Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
PJ85 kirjoitti:Ruotsissa ainakin panostetaan laatuun, vaikka määrät esim. tykistön osalta ovat surkuhupaisia.
Käsitinkö oikein, että olisi tulossa Leo2 alustalle siltapanssarivaunuja?
Hande kirjoitti:Tuo Ruotsista modaukseen menevä Leo2-määrä on varmasti vertailukelpoinen meidän vastaavan kanssa. Rynnäkkövaunujen määrässä naapuri liikkuukin sitten ihan omilla sataluvuillaan, eli meillä voidaan jatkossakin vain haaveilla tuollaisista kalustomääristä. Ei ne Ruotsin asiat kovin hullusti olekaan, jos vertaillaan muutakin, kuin kiväärimiesten määrää.
Hejsan kirjoitti:Hande kirjoitti:Tuo Ruotsista modaukseen menevä Leo2-määrä on varmasti vertailukelpoinen meidän vastaavan kanssa. Rynnäkkövaunujen määrässä naapuri liikkuukin sitten ihan omilla sataluvuillaan, eli meillä voidaan jatkossakin vain haaveilla tuollaisista kalustomääristä. Ei ne Ruotsin asiat kovin hullusti olekaan, jos vertaillaan muutakin, kuin kiväärimiesten määrää.
Joo mutta ruotsilla on nyt 120 kpl TSTvaunu 122, mitä ne sillä toisella tekee jos ne vain modda 56 kpl:tta?
Ja samaa homma CV90, nillä on yli 500 kpl niitä....
Hejsan kirjoitti:Hande kirjoitti:Tuo Ruotsista modaukseen menevä Leo2-määrä on varmasti vertailukelpoinen meidän vastaavan kanssa. Rynnäkkövaunujen määrässä naapuri liikkuukin sitten ihan omilla sataluvuillaan, eli meillä voidaan jatkossakin vain haaveilla tuollaisista kalustomääristä. Ei ne Ruotsin asiat kovin hullusti olekaan, jos vertaillaan muutakin, kuin kiväärimiesten määrää.
Joo mutta ruotsilla on nyt 120 kpl TSTvaunu 122, mitä ne sillä toisella tekee jos ne vain modda 56 kpl:tta?
Ja samaa homma CV90, nillä on yli 500 kpl niitä....
PJ85 kirjoitti:Kyllä joskus vituttaa tämä Suomen kalustopolitiikka. VOidaan varmaan myydä ystävällisenä eleenä sanotaanko vaikka puolet vanhoista paseista Viroon, eihän me niillä mitään tehdä...
^^^ Huomattavasti helpompi kuskata se henkilökunta, kuin kokonainen komppania kaikkine varusteineen ja huoltoineen.
”On aika julistaa sota Göteborgin gangstereille”
rähmis | 14-09-2013
Göteborgin lähiöiden tilanteella ei ole mitään tekemistä rakenteissa piileskelevän rasismin tai nuorisotalojen vähyyden kanssa. Kyseessä on kiristäjien, sutenöörien ja huimausainekauppiaiden reviirinjako. Poliitikkojen on hankkiuduttava eroon dialogipoliiseista ja muista poppaukoista – ja ymmärrettävä, että käynnissä on sota. Päättäjien on varmistettava, että poliisi ottaa käyttöön nollatoleranssin Göteborgin slummeissa. Los Angelesin nuorukaisrikollisjengit voivat vain ihmetellen seurata Ruotsin tilannetta, kirjoittaa turvallisuusasiantuntija Olle Fjordgren ennen tämäniltaista Debatt-keskuteluohjelmaa Ruotsin Televisiossa.
Matalan intesiteetin epäsymmetrinen sisällissota. Maistelkaapa tuota sanarypästä. Tämä on tilanne nyt. Meillä on käynnissä matalan intesiteetin epäsymmetrinen sisällissota.
Göteborgissa on ollut tasan niin monta ampumasattumusta kuin alueen poliitikot ansaitsevat. Ongelma ei ole syrjäytyneisyys, nuoristotalojen puute, rakenteellinen rasismi tai muukaan hölynpöly, millä yritetään peitellä ideoiden puutetta ja kyvyttömyyttä ryhtyä toimeen tilanteen ratkaisemiseksi. Nykytilanne on seurausta johdonmukaisesta poliitikasta, mikä on tehnyt notkunnasta työntekoa houkuttelevamman vaihtoehdon. Nuorisotyöttömyys johtuu yhä suuremmalta osin siitä, että töitä ei tarvitse tehdä, jos ei halua.
