa kuoli 63-vuotias mies, joka löysi käsikranaatin pyöräillessään Tukholman Vårby gårdissa. Mies erehtyi luulemaan kranaattia leluksi ja poimi sen maasta.
MYÖS ampuma-aseväkivallan määrä on kasvanut Ruotsissa, vaikka se ehti jo vähentyä 1990-luvun alkupuolella. Viime vuosikymmenen puolivälissä määrä alkoi kasvaa, ja viime vuonna tehtiin kyseenalainen ennätys: ampumavälikohtauksissa kuoli SVT:n mukaan enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin.
Vahvistettujen kuolonuhrien määrä vaihtelee hieman tilastoijasta riippuen. Rikostenehkäisyneuvosto Brån mukaan viime vuonna kuoliaaksi ammuttiin 43 ihmistä, poliisin mukaan 45.
Vuosittaisten kuolonuhrien määrä on joka tapauksessa yli kaksinkertaistunut Brån tilastoinnin aloittamisvuodesta 2011.
Kuluva vuosi näyttää tilastojen valossa yhtä synkältä. Ampumavälikohtauksissa on kuollut poliisin mukaan jo ainakin 23 ihmistä.
Esimerkiksi kesäkuun viimeisen päivän iltana poliisi hälytettiin muutaman tunnin sisällä kolmelle ampumapaikalle. Välikohtauksissa kuoli kaksi ihmistä: ensin miestä ammuttiin automaattiaseella Sollentunassa, toinen kuoli myöhemmin luoteihin Blackebergissä. Ainakin toinen uhreista kuului Aftonbladetin mukaan rikollisjärjestöön.
KUOLEMAAN johtava aseellinen väkivalta on Brån Brottsutvecklingen i Sverige fram till år 2015 -raportin mukaan yhä useammin kytköksissä muuhun rikollisuuteen.
Vuosina 2008–2013 lähes puolet uhreista kuoli rikollisuuteen liittyvissä yhteenotoissa, kun vuosina 1990–1995 osuus oli alle viidennes. Samalla ampumavälikohtaukset ovat siirtyneet enenevissä määrin yksityisasunnoista kaduille, toreille ja julkisiin liikennevälineisiin.
Rikoksissa käytetyt ja alamaailman piireissä kiertävät ampuma-aseet ovat usein laittomia. Suuri osa näistä aseista on Brån vuonna 2016 tekemän haastattelututkimuksen mukaan valmistettu Tšekissä tai entisen Jugoslavian alueella. Aseita salakuljetetaan Ruotsiin pääosin maateitse.
”Aseet ostetaan tai hankitaan Balkanilla ja tuodaan sitten Euroopan halki Ruotsiin. Yleisimpiä ovat pistoolit ja revolverit”, Ruotsin tulliviraston asiantuntija Jonas Karlsson sanoi The Local -lehdelle.
Ruotsin tulli esitteli takavarikoimiaan aseita vuonna 2017. (KUVA: CHRISTINE OLSSON / TT)
ASEELLISTEN kiistojen juurisyyt ovat Brån mukaan tavallisempia kuin monesti oletetaan, vaikka ne tapahtuisivatkin alamaailmassa. Taustalla voi olla huumekauppaa, kiristysyrityksiä tai laitonta velanperintää, mutta kyse on usein myös henkilökohtaisista kaunoista.
Myös siinä, miten konfliktit lopulta etenevät, on suuria eroja.
Osa ampumisista tapahtuu hetken mielijohteesta esimerkiksi riidan seurauksena: suuttumuksen tunteet kuohuvat yli, ja ase on käden ulottuvilla. Toisinaan tekijällä saattaa olla ampumistarkoitus, mutta hän ei ole suunnitellut tekoaan sen pidemmälle. Kun uhri sitten tulee yllättäen vastaan esimerkiksi ulkona liikkuessa, tilanne voi kärjistyä nopeasti.
Joskus tarkoituksena on tappaa. Uhrin liikkeitä saatetaan kartoittaa etukäteen, ja hänet voidaan houkutella ansaan tekopaikalle. Näissä tapauksissa tekijä ei ole Brån mukaan useinkaan se, joka toivoo uhrin kuolemaa, vaan murhat tilataan yleensä muualta.
Konfliktit alkavat usein kahden tai muutaman ihmisen välisestä riidasta, mutta niihin ajautuu jengi- ja rikoskytkösten vuoksi myös ulkopuolisia. Kun jotakuta vastaan hyökätään, uhri ja hänen taustaverkostonsa voivat kokea painetta ryhtyä vastatoimiin asemansa ja kunniansa säilyttämiseksi. Ne eivät jää toiselta osapuolelta vaille uutta reaktiota, ja väkivallan kierre on valmis.
