HS-analyysi: Ruotsissa näkyy sama ilmiö kuin Suomessa – nationalistipuolue kasvaa ilman pakolaiskriisiä
Ruotsin tilastokeskuksen suurmittaus vahvistaa ruotsidemokraattien kakkospaikan Ruotsin politiikassa.
Jimmie Åkesson on ollut ruotsidemokraattien puheenjohtaja vuodesta 2005. (KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN)
Petja Pelli HS
Julkaistu: 5.12. 18:03
TUKHOLMA
RUOTSISSA sen paremmin kuin Suomessakaan ei ole meneillään pakolaiskriisiä, ainakaan jos mittapuuksi otetaan huippuvuosi 2015.
Tuolloin Ruotsista haki turvapaikkaa noin 163 000 ihmistä ja Suomesta yli 32 000. Viime vuonna Ruotsissa oli hakijoita 21 502 ja Suomessa 4 548. Paine rajoilla on hellittänyt.
Silti maahanmuuton rajoittamisella kampanjoivat ja nationalistisesti ajattelevat puolueet ovat saaneet kasvatettua kannatustaan syksyn aikana molemmissa maissa.
Perussuomalaiset on mielipidemittauksissa Suomen suurin puolue.
Ylen tuoreen mittauksen mukaan perussuomalaisia äänestäisi nyt 24,3 prosenttia suomalaisäänestäjistä.
Ruotsissa saatiin puolestaan tiistaina vahvistus ruotsidemokraattien kakkospaikasta Ruotsin politiikassa.
Ruotsin tilastokeskus SCB julkaisi suuren
puoluekannatusmittauksensa, jossa sosiaalidemokraatit oli suurin puolue 26,3 prosentin kannatuksella ja ruotsidemokraatit toinen puolue 22,6 prosentin kannatuksella.
Ruotsin kokoomus jäi ruotsidemokraattien taakse 18,3 prosentillaan. Sille tulos on historiallinen kolaus. Asema sosiaalidemokraattien ykköshaastajana on ollut osa puolueen dna:ta.
RUOTSISSA riittää mittauksia, mutta kahdesti vuodessa julkaistava SCB:n kysely on otannaltaan suurin. Kyselyyn vastasi lokakuun lopun ja marraskuun aikana yli 9 000 ihmistä. Virhemarginaali on vain puolen prosenttiyksikön luokkaa. Juuri SCB:n mittaus ennusti parhaiten syyskuun 2018 vaalien tuloksen.
Miesäänestäjien ja eteläruotsalaisten keskuudessa ruotsidemokraatit on nyt Ruotsin suurin puolue.
Ruotsidemokraatit kasvatti nyt marraskuun 2019 mittauksessa kannatustaan 5,1 prosenttiyksikköä suhteessa vaalitulokseen. Se on vienyt äänestäjiä etenkin kokoomukselta ja sosiaalidemokraateilta. Miesäänestäjien ja eteläruotsalaisten keskuudessa ruotsidemokraatit on nyt Ruotsin suurin puolue.
Sosiaalidemokraateille tulos oli SCB:n mittaushistorian heikoin. Silti se oli heille helpotus: he ovat sentään yhä selvästi suurin puolue. Syksyn aikana on julkaistu pienempiä mittauksia, joissa ruotsidemokraatit on ollut yhtä suuri tai jopa suurempi.
Ruotsidemokraateille tulos on SCB:n mittaushistorian paras. Edellinen huipputulos oli pakolaisvuodelta 2015.
MIKÄ selittää ruotsidemokraattien kasvua, kun maan rajat ovat Ruotsin mittapuulla rauhalliset?
Ensimmäinen vastaus on jengirikollisuus, vaikka siinäkään ei ole lukujen valossa tapahtunut juuri tänä syksynä radikaalia käännettä.
Ruotsin erityispiirre ovat julkiset, ampuma-asein tehdyt ja rikollisjengeihin liittyvät murhat. Vuonna 2017 Ruotsissa ammuttiin hengiltä 43 ihmistä, viime vuonna 45. Tänä vuonna marraskuun puolivälissä lukema oli 32.
Keskiviikon vastaisena yönä luku kasvoi kahdella, kun 40- ja 45-vuotiaat miehet ammuttiin yökerhon edustalla Norrköpingissä.
Verrattuna muihin Euroopan maihin Ruotsin ampumisluvut ovat suuria. Suomesta tämäntyyppiset murhat puuttuvat lähes kokonaan.
Aihe on ollut Ruotsissa esillä koko syksyn. Keskustelu käynnistyi elokuussa, kun Malmössä kuoli 31-vuotias lääkäri Karolin Hakim. Hänet ammuttiin kadulle vauva sylissään.
Huomiota keräsi myös ampuminen pizzeriassa Malmön Möllevångstorgetilla marraskuussa. Yksi 15-vuotias kuoli, ja toinen 15-vuotias sai vakavia vammoja.
HS:n reportaasin Malmön jengiväkivallasta
voi lukea täältä.
Raa’at ja laajasti uutisoidut tapaukset ovat voimistaneet tunnetta ongelman pahenemisesta. Lisäksi jengirikollisuuteen liittyviä räjäytyksiä on nähty ja kuultu aiempaa enemmän.
31-vuotias aloitteleva lääkäri Karolin Hakim ammuttiin Malmössä tällä Ribergsborgin asuinalueen kadulla elokuussa. Murhaajat jahtasivat hänen miestään, joka pääsi pakoon. (KUVA: MAGNUS LAUPA)
SOSIAALIDEMOKRAATTIEN johtama hallitus on julkaissut
34 kohdan ohjelman jengirikollisuuden pysäyttämiseksi. Listalla on esimerkiksi lisävaltuuksia poliisille kotietsintöihin ja salattujen viestien lukemiseen. Lisäksi nuorten rikollisten lievemmät rangaistukset halutaan poistaa.