Keneltäkään ei vaadita mitään. Kysymyksiä ei esitetä. Ja diskoraha juoksee.
Poliitikot ovat menettäneet täysin kontrollin kehityksestä, mikä on käynnissä kaikissa Göteborgin slummeissa. Te palkkaatte ongelmia ratkomaan kaiken maailman pillipiipareita – ja nuorukaiset nauravat kippurassa selkienne takana. Kyllä, Göteborgissa on slummeja. Te olette ne luoneet. Tukholmasta Malmöhön ja pikkuruisesta Lysekilistä Bollnäsiin, Ruotsi on täynnä poliitikkojen luomia slummeja.
Kuten sanottu, Göteborgin tilanteella ei ole mitään tekemistä rakenteellisen rasismin, tavallisen rasismin, nuorisotalojen puutteen, syrjäytyneisyyden, hiekkalaatikosta löytyvien betoninpalasten tai minkään muun upealta kalskahtavan tekosyyn kanssa. Sillä aikaa kuin te istuitte hienoissa seminaareissanne, rikolliset ottivat kontrolliinsa asuinalueet, mitkä ovat nopeasti muuttuneet slummeiksi.
Te uskomattoman naiivit ja sinisilmäiset poliitikot olette kutsuneet nuorukaisjengit kaupunkiinne.Bloodsit ja Crispit Los Angelesissa ihailevat teitä. White Aryansit ja Black Muslimit Washington DC:ssä kaipaavat Biskopsgårdeniin ja Angerediin. He haluavat kaupunkiin, jonka poliitikot ovat tilanteesta aivan pihalla ja poliisi ei joko tahdo, uskalla tai voi tehdä työtään. Hyvin simppeliä.
Nyt pitäisi liiskata jengit maanrakoon. Päästä eroon prostituutiosta, huimausaineista, kiristyksestä, suojelurahojen keräämisestä ja salakuljetetusta tupakista. Laittomat aseet pitää saada kerätyksi pois slummeistamme. Göteborgin kaduilta saa nykyään hankittua 9-millimetrisen tsekkiläisen sotilaspistoolin kahdella täydellä lippaalla 5.000 kruunulla. Kalashnikov AK-74:stä lippaineen ja kuteineen joutuu pulittamaan 15.000 – 18.000 kruunua.
Pikkuraha pikkunuorukaisrikolliselle, joka tavoittelee paikkaa aurinkoiselta oksalta.
Koska päättäjät eivät halua tullilaitoksen priorisoivan maahan tuotavien laittomien aseitten metsästystä, eivätkä edes salli tullivirkailijoiden kantaa aseita heidän kohdatessaan täysien konttien kanssa maahan saapuvia aseiden salakuljettajia, laittomien aseitten virta Ruotsiin jatkuu tasaisena. Rikollisjengeillä on niin paljon armeijan ylijäämävarastoa käytössään, että halutessaan he voivat aloittaa sodan poliittikkoja tai poliiseja vastaan.
Sota, matalan intensiteetin epäsymmetrinen sota, itse asiassa on jo käynnistynyt. Nyt kilpaa käydään reviireistä ja markkinaosuuksista, ja poliitikot ja poliisit seuraavat tilannetta totutusti tumput suorina. Huomenna sota voi koskea kenties kokonaisten kaupunginosien haltuunottoa, Hjällbota, Tynnerediä, Angerediä, Rannebergeniä, Biskopsgårdenia ja Länsmansgårdenia.
Tässä teille neuvo: Julistakaa sota jengeille.
Lopettakaa rahan syytäminen dialogiryhmille ja muille helppoheikeille. Ymmärtäkää, että te olette nyt sodassa. Varmistakaa, että poliisi ottaa käyttöön nollatoleranssin slummeissa. Varmistakaa, että ”oikeusviranomiset” tulkitsevat lakia niin kuin se on kirjoitettu ilman paikallista soveltamista. Kaikki alennukset rangaistuksiin, joita jaetaan esimerkiksi nuorukaisen alhaisen iän vuoksi, tulevat loppupeleissä kostautumaan kymmenkertaisesti.