Malmö, tammikuu 2018. Räjähdys vahingoittaa poliisiasemaa ja useita autoja Rosengårdin kaupunginosassa. Paineaalto tuntuu satojen metrien päässä tapahtumapaikalta.
Linköping, kesäkuu 2019. 25 ihmistä loukkaantuu ja yli 200 asuntoa vaurioituuräjähdyksessä kerrostaloalueella.
Ruotsin rikostenehkäisyneuvosto Brån tilastojen mukaan Ruotsissa on räjähtänyt vuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana kaikkiaan 255 kertaa. Räjähdyksistä 93 tapahtui tämän vuoden puolella.
Vaikka osa uutisoiduista räjähdyksistä on ollut tahattomia, näissä tapauksissa ei ole ainakaan ensinäkemältä uskottu olevan kyse onnettomuuksista – jokaisesta yli 200 räjähdyksestä on tehty rikosilmoitus.
MERKITTÄVÄ osa viime vuosina tapahtuneista räjähdyksistä on ollut käsikranaattiväkivaltaa. Esimerkiksi Ruotsin rikollisryhmät, kuten Suomessakin toimiva liivijengi Bandidos MC, ovat käyttäneet käsikranaatteja jo yli kymmenen vuoden ajan.
Tämä käy ilmi European Journal of Criminology -lehdessä tammikuussa julkaistusta tutkimuksesta nimeltä Explosive violence: A near-repeat study of hand grenade detonations and shootings in urban Sweden.
Poliisiviranomainen Joakim Sturup, Tukholman yliopiston tutkija Amir Rostami ja Malmön yliopiston tutkija Manne Gerell keräsivät tutkimustaan varten dataa sekä Ruotsin poliisilta että avoimista lähteistä vuosilta 2011–2016.
Tutkimuksen mukaan Ruotsissa räjähti kuudessa vuodessa 77 käsikranaattia, joista 55 Malmön, Göteborgin tai Tukholman alueella. Noin puolet käsikranaattiräjähdyksistä tapahtui viimeisenä tutkimusvuonna 2016.
Viime joulukuussa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT laski, että tutkimusajankohdan päättymisen jälkeen oli tapahtunut 39 uutta käsikranaattiräjähdystä. Tammikuun 2011 ja joulukuun alun 2018 välillä Ruotsissa räjähti siis kaikkiaan 116 käsikranaattia.
Se tarkoittaa keskimäärin yli yhtä kranaattia kuukaudessa.
LUKUJEN vertaileminen muihin maihin osoittautui tutkijoille vaikeaksi, sillä vastaavaa tietoa ei ollut muualla juurikaan kerätty. Suomessa asiaa on sivuttu muun muassa Ilkka Mäkitien väitöskirjatutkimuksessa Ballistic Trauma in Finland: An Epidemiologic and Clinical Study of Firearm and Explosion Injuriesvuonna 2006.
Mäkitien mukaan Suomessa on tapahtunut viime vuosikymmenten aikana ainoastaan kolme suurta räjähdeonnettomuutta: Lapuan patruunatehtaan räjähdys vuonna 1976, Puolustusvoimien kranaatin vahinkoräjähdys vuonna 1984 ja kotitekoisen pommin räjähdys Myyrmannin ostoskeskuksessa Vantaalla vuonna 2002. Myyrmannin räjähdyksen tahallisuudesta ei ole varmaa tietoa.
Näissä tapauksissa kuoli yhteensä 47 ihmistä.
Viranomaistietoa räjähteiden käytöstä nimenomaan vahingoittamistarkoituksessa ei ole, sillä esimerkiksi poliisihallitus tai Tilastokeskus eivät niitä tilastoi.
Viime vuosikymmeninä räjähteitä on todistetusti käytetty vakavan rikoksen välineenä ainakin kerran. Vuonna 2002 Helsingin Kampissa murhattiin miesräjäyttämällä hänen autonsa etäohjauksella. Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisarion Markku Mäkisen mukaan tällaiset tapaukset ovat kuitenkin ”täysin poikkeuksellisia”.
RUOTSALAISTUTKIMUKSESSA mainituista 77 käsikranaattiräjähdyksestä tekotapa kyettiin selvittämään 68 tapauksessa. Noin 30 prosentissa räjähdyksistä tekijän tarkoituksena oli vahingoittaa muita ihmisiä. Tätä tavoiteltiin esimerkiksi heittämällä kranaatti sisään kohdehenkilön asuntoon.