Oikeisto-oppositio jatkaa silti kritiikkiään. Sen mielestä hallituksen toimet ovat aina liian vähäisiä ja tulevat liian myöhään.
Eniten ovat hyötyneet ruotsidemokraatit. Kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson ilmaisi tiistaina Ruotsin aamutelevisiossa syyn ruotsidemokraattien kasvuun näin: ”He ovat vain sanoneet sen itsestäänselvyyden, että täysin epäonnistuneella integraatiolla, runsaalla maahanmuutolla ja monilla rikoksilla on yhteys. Senhän tietävät kaikki.”
Nykyään myös kokoomus ilmaisee asian tällä tavalla. Fredrik Reinfeldtin johtaessa kokoomusta muutama vuosi sitten lausuntoa olisi pidetty törkeänä. Kannattajien valuminen ruotsidemokraatteihin on muuttanut puoluetta.
KRISTERSSONIN kommentti oli myös piikki sosiaalidemokraattien pääministerille Stefan Löfvenille.
Löfven sanoi
SVT:n haastattelussa marraskuussa, että jengirikollisuus ei liity suoraan maahanmuuttoon vaan tiettyjen alueiden eriytymiseen, työttömyyteen ja huonoihin kouluihin.
Toimittaja kysyi Löfveniltä, olisiko jengirikollisuuden tilanne sama, jos viime vuosikymmenien suurta maahanmuuttoa Ruotsiin ei olisi tapahtunut.
”
Jos yhteiskunnallinen epätasa-arvo olisi ollut samanlaista, niin kyllä”, Löfven vastasi. Oppositio ryöpytti häntä seuraavat päivät.
Myöhemmin Dagens Nyheterin
haastattelussa Löfven sanoi tarkoittaneensa, että ongelma ei ole etninen tai esimerkiksi ihonväriin liittyvä vaan liittyy maahanmuuttajien kohtaamiin olosuhteisiin lähiöissä ja eriytymiseen muusta yhteiskunnasta.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg nousi laivaan Yhdysvaltojen Hamptonissa marraskuun puolivälissä. Isolle osalle ruotsalaisista Thunberg on idoli, mutta ruotsidemokraatit ovat kyseenalaistaneet hänen maailmankuvansa. (KUVA: NICHOLAS KAMM / AFP)
PERUSSUOMALAISET
hallitukseen nostaneella Timo Soinilla oli tapana sanoa, että yhden asian puolue voi saavuttaa vain rajallisen kannatuksen. Tällä hän tarkoitti, että perussuomalaisilla pitää olla politiikassaan muutakin sisältöä kuin maahanmuutto.
Nyt toinen teema on ilmastonmuutos. Myös tässä asiassa Ruotsin ja Suomen kansallismieliset seuraavat samoja nuotteja. Molemmat ovat ottaneet vastarannan kiisken roolin.
Kun muu Ruotsi on ollut ylpeä ilmastoaktivisti Greta Thunbergista, ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson on kysellyt, miten maailmantalous kestäisi Thunbergin toivoman muutoksen, jossa Yhdysvaltoihin matkataan laivalla.
Åkesson on myös kerta toisensa jälkeen toistanut tukensa ydinvoimalle ja lisännyt, että ilmastonmuutos pitää ratkaista ennen kaikkea muualla kuin Ruotsissa.
Ilmastonmuutoksen torjunta on Ruotsissa niin laajasti esillä oleva teema, että myös nämä irtiotot ovat voineet vaikuttaa ruotsidemokraattien kannatukseen.
RUOTSIDEMOKRAATTIEN kannatuksen kasvu tarkoittaa, että Ruotsin nykyisellä oikeisto-oppositiolla eli kokoomuksella, kristillisdemokraateilla ja ruotsidemokraateilla on takanaan 47,5 prosenttia äänestäjistä.
Kokoomuksen Ulf Kristersson haluaa seuraavissa vaaleissa pääministeriksi. Nyt näyttää siltä, että hän saattaisi sallia vetoapua myös ruotsidemokraateilta. (KUVA: MAGNUS LAUPA)
Vuoden 2022 vaaleihin on pitkä aika, ja ruotsidemokraattien kannatus on ennenkin ollut suurimmillaan vaalien välissä. Jos kasvu kuitenkin jatkuisi, asetelmien muutos olisi järisyttävä. Ruotsin parlamenttiin olisi mahdollista muodostaa kolmen puolueen konservatiivinen oikeistoenemmistö.
Aiemmin Ruotsin kokoomus on kieltäytynyt yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa. Nyt tässäkin asiassa puhaltavat uudet tuulet.
Kokoomusjohtaja Kristersson kertoi tiistaina
Facebookissa olleensa tapaamisessa ruotsidemokraattien johtajan Jimmie Åkessonin kanssa. Puoluejohtajat puhuivat aiheista, joissa puolueilla on samankaltaiset näkemykset.
Aiheita oli Kristerssonin mukaan kolme: jengirikollisten rangaistusten koventaminen, maahanmuuton vähentäminen ja ydinvoiman tulevaisuuden turvaaminen.
Ruotsin tilastokeskuksen suurmittaus vahvistaa ruotsidemokraattien kakkospaikan Ruotsin politiikassa, kirjoittaa HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Petja Pelli.
www.hs.fi
www.sss.fi
.