Käynnistäkää laajamittaiset kontrollitoimet, joiden piiriin kuulvat kaikki tunnettut rikolliset. Tehkää henkilötarkastuksia, tutkikaa kulkuneuvoja ja asuntoja. Jos on viitteitä laittomasta aseen hallussapidosta, mitoittakaa toimet lain äärirajoille asti. Aloittakaa rahapalkkioiden maksaminen ilmiantajille. Jokaisella ihmisellä on hintansa. Tarjotkaa miljoonaa kruunua palkkioksi vihjeistä, jotka johtavat tuomioon. Se on halpa hinta pitkässä juoksussa. Varmistakaa, että todistajien suojeluohjelma toimii ja suojauttujen henkilöllisyyksien omaavien turvallisuus tulee taatuksi. Nykyään viisivuotiaskin saa tietokoneellaan ongittua aivan liikaa tietoa henkilöistä, joita yhteiskunnan väitetään suojelevan.
Ottakaa tämä tosissanne. Tänään taistellaan reviireistä teidän slummeissanne. Jos mitään ei tehdä, on pian sama kohtalo luvassa myös teidän asuinalueillenne.
Nyt slummeissanne on käynnissä rikollisjengien välinen matalan intensiteetin sisällissota, koska ette uskaltaneet puuttua asioiden kulkuun ajoissa. Huomenna he ehkä saapuvat teidän suojaisille asuinaluieillenne ja seuduille, missä käytte töissä. Tästä voitte kiittää osaamattomuuttanne, kyvyttömyyttänne tai haluttomuuttanne ottaa tilannetta tosissaan.
Olle Fjordgren, turvallisuusasiantuntija
Göteborgissa riehuu jengisota – tänä vuonna jo 50 ammuskelua
Maahanmuuttajalähiöiden ammuskeluissa on kuollut kahdeksan
23.10.2013 5:48
Göteborgin lähiöissä Etelä-Ruotsissa on ammuskeltu tänä vuonna 50 kertaa. Käynnissä on jengisota, jossa maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet ampuvat toisiaan mustasukkaisuuden ja huumekaupan reviirien vuoksi.
Göteborgissa on ammuskeltu tänä vuonna 50 kertaa.
Ensimmäinen laukaus ammuttiin vuoden ensimmäisenä päivänä Angeredin lähiön torilla. Viimeisin viime torstaina täällä Biskopsgårdenin lähiön vilkkaalla Friskväderstorgetilla, kun paikalla oli paljon lähikoulun oppilaita ja pikkulapsia vanhempineen.
Naapurilähiössä asuva 18-vuotias haavoittui vakavasti. Myös häntä itseään epäillään murhayrityksestä, sillä luodit viuhuivat torilla moneen suuntaan.
Göteborgissa on käynnissä on 4–8 lähiöjengin sota, jossa on tänä vuonna kuollut kahdeksan. Luodeista on haavoittunut 25.
Luvut ovat suuria, sillä kaupungissa on tänä vuonna tapettu tai murhattu 18 henkeä. Syyskuussa Biskopsgårdenissa ammuttiin 30 laukauksella kuoliaaksi kaksi oman lähiön kasvattia, 17- ja 28-vuotiaat miehet.
Viimeisimmän ammuskelun aikaan satakunta aktiivista Biskopsgårdenin vanhempaa oli koolla Sjumilahallissa kuuntelemassa loppuselvitystä siitä, miten lähiön somaliyhteisön perustaman Neutrala Ungdomsföreningen -yhdistyksen nuorisoprojekteissa oli saatu aikaan.
"Kohtalon ivaa, että juuri silloin ammuttiin taas", Janna Atta sanoo Friskväderstorgetilla.
Atta on kotisairaanhoitaja, jolla on juuret Eritreassa. Arki ja perhe ja 18-vuotiaat kaksoset ovat Biskopsgårdenissa, ovat olleet jo 18 vuotta.
"Tämä on yksi niistä ruotsalaisista maahanmuuttajalähiöistä, jotka on jätetty heitteille ja jonka nuoret saavat yksin kamppailla selvitäkseen koulusta ja saadakseen töitä. Rikollisuutta on viljelty täällä pitkään, ja negatiivinen kierre on synkkä."
Atta ei halua asua keskellä jengisotaa. Siksi hän yksi niistä monista lähiövanhemmista, jotka partioivat iltaisin kadulla tai järjestävät nuorille toimintaa koulun jälkeen.
"Ilman meitä ja yhdistystä tämä alue olisi helvetti."
Viime torstain ampumisen jälkeen torille kertyi lohduttomia nuoria. Sinne lähti heti myös Atta. "Nuoret tarvitsivat kriisiapua. Oli tuttu poika monelle", Atta sanoo. "Tulin kolmelta, lähdin kotiin puolilta öin, kun nuoret saatiin saateltua koteihinsa."