Lähes 70 prosentissa kohteena oli rakennus tai muu materiaalinen kohde, kuten ravintola tai muu yritystila. Neljässä prosentissa tapauksista kohde jäi selvittämättä, sillä käsikranaatit räjäytettiin esimerkiksi tyhjällä parkkipaikalla, risteysalueella tai satunnaisesti valitussa ajoneuvossa.
Jengiväkivaltaan erikoistunut ruotsalaistoimittaja Joakim Palmkvist sanoi helmikuussa 2018 The Local -lehden haastattelussa, että käsikranaattien suosio perustuu todennäköisesti niiden yksinkertaisuuteen ja asemaan Ruotsin lainsäädännössä.
AMPUMA-ASEEN käyttöön verrattuna käsikranaatti voi olla tekijälle niin sanotusti varmempi vaihtoehto. Nähdyksi ja tunnistetuksi tulemisen riski on käsikranaattia heittäessä pienempi. Aseen käytöstä jää rikospaikalle yleensä myös paljon todisteita, kuten hylsyjä ja luoteja, Palmkvist kertoi.
Ampuma-asetta käyttävän on nähtävä vaivaa peittääkseen jälkensä. Sen sijaan kranaatinsirpaleiden perusteella tekijän jäljille voi olla vaikeampi päästä, sillä räjähdys tyypillisesti tuhoaa kranaatista mahdollisesti löytyvän dna:n.
Palmkvist huomautti Ruotsin lain mahdollistaneen aiemmin sen, että jos joku jäi poliisin haaviin käsikranaatin kanssa, seuraukset eivät olleet välttämättä kovin vakavat. Nyt tilanne on muuttunut, vahvisti tiedustelupäällikkö Linda Staaf Ruotsin poliisista The Localille.
Malmön pommiryhmän päällikkö Göran Månsson esitteli kaupungista löydettyjä räjähtämättömiä käsikranaatteja elokuussa 2015. (KUVA: ELIAS VON HILDEBRAND / REUTERS)
Ruotsissa räjähteet kuuluvat syttyviä ja räjähtäviä materiaaleja koskevien lakien alle. Tammikuussa 2018 astui voimaan lakimuutos, joka kovensi törkeistä rikkomuksista saatavaa vähimmäisrangaistusta yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Enimmäistuomion pituus kasvoi neljästä vuodesta viiteen.
Käsikranaattien käyttö rikoksentekovälineenä on päässyt Explosive violence -tutkimuksen mukaan vakiintumaan. Keinoja on monia, Malmön yliopiston tutkija Manne Gerell kertoo HS:lle sähköpostitse. Yksi tapa on kiinnittää käsikranaatti auton alle niin, että sokka irtoaa ajamaan lähtiessä. Silloin käsikranaatti toimii autopommin tavoin.
Vaikka tekotavasta ei ollut varmuutta, myös Linköpingissä kesäkuussa tapahtuneen räjähdyksen epäiltiin liittyneen rikolliseen toimintaan. Ruotsalaislehti Expressenin mukaan kyseessä saattoi olla isku, joka oli kohdistettu moottoripyöräkerho No Surrenderin johtajaan.
KÄSIKRANAATTIRÄJÄHDYKSET ovat Explosive violence -tutkimuksen ja SVT:n mukaan vaatineet tähän mennessä kaksi kuolonuhria.
Uhreista toinen oli kahdeksanvuotias brittipoika, joka oli elokuussa 2016vierailulla sukulaistensa luona Göteborgin Biskopsgårdenissa. Hän nukkuisamassa sängyssä äitinsä, isosiskonsa ja pikkuveljensä kanssa, kun ikkunan läpi heitettiin käsikranaatti.
Viime vuoden tammikuussa kuoli 63-vuotias mies, joka löysi käsikranaatin pyöräillessään Tukholman Vårby gårdissa. Mies erehtyi luulemaan kranaattia leluksi ja poimi sen maasta.
MYÖS ampuma-aseväkivallan määrä on kasvanut Ruotsissa, vaikka se ehti jo vähentyä 1990-luvun alkupuolella. Viime vuosikymmenen puolivälissä määrä alkoi kasvaa, ja viime vuonna tehtiin kyseenalainen ennätys: ampumavälikohtauksissa kuoli SVT:n mukaan enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin.
Vahvistettujen kuolonuhrien määrä vaihtelee hieman tilastoijasta riippuen. Rikostenehkäisyneuvosto Brån mukaan viime vuonna kuoliaaksi ammuttiin 43 ihmistä, poliisin mukaan 45.
Vuosittaisten kuolonuhrien määrä on joka tapauksessa yli kaksinkertaistunut Brån tilastoinnin aloittamisvuodesta 2011.
Kuluva vuosi näyttää tilastojen valossa yhtä synkältä. Ampumavälikohtauksissa on kuollut poliisin mukaan jo ainakin 23 ihmistä.
