HS tänään:
****
Venäjän pommikone toi vauhtia Ruotsin Nato-keskusteluun
Mitä tekee Ruotsi, kun venäläiset pommikoneet lähestyvät sen ilmatilaa? Ei mitään.
24.4.2013 | 3 |
Anna-Liina Kauhanen
Helsingin Sanomat
. Anna-Liina KauhanenKirjoittaja on HS:n Skandinavian-kirjeenvaihtaja.
SähköpostiAFP
Yksi ruotsalaiskohteisiin hyökkäystä harjoitelleista venäläiskoneista oli TU-22-pommikone. Kuva on arkistokuva.Ruotsin hävittäjät eivät päässeet edes ilmaan, kun kaksi venäläistä pommikonetta ja neljä hävittäjää tekivät hyökkäysharjoituksen Gotlannnin kupeessa. Alkoi syyttely – ja Nato-keskustelu.
Ruotsissa on koko talvi käyty kiivasta keskustelua puolustusvoimien säästöistä ja puolustuskyvystä. Jos hyökkäys alkaisi, Ruotsi pystyisi puolustautumaan viikon, arveli Puolustusvoimain komentaja Sverker Göranson tammikuussa.
Nyt moni on sitä mieltä, että viikko on liioittelua. Varsinkin, jos hyökkäys sattuisi pyhäpäivään. Silloin Ruotsi ei edes yrittäisi puolustautua, se kun on niin kallista. Juuri niin kävi pääsiäisenä.
Pitkäperjantain yönä kello kaksi kuusi venäläiskonetta – kaksi pommikonetta ja neljä hävittäjää – lensi tavanomaista reittiään Itämeren yllä.
Paitsi että yhtäkkiä ne kaarsivat Gotska Sandön saaren ylle Gotlannin kupeeseen ja jakaantuivat kahteen ryhmään. Kyse oli hyökkäysharjoituksesta, jossa venäläiskoneiden kohteena oli kaksi Ruotsin tärkeintä sotilaskohdetta, toinen Tukholmassa ja toinen Etelä-Ruotsissa.
Koneet pysyivät kansainvälisessä ilmatilassa 30–40 kilometrin päässä Ruotsin ilmatilasta. Kävi kuitenkin niin, ettei Ruotsi saanut omia hävittäjiään ilmaan. Lentäjät eivät päivystäneet.
Mutta Nato päivysti. Se lähetti ilmaan kaksi tanskalaiskonetta Liettuasta.
Reaktiot Ruotsissa ovat olleet pöyristyneitä. Moni oppositiopoliitikko on nähnyt hyvän tilaisuuden lyödä hallitusta, joka muutoinkin on monin tavoin viestinyt, että puolustus on sille vain sivuseikka. Mutta monelle oli myös aito yllätys, etteivät hävittäjät ole jatkuvasti valmiustilassa.
"Laitamme puolustukseen 43 miljardia [5 miljardia euroa vuodessa], kai meillä silloin voi olla kaksi konetta valmiustilassa?" sanoi puolustusvaliokuntaan kuuluva ympäristöpuolueen kansanedustaja Peter Rådberg uutistoimisto TT:lle.
Puolustusvaliokunta onkin kutsunut Puolustusvoimat kuultavaksi. Sille ei riitä, että syyksi sanotaan säästöt ja se, että hävittäjät ovat valmiustilassa "valittuina aikoina vuoden kaikkina päivinä".
Moni pöyristyi myös tavasta, jolla ulkoministeri Carl Bildt kommentoi venäläisvieraita. Bildt sanoi, ettei kaikkeen aina tarvitse reagoida.
Lausunto antoi vauhtia oppositiolle. Se kun todisti monen mielestä, ettei hallitus ota Ruotsin puolustamista vakavasti.
Ruotsalaisviestinten haastattelemat sotilasasiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että hävittäjät olisi pitänyt saada ilmaan – jos siis lentäjät olisivat päivystäneet. Niin olisi tehnyt Nato-maa.
Naton toimia Ruotsissa pidettiin ymmärrettävinä. On selvää, että Nato näytti olevansa paikalla Baltiassa. Ja sekin on selvää, että kyse oli Naton omista asioista, ei Ruotsin puolustamisesta.
Välikohtaus nimettiin Ruotsissa venäläiseksi pääsiäiseksi.
Pääkirjoituksissa tapaus otettiin vakavasti. Svenska Dagbladetin mukaan Ruotsin suojattomuudesta on nyt vankat todisteet. Vaikka Ruotsi ei halua liittoutua sotilaallisesti, se nähtävästi silti luottaa siihen, että solidaarisuuslauseke Naton kanssa pelastaa sen aina pälkähästä, lehti kirjoitti.
"Ruotsi ei pysty itse puolustamaan rajojaan. Meidän on pakko luottaa Natoon", toinen valtalehti, Dagens Nyheter, kirjoitti.
Nato-jäsenyys onkin nyt aihe, jota Ruotsi ei voi vältellä. Samoin kuin se, millainen uhka Venäjä on Ruotsille.
Puolustusministeri Karin Enströmin mukaan tilanne voi käydä vielä tukalaksi. Se, että Venäjän koneet harjoittelevat, ei ole ihmeellistä. Se, etteivät Ruotsin koneet päässeet ilmaan, on.