Göteborgin lähiöjengeihin kuuluu juuri näissä lähiöissä yhdessä kasvaneita maahanmuuttajataustaisia alle 30-vuotiaita miehiä. Poliisi seuraa tarkasti ainakin 30:tä. Tällä hetkellä pidätettynä tai vangittuna on kymmenkunta.
Jengiläisiä yhdistää sama lähiö ja sama tunne toivottomasta tulevaisuudesta, kuvaa Länsi-Göötanmaan lääninrikospoliisin johtaja Sven Alhbin. "Heitä, joilla olisi täysin ruotsalainen nimi, ei juuri ole, mutta eipä heitä ole näissä lähiöissäkään."
Ammuskelukierre on vakava huoli lähiöiden kuten Biskopsgårdenin, Backan tai Västra Frölundan asukkaille. Samoin se on huoli Göteborgin poliitikoille ja poliisille.
Alhbin kuvaa Göteborgin tilannetta ainutlaatuiseksi. "Tilanne on äärimmäisen kiristynyt. Suhteellisen pieni joukko on ottanut kokonaisia lähiöitä asukkaineen panttivangeikseen."
Ruotsin oikeusministeri Beatrice Ask vierailee jengisodan vuoksi Göteborgissa keskiviikkona. Alhbinin mielestä se on hyvä. Jengisodan taustalla jyllää nimittäin syitä, joihin poliisin on mahdoton yksin puuttua.
"Kyse on syrjäytymisestä, integroitumisen ongelmista. Siitä, millaiset mahdollisuudet näillä poikaraasuilla on päästä kiinni elämään, siitä, ettei kenelläkään ole antaa heille töitä", Alhbin luettelee.
"Tämä on tragedia, yhteiskunnan epäonnistuminen kerta kaikkiaan. Tilanteen syntyminen on vienyt vuosikymmeniä, ja niin vie myös sen korjaaminen."
Nykyisen lähiöjengisodan juuret ovat 2000-luvun alussa, kun muun muassa Hells Angels ja Bandidos selvittelivät Ruotsissa välejään. Ne perääntyivät lähiöistä, ja tilaa tuli lähiöiden omille jengeille, Alhbin selostaa. Alueille siirtyi väkeä, joilla oli sidos kansainvälisiin jengeihin.
Lähiöjengit aktivoituivat vuonna 2008, sillä ne hakivat asemiaan muun muassa huumekaupassa. Juuri nyt jengit taistelevat monestakin eri syystä, Alhbin sanoo. Kyse on huume- ja dopingainekaupan reviirirajoista, mutta myös henkilökohtaisista koston kierteistä ja kunniasta.
"Lähiöjengeillä on äärimmäisen tiiviit yhteisöt ja tiukat aluerajat, ne ovat todella sidoksissa tiettyihin lähiöihin. Vaikuttaisi myös siltä, että sota kärjistyi tapahtumista, joihon liittyy riita tyttöystävästä."
Joskus poliisista tuntuu, etteivät jengiläiset edes itse tiedä, miksi ampuvat toisiaan, Alhbin sanoo. "Ampumiset johtavat seuraavaan."
Syyskuussa poliisi aloitti Göteborgissa suuren operaation, jonka tavoitteena on saada jengiväkivalta loppumaan. Pelkästään operaation tutkintalinjaan osallistuu yli sata poliisia.
Poliisi on takavarikoinut paljon aseita. Alhbinin mukaan niitä on nyt Göteborgissa liikkeellä ennätysmäärä. Valtaosin ne ovat peräisin Balkanilta tai Yhdysvalloista, sillä liikkeellä on pistoolien ja AK-47-rynnäkkökiväärien lisäksi myös amerikkalaisia Glock-pistooleja, Alhbin sanoo.
Poliisin ongelmana on saada lähiöiden asukkaita todistamaan ammuskeluista ja rikoksista. Sitä Janna Atta ei ihmettele.
"Ihmiset asuvat tämän kaiken keskellä, ja heitä pelottaa. Hyvästä syystä. Ihmiset pelkäävät, että jengiläiset tekevät heille tai heidän lapsilleen jotakin. Esimerkiksi tappavat."
Atta ei silti aio luovuttaa.
Hän uskoo, että näiden lähiöiden tulevaisuus on äideissä ja naisissa.
"Kukaan ei kuule meitä, joten teidän täytyy itse tehdä perheistämme ja nuoristamme vahvoja, meidän on itse saatava tämä alue turvalliseksi", hän sanoo.