Esimerkiksi kesäkuun viimeisen päivän iltana poliisi hälytettiin muutaman tunnin sisällä kolmelle ampumapaikalle. Välikohtauksissa kuoli kaksi ihmistä: ensin miestä ammuttiin automaattiaseella Sollentunassa, toinen kuoli myöhemmin luoteihin Blackebergissä. Ainakin toinen uhreista kuului Aftonbladetin mukaan rikollisjärjestöön.
KUOLEMAAN johtava aseellinen väkivalta on Brån Brottsutvecklingen i Sverige fram till år 2015 -raportin mukaan yhä useammin kytköksissä muuhun rikollisuuteen.
Vuosina 2008–2013 lähes puolet uhreista kuoli rikollisuuteen liittyvissä yhteenotoissa, kun vuosina 1990–1995 osuus oli alle viidennes. Samalla ampumavälikohtaukset ovat siirtyneet enenevissä määrin yksityisasunnoista kaduille, toreille ja julkisiin liikennevälineisiin.
Rikoksissa käytetyt ja alamaailman piireissä kiertävät ampuma-aseet ovat usein laittomia. Suuri osa näistä aseista on Brån vuonna 2016 tekemän haastattelututkimuksen mukaan valmistettu Tšekissä tai entisen Jugoslavian alueella. Aseita salakuljetetaan Ruotsiin pääosin maateitse.
”Aseet ostetaan tai hankitaan Balkanilla ja tuodaan sitten Euroopan halki Ruotsiin. Yleisimpiä ovat pistoolit ja revolverit”, Ruotsin tulliviraston asiantuntija Jonas Karlsson sanoi The Local -lehdelle.
Ruotsin tulli esitteli takavarikoimiaan aseita vuonna 2017. (KUVA: CHRISTINE OLSSON / TT)
ASEELLISTEN kiistojen juurisyyt ovat Brån mukaan tavallisempia kuin monesti oletetaan, vaikka ne tapahtuisivatkin alamaailmassa. Taustalla voi olla huumekauppaa, kiristysyrityksiä tai laitonta velanperintää, mutta kyse on usein myös henkilökohtaisista kaunoista.
Myös siinä, miten konfliktit lopulta etenevät, on suuria eroja.
Osa ampumisista tapahtuu hetken mielijohteesta esimerkiksi riidan seurauksena: suuttumuksen tunteet kuohuvat yli, ja ase on käden ulottuvilla. Toisinaan tekijällä saattaa olla ampumistarkoitus, mutta hän ei ole suunnitellut tekoaan sen pidemmälle. Kun uhri sitten tulee yllättäen vastaan esimerkiksi ulkona liikkuessa, tilanne voi kärjistyä nopeasti.
Joskus tarkoituksena on tappaa. Uhrin liikkeitä saatetaan kartoittaa etukäteen, ja hänet voidaan houkutella ansaan tekopaikalle. Näissä tapauksissa tekijä ei ole Brån mukaan useinkaan se, joka toivoo uhrin kuolemaa, vaan murhat tilataan yleensä muualta.
Konfliktit alkavat usein kahden tai muutaman ihmisen välisestä riidasta, mutta niihin ajautuu jengi- ja rikoskytkösten vuoksi myös ulkopuolisia. Kun jotakuta vastaan hyökätään, uhri ja hänen taustaverkostonsa voivat kokea painetta ryhtyä vastatoimiin asemansa ja kunniansa säilyttämiseksi. Ne eivät jää toiselta osapuolelta vaille uutta reaktiota, ja väkivallan kierre on valmis.
Aquilifer
Kenraali
Tuossa Hesarin artikkelissa on toimittajan täytynyt nähdä oikein erityistä vaivaa, kun on onnistunut jättämään käsikranaattien heittelijöiden ja ammuskelijoiden taustan mainitsematta.
Taitavasti kuitenkin ainoana rikollisliigana mainitaan Bandidos, joka on pääsääntöisesti etnisesti valkoinen mutta unohdetaan mainita kymmenet muut jengit, jotka ovat etnisyydeltään tuontitavaraa, ja uhrina mainitaan brittipoika, joka britteydestään huolimatta oli somalitaustainen. "Brittipoika" kuulostaa enemmän sellaiselta pisamanaamaiselta punapäältä.
Hesari vetää taas kyllä vahvasti pisteet agendan ajamisesta. Teknisesti hyvä artikkeli, mutta valikoitu faktojen poisjättäminen paljastaa taas paljon. Helposti asiaa tuntemattomalle jää taas sellainen visio että kylläpä Håkan ja Svante ovat pahapäisiksi ruvenneet... mikä oli tietysti tarkoituskin.
