Raportti: Ruotsin asevoimat pahassa pulassa
7.1.2014 20:46
Elina Kervinen
Helsingin Sanomat
Markku Niskanen / HS
Tukholma. Kun Ruotsin poliittinen johto kokoontuu viikonloppuna vuotuiseen turvallisuuspolitiikan suurtapaamiseen tunturikylä Säleniin, ei puheenaiheista liene pulaa: Ruotsin puolustusuudistuksen arvostelu sai vuodenvaihteessa jälleen uutta vauhtia.
Keskustelua kiihdyttää nyt muun muassa paikallisen valtiontalouden tarkastusviraston
Riksrevisionenin raportti. Sen mukaan Ruotsin puolustusvoimat ei kykene nyt eikä vielä useaan vuoteen täyttämään tehtäviä, jotka Ruotsin valtiopäivät on sille asettanut.
Syynä ovat muun muassa rekrytointiongelmat, jotka jatkuvat edelleen neljä vuotta asevelvollisuudesta luopumisen jälkeen.
Puolustustutkimuslaitos FOI:n tutkija
Johan Tunberger pitää tilannetta vakavana.
Hän toteaa, että Ruotsin hallituksen olisi aika lopettaa puhe nykyaikaisista ja toimintakykyisistä puolustusvoimista. Se on totuudenvastaista, Tunberger sanoo.
"Moderniudesta ei voi puhua, ja toimintakykyä on hyvin vähän."
Riksrevisionenin raportin painoarvoa lisää, että se on puolueeton, ei määrärahoja tinkaavien kenraalien jupinaa.
Raportin mukaan Ruotsin puolustusvoimilta puuttuu liki puolet sille määriteltyihin tehtäviin tarvittavasta avainhenkilöstöstä. Syynä ovat muun muassa keskeytykset koulutuksen aikana ja sen jälkeen.
Henkilöstön lisäksi asevoimilta uupuu keskimäärin noin 40 prosenttia siitä puolustusmateriaalista, jota se tarvitsisi tehtäviensä täyttämiseen.
"Ruotsi alkaa tosiaan vaikuttaa turvallisuustyhjiöltä –– Hyvin harva ruotsalaispoliitikko tuntuu välittävän asiasta", Tunberger sanoo.
Hän viittaa presidentti
Sauli Niinistön hiljattain ruotsalaiselle
Svenska Dagbladetille ja Hufvudstadsbladetille antamaan haastatteluun, jossa Niinistö sanoi, ettei Suomi halua nähdä Ruotsissa "turvallisuustyhjiötä". Sitä, että naapurivaltion johtaja käytti kyseistä termiä, pidettiin Ruotsissa merkityksellisenä.
Myös Niinistö osallistuu Sälenin tapaamiseen.
Keskustelu Ruotsin puolustuksen tilasta roihahti varsinaisesti jo viime vuonna, kun Ruotsin puolustusvoimain komentaja
Sverker Göranson totesi, ettei Ruotsi kykenisi puolustamaan itseään hyökkäykseltä itsenäisesti kuin noin viikon verran.
Vauhti kiihtyi pääsiäisenä, kun Venäjän armeijan hävittäjät harjoittelivat Ruotsin rannikolla, eivätkä ruotsalaiset hävittäjät ehtineet reagoida tilanteeseen lainkaan.
Hallitus kiirehti Riksrevisionenin raportin julkaisun jälkeen torppaamaan uusimman kritiikin. Puolustusministeri
Karin Enström totesi muun muassa, että puolustusvoimat on suoriutunut tehtävistään suuren uudistuksen keskellä laadukkaasti.
Paineet puolustuskeskustelussa kasvavat silti. Seuraava puolustusselonteko on määrä jättää maaliskuun lopussa ja päätöksiä sen pohjalta tehdään ensi vuonna. Vuodenvaihteessa Enström asetti lisäksi työryhmän tarkastelemaan uudelleen Ruotsin turvallisuuspoliittista yhteistyöstä niin muiden Pohjoismaiden, EU:n kuin puolustusliitto Natonkin kanssa.
Tunberger uskoo, etteivät puolueet ota selviä kantoja puolustuskysymyksiin syksyn parlamenttivaalien alla. Tähän viittaa muun muassa, että Enströmin asettaman työryhmän tuloksien julkaisu lykättiin valtiopäivävaalien jälkeiseen aikaan.