Taitavasti kuitenkin ainoana rikollisliigana mainitaan Bandidos, joka on pääsääntöisesti etnisesti valkoinen mutta unohdetaan mainita kymmenet muut jengit, jotka ovat etnisyydeltään tuontitavaraa, ja uhrina mainitaan brittipoika, joka britteydestään huolimatta oli somalitaustainen. "Brittipoika" kuulostaa enemmän sellaiselta pisamanaamaiselta punapäältä.
Hesari vetää taas kyllä vahvasti pisteet agendan ajamisesta. Teknisesti hyvä artikkeli, mutta valikoitu faktojen poisjättäminen paljastaa taas paljon. Helposti asiaa tuntemattomalle jää taas sellainen visio että kylläpä Håkan ja Svante ovat pahapäisiksi ruvenneet... mikä oli tietysti tarkoituskin.
Nyt ollaan hyvin vahvasti kiinni Vuoden Journalisti-palkinnon saamisessa! Aika vahvasti kyllä hs vetää ja valkopesee..
Poliisin rikostekniset tutkijat työskentelivät räjähdyspaikalla Helsingborgin poliisiasemalla lokakuussa 2017. (KUVA: JOHAN NILSSON / TT)
Käsikranaateista tuli arkea Ruotsissa
Viime vuonna Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi yli 40 ihmistä. Usein rikollispiireissä turvaudutaan kuitenkin aseiden sijasta käsikranaatteihin.
Hanna Huhtamäki HS
Julkaistu: 22.7. 2:00 , Päivitetty: 22.7. 6:39
Ruotsin kaduilla on räjähtänyt käsikranaatti harva se viikko: Niitä käytetään, koska todisteita jää vähemmän kuin ampuma-aseista
Viime vuonna Ruotsissa ammuttiin kuoliaaksi yli 40 ihmistä. Usein rikollispiireissä turvaudutaan kuitenkin aseiden sijasta käsikranaatteihin.
HELSINGBORG, lokakuu 2017. Voimakas räjähdys tuhoaa poliisiaseman sisäänkäynnin ja pirstoo kymmeniä ikkunoita.
Malmö, tammikuu 2018. Räjähdys vahingoittaa poliisiasemaa ja useita autoja Rosengårdin kaupunginosassa. Paineaalto tuntuu satojen metrien päässä tapahtumapaikalta.
Linköping, kesäkuu 2019. 25 ihmistä loukkaantuu ja yli 200 asuntoa vaurioituuräjähdyksessä kerrostaloalueella.
Ruotsin rikostenehkäisyneuvosto Brån tilastojen mukaan Ruotsissa on räjähtänyt vuoden 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana kaikkiaan 255 kertaa. Räjähdyksistä 93 tapahtui tämän vuoden puolella.
Vaikka osa uutisoiduista räjähdyksistä on ollut tahattomia, näissä tapauksissa ei ole ainakaan ensinäkemältä uskottu olevan kyse onnettomuuksista – jokaisesta yli 200 räjähdyksestä on tehty rikosilmoitus.
MERKITTÄVÄ osa viime vuosina tapahtuneista räjähdyksistä on ollut käsikranaattiväkivaltaa. Esimerkiksi Ruotsin rikollisryhmät, kuten Suomessakin toimiva liivijengi Bandidos MC, ovat käyttäneet käsikranaatteja jo yli kymmenen vuoden ajan.
Tämä käy ilmi European Journal of Criminology -lehdessä tammikuussa julkaistusta tutkimuksesta nimeltä Explosive violence: A near-repeat study of hand grenade detonations and shootings in urban Sweden.
Poliisiviranomainen Joakim Sturup, Tukholman yliopiston tutkija Amir Rostami ja Malmön yliopiston tutkija Manne Gerell keräsivät tutkimustaan varten dataa sekä Ruotsin poliisilta että avoimista lähteistä vuosilta 2011–2016.
Tutkimuksen mukaan Ruotsissa räjähti kuudessa vuodessa 77 käsikranaattia, joista 55 Malmön, Göteborgin tai Tukholman alueella. Noin puolet käsikranaattiräjähdyksistä tapahtui viimeisenä tutkimusvuonna 2016.
Viime joulukuussa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT laski, että tutkimusajankohdan päättymisen jälkeen oli tapahtunut 39 uutta käsikranaattiräjähdystä. Tammikuun 2011 ja joulukuun alun 2018 välillä Ruotsissa räjähti siis kaikkiaan 116 käsikranaattia.
Se tarkoittaa keskimäärin yli yhtä kranaattia kuukaudessa.
LUKUJEN vertaileminen muihin maihin osoittautui tutkijoille vaikeaksi, sillä vastaavaa tietoa ei ollut muualla juurikaan kerätty. Suomessa asiaa on sivuttu muun muassa Ilkka Mäkitien väitöskirjatutkimuksessa Ballistic Trauma in Finland: An Epidemiologic and Clinical Study of Firearm and Explosion Injuriesvuonna 2006.
Mäkitien mukaan Suomessa on tapahtunut viime vuosikymmenten aikana ainoastaan kolme suurta räjähdeonnettomuutta: Lapuan patruunatehtaan räjähdys vuonna 1976, Puolustusvoimien kranaatin vahinkoräjähdys vuonna 1984 ja kotitekoisen pommin räjähdys Myyrmannin ostoskeskuksessa Vantaalla vuonna 2002. Myyrmannin räjähdyksen tahallisuudesta ei ole varmaa tietoa.
Näissä tapauksissa kuoli yhteensä 47 ihmistä.
Viranomaistietoa räjähteiden käytöstä nimenomaan vahingoittamistarkoituksessa ei ole, sillä esimerkiksi poliisihallitus tai Tilastokeskus eivät niitä tilastoi.
Viime vuosikymmeninä räjähteitä on todistetusti käytetty vakavan rikoksen välineenä ainakin kerran. Vuonna 2002 Helsingin Kampissa murhattiin miesräjäyttämällä hänen autonsa etäohjauksella. Helsingin poliisilaitoksen rikosylikomisarion Markku Mäkisen mukaan tällaiset tapaukset ovat kuitenkin ”täysin poikkeuksellisia”.
RUOTSALAISTUTKIMUKSESSA mainituista 77 käsikranaattiräjähdyksestä tekotapa kyettiin selvittämään 68 tapauksessa. Noin 30 prosentissa räjähdyksistä tekijän tarkoituksena oli vahingoittaa muita ihmisiä. Tätä tavoiteltiin esimerkiksi heittämällä kranaatti sisään kohdehenkilön asuntoon.
Lähes 70 prosentissa kohteena oli rakennus tai muu materiaalinen kohde, kuten ravintola tai muu yritystila. Neljässä prosentissa tapauksista kohde jäi selvittämättä, sillä käsikranaatit räjäytettiin esimerkiksi tyhjällä parkkipaikalla, risteysalueella tai satunnaisesti valitussa ajoneuvossa.
Jengiväkivaltaan erikoistunut ruotsalaistoimittaja Joakim Palmkvist sanoi helmikuussa 2018 The Local -lehden haastattelussa, että käsikranaattien suosio perustuu todennäköisesti niiden yksinkertaisuuteen ja asemaan Ruotsin lainsäädännössä.
AMPUMA-ASEEN käyttöön verrattuna käsikranaatti voi olla tekijälle niin sanotusti varmempi vaihtoehto. Nähdyksi ja tunnistetuksi tulemisen riski on käsikranaattia heittäessä pienempi. Aseen käytöstä jää rikospaikalle yleensä myös paljon todisteita, kuten hylsyjä ja luoteja, Palmkvist kertoi.
Ampuma-asetta käyttävän on nähtävä vaivaa peittääkseen jälkensä. Sen sijaan kranaatinsirpaleiden perusteella tekijän jäljille voi olla vaikeampi päästä, sillä räjähdys tyypillisesti tuhoaa kranaatista mahdollisesti löytyvän dna:n.
Palmkvist huomautti Ruotsin lain mahdollistaneen aiemmin sen, että jos joku jäi poliisin haaviin käsikranaatin kanssa, seuraukset eivät olleet välttämättä kovin vakavat. Nyt tilanne on muuttunut, vahvisti tiedustelupäällikkö Linda Staaf Ruotsin poliisista The Localille.
Malmön pommiryhmän päällikkö Göran Månsson esitteli kaupungista löydettyjä räjähtämättömiä käsikranaatteja elokuussa 2015. (KUVA: ELIAS VON HILDEBRAND / REUTERS)
Ruotsissa räjähteet kuuluvat syttyviä ja räjähtäviä materiaaleja koskevien lakien alle. Tammikuussa 2018 astui voimaan lakimuutos, joka kovensi törkeistä rikkomuksista saatavaa vähimmäisrangaistusta yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Enimmäistuomion pituus kasvoi neljästä vuodesta viiteen.
Käsikranaattien käyttö rikoksentekovälineenä on päässyt Explosive violence -tutkimuksen mukaan vakiintumaan. Keinoja on monia, Malmön yliopiston tutkija Manne Gerell kertoo HS:lle sähköpostitse. Yksi tapa on kiinnittää käsikranaatti auton alle niin, että sokka irtoaa ajamaan lähtiessä. Silloin käsikranaatti toimii autopommin tavoin.
Vaikka tekotavasta ei ollut varmuutta, myös Linköpingissä kesäkuussa tapahtuneen räjähdyksen epäiltiin liittyneen rikolliseen toimintaan. Ruotsalaislehti Expressenin mukaan kyseessä saattoi olla isku, joka oli kohdistettu moottoripyöräkerho No Surrenderin johtajaan.
KÄSIKRANAATTIRÄJÄHDYKSET ovat Explosive violence -tutkimuksen ja SVT:n mukaan vaatineet tähän mennessä kaksi kuolonuhria.
Uhreista toinen oli kahdeksanvuotias brittipoika, joka oli elokuussa 2016vierailulla sukulaistensa luona Göteborgin Biskopsgårdenissa. Hän nukkuisamassa sängyssä äitinsä, isosiskonsa ja pikkuveljensä kanssa, kun ikkunan läpi heitettiin käsikranaatti.
Viime vuoden tammikuussa kuoli 63-vuotias mies, joka löysi käsikranaatin pyöräillessään Tukholman Vårby gårdissa. Mies erehtyi luulemaan kranaattia leluksi ja poimi sen maasta.
MYÖS ampuma-aseväkivallan määrä on kasvanut Ruotsissa, vaikka se ehti jo vähentyä 1990-luvun alkupuolella. Viime vuosikymmenen puolivälissä määrä alkoi kasvaa, ja viime vuonna tehtiin kyseenalainen ennätys: ampumavälikohtauksissa kuoli SVT:n mukaan enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin.
Vahvistettujen kuolonuhrien määrä vaihtelee hieman tilastoijasta riippuen. Rikostenehkäisyneuvosto Brån mukaan viime vuonna kuoliaaksi ammuttiin 43 ihmistä, poliisin mukaan 45.
Vuosittaisten kuolonuhrien määrä on joka tapauksessa yli kaksinkertaistunut Brån tilastoinnin aloittamisvuodesta 2011.
Kuluva vuosi näyttää tilastojen valossa yhtä synkältä. Ampumavälikohtauksissa on kuollut poliisin mukaan jo ainakin 23 ihmistä.
Esimerkiksi kesäkuun viimeisen päivän iltana poliisi hälytettiin muutaman tunnin sisällä kolmelle ampumapaikalle. Välikohtauksissa kuoli kaksi ihmistä: ensin miestä ammuttiin automaattiaseella Sollentunassa, toinen kuoli myöhemmin luoteihin Blackebergissä. Ainakin toinen uhreista kuului Aftonbladetin mukaan rikollisjärjestöön.
KUOLEMAAN johtava aseellinen väkivalta on Brån Brottsutvecklingen i Sverige fram till år 2015 -raportin mukaan yhä useammin kytköksissä muuhun rikollisuuteen.
Vuosina 2008–2013 lähes puolet uhreista kuoli rikollisuuteen liittyvissä yhteenotoissa, kun vuosina 1990–1995 osuus oli alle viidennes. Samalla ampumavälikohtaukset ovat siirtyneet enenevissä määrin yksityisasunnoista kaduille, toreille ja julkisiin liikennevälineisiin.
Rikoksissa käytetyt ja alamaailman piireissä kiertävät ampuma-aseet ovat usein laittomia. Suuri osa näistä aseista on Brån vuonna 2016 tekemän haastattelututkimuksen mukaan valmistettu Tšekissä tai entisen Jugoslavian alueella. Aseita salakuljetetaan Ruotsiin pääosin maateitse.
”Aseet ostetaan tai hankitaan Balkanilla ja tuodaan sitten Euroopan halki Ruotsiin. Yleisimpiä ovat pistoolit ja revolverit”, Ruotsin tulliviraston asiantuntija Jonas Karlsson sanoi The Local -lehdelle.
Ruotsin tulli esitteli takavarikoimiaan aseita vuonna 2017. (KUVA: CHRISTINE OLSSON / TT)
ASEELLISTEN kiistojen juurisyyt ovat Brån mukaan tavallisempia kuin monesti oletetaan, vaikka ne tapahtuisivatkin alamaailmassa. Taustalla voi olla huumekauppaa, kiristysyrityksiä tai laitonta velanperintää, mutta kyse on usein myös henkilökohtaisista kaunoista.
Myös siinä, miten konfliktit lopulta etenevät, on suuria eroja.
Osa ampumisista tapahtuu hetken mielijohteesta esimerkiksi riidan seurauksena: suuttumuksen tunteet kuohuvat yli, ja ase on käden ulottuvilla. Toisinaan tekijällä saattaa olla ampumistarkoitus, mutta hän ei ole suunnitellut tekoaan sen pidemmälle. Kun uhri sitten tulee yllättäen vastaan esimerkiksi ulkona liikkuessa, tilanne voi kärjistyä nopeasti.
Joskus tarkoituksena on tappaa. Uhrin liikkeitä saatetaan kartoittaa etukäteen, ja hänet voidaan houkutella ansaan tekopaikalle. Näissä tapauksissa tekijä ei ole Brån mukaan useinkaan se, joka toivoo uhrin kuolemaa, vaan murhat tilataan yleensä muualta.
Konfliktit alkavat usein kahden tai muutaman ihmisen välisestä riidasta, mutta niihin ajautuu jengi- ja rikoskytkösten vuoksi myös ulkopuolisia. Kun jotakuta vastaan hyökätään, uhri ja hänen taustaverkostonsa voivat kokea painetta ryhtyä vastatoimiin asemansa ja kunniansa säilyttämiseksi. Ne eivät jää toiselta osapuolelta vaille uutta reaktiota, ja väkivallan kierre on valmis.
VanhaPate
Respected Leader
Joku ruotsalainen tunnettu näyttelijä on käynyt Floridassa saakka sekstailemassa alaikäisen kanssa. Uhrin ikä on 12 ja 16 välissä. Nimeä eikä kuvaa löydy suomalaisesta tai ruotsalaisesta mediasta mutta floridalaisesta julkaisusta löytyy.
Olsson, Joaquin Rustan Nabi
www.iltalehti.fi
www.expressen.se
www.aftonbladet.se
eu.floridatoday.com
Olsson, Joaquin Rustan Nabi
Ruotsalaisnäyttelijä pidätetty USA:ssa - harrasti seksiä alaikäisen kanssa, ”Otin riskin”
Ruotsalaisnäyttelijä on ollut mukana lukuisissa suurissa projekteissa niin teatterissa kuin tv-sarjoissakin.
www.iltalehti.fi
Svensk skådespelare gripen i USA – misstänks för sexbrott
Den svenske skådespelare som gripits i USA misstänkt för sexbrott har fått sin borgen satt. Mannen, som är i 40-årsåldern, har erkänt att han rest till Florida vid ett flertal tillfällen för att träffa flickan, som är under 16 år. Svenskens borgen är satt till 190 000 dollar – cirka 1,8 miljoner...
Svensk skådespelare gripen för sex med minderårig i USA
En svensk skådespelare har gripits i USA för att ha haft sex med en minderårig flicka. I förhören säger skådespelaren att han visste att det var olagligt – men
www.aftonbladet.se
Swedish man in Palm Bay charged with sexual battery on teen
Olsson told police he knew he was committing a crime because he had looked up the laws in the United States before his trip.
eu.floridatoday.com
Joaquin Rustan NaBi Olsson (Stockholm, 47 år) - Merinfo.se
www.merinfo.se
Login • Instagram
Welcome back to Instagram. Sign in to check out what your friends, family & interests have been capturing & sharing around the world.
www.instagram.com
Joaquin NaBi har Dramaten som arbetsplats - P4 Väst
Joaquin NaBi Olsson från Lysekil spelar just nu i pjäsen "Hålla andan" på Dramaten i Stockholm.
sverigesradio.se
Selvästi Göteborgin Olssoneita, pärstästä päätellen.Joaquin Rustan NaBi Olsson (Stockholm, 47 år) - Merinfo.se
Login • Instagram
Welcome back to Instagram. Sign in to check out what your friends, family & interests have been capturing & sharing around the world.
Joaquin NaBi har Dramaten som arbetsplats - P4 Väst
Joaquin NaBi Olsson från Lysekil spelar just nu i pjäsen "Hålla andan" på Dramaten i Stockholm.
Hyvä että sattui USAssa, siellä saa pidemmät kakut kuin Ruotsissa.
Donald voi alkaa neuvottelut vaihdosta räppäriin.
Donald voi alkaa neuvottelut vaihdosta räppäriin.
Jos taipuisikin niin silloin Löfven ei kauan ole pääministeri jos antaa vieraan vallan presidentin vaikuttaa lain kulkuun. Muttei ne taivu.
Ruotsi on ollu itsenäinen ties kuinka kauvan, ja eiköhän se tyyli jatku trumpista huolimatta
Jos tämä sama tapahtuisi jossain itä-euroopan maassa niin periksi olisi jo annettu.
Ja edelleen olen sitä mieltä että afgaanit sai turpaansa syystä, mutta toivottavasti Ruotsissa käsitellään tämä juttu kuin muutkin tapaukset.