Uutisia Ruotsista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Suomi ottanee mallia Ruotsista, jossa puolustusvoimien vaatimus saada satoja miljoonia lisärahoitusta supistettiin joihinkin kymmeniin (kahdeksasosaan). Mantrat korvaavat sielläkin todellisuuden. Tekstissä olevat luvut ovat kruunuissa, eli jaa lähes kymmenellä. Mitä tekee nykymaailmassa parillakymmenellä lisämiljoonalla jos todellinen tarve on miljardeja?

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/forsvarets-miljardkrav-avvisas-av-finansministern_4340645.svd
Försvarets miljardkrav nobbas av finansministern
Försvarsmakten har begärt fyra miljarder kronor om året i ökade anslag i det kommande försvarsbeslutet, totalt 16 miljarder. Finansdepartementets motbud är ett genomsnitt på 500 miljoner per år, totalt två miljarder, erfar SvD. Alltså en åttondel av den summa försvaret anser är att minimum.

Mot den här bakgrunden är finansdepartementets motbud, som SvD kan avslöja i dag, närmast chockartat. Beloppet är på en helt annan nivå och det blir heller ingen generell höjning. I stället vill finansdepartementet fördela sammanlagt två miljarder kronor under fyra år.
 
SJ kirjoitti:
Ei kai tuossa mitään ihmeellistä ole. Tuo on pahin tilanne, joten jos siihen varaudutaan, niin siitä voi sitten helppo skaalata alaspäin. Toisinpäin ei olekkaan sitten niin helppoa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Samaa mieltä. Tuohan oli tosiaan sen Ruotsin worst case scenario. Lähtöolettamus oli että huonoimmassa tapauksessa YYA-Suomi ei uskalla tai pysty tekemään vastarintaa Suomen läpi ryntääville neuvostojoukoille. Ruotsin kannalta järkevää olisikin ollut iskeä ilmasta käsin näitä joukkoja vastaan viivytysmielessä jo ennen kuin ne olisivat ehtineet Ruotsin rajalle.

Tuosta suomalaisten kyvystä ja halukkuudesta voidaan varmasti olla montaa mieltä. Meidän aluepuolustusjärjestelmä oli viime kädessä suunniteltu NL:n taholta tulevan hyökkäyksen torjuntaan ja varmasti ammattisotilaat ja PV:n johto lähtivätkin siitä, että idän uhka on se ainoa todellinen uhka Suomelle. Mutta kun tätä ei saanut meillä ääneen sanoa ja kun tosiaan elettiin YYA:n aikakautta ja osa poliitikoista oli täysin rähmällään itään, niin ei tarvitse ihmetellä miksi Ruotsi tällaisia suunnitelmia laati.
 
tulikomento kirjoitti:
Samaa mieltä. Tuohan oli tosiaan sen Ruotsin worst case scenario. Lähtöolettamus oli että huonoimmassa tapauksessa YYA-Suomi ei uskalla tai pysty tekemään vastarintaa Suomen läpi ryntääville neuvostojoukoille. Ruotsin kannalta järkevää olisikin ollut iskeä ilmasta käsin näitä joukkoja vastaan viivytysmielessä jo ennen kuin ne olisivat ehtineet Ruotsin rajalle.

Tuosta suomalaisten kyvystä ja halukkuudesta voidaan varmasti olla montaa mieltä. Meidän aluepuolustusjärjestelmä oli viime kädessä suunniteltu NL:n taholta tulevan hyökkäyksen torjuntaan ja varmasti ammattisotilaat ja PV:n johto lähtivätkin siitä, että idän uhka on se ainoa todellinen uhka Suomelle. Mutta kun tätä ei saanut meillä ääneen sanoa ja kun tosiaan elettiin YYA:n aikakautta ja osa poliitikoista oli täysin rähmällään itään, niin ei tarvitse ihmetellä miksi Ruotsi tällaisia suunnitelmia laati.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, ja toisekseen se voi olla ihan loogista jollakin tasolla antaa vihollisen päästä syvälle jollakin "vähemmän" tärkeällä alueella, etenkin jos tiedetään sillä teolla saatavan apua naapurimaasta. On myöskin voitu ajatella, että antaa niiden mennä läpi, ja sitten kun kohtaavat Ruotsalaisia, niin sitten laitetaan huoltoreitit kiinni, tappeli ne Ruotsalaisten kanssa tai ei.
 
Ruotsi suunnittelee pitkälle menevää sotilaallista yhteistyötä Nato-maa Tanskan kanssa!

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/sverige-i-militart-samarbete-med-danmark_4368219.svd
SvD avslöjar: Sverige i militärt samarbete med Danmark
Inom en månad måste Försvarsmakten redovisa ett nytt militärt samarbete med Nato-landet Danmark. Ordern kommer från försvarsminister Peter Hultqvist (S) via ett regeringsbeslut. SvD har redan nu läst en delrapport som visar på långtgående samarbeten där länderna vill dela hemlig information och få fri tillgång till varandras flyg- och marinbaser för tankning.

hultqvist.jpg


27 februari 2015 kl 09:51, uppdaterad: 27 februari 2015 kl 10:00

- Vi gör det här för att stärka vårt nationella försvar. I grunden handlar förslagen om att stärka säkerheten i den nordiska regionen, säger Dennis Gyllensporre, generallöjtnant och chef för Försvarsmaktens ledningsstab.

Och det är en detaljerad förslagslista som de svenska och danska försvaren kommer med för att få till ett djupt militärt samarbete. Några exempel som lyfts fram i den gemensamma delrapporten som skickats till regeringen - och som SvD tagit del av - är: utbyte av hemlig information, ömsesidig tillgång till varandras territorialvatten och luftrum samt tillgång till respektive lands marin- och flygbaser för tankning och övning. Dessutom vill man se ett ökat samarbete inom luft- och sjöövervakning.

Vid sidan om det föreslås också att Sverige och Danmark ska får rätt att använda varandras luftrum vid incidenter. Det handlar då om att kunna ta den närmaste vägen till ett insatsområde eller för att identifiera ett eventuellt kränkande flygplan.


– Det gäller att snabbt och effektivt kunna komma till insatsområden i samband med incidentberedskap. Men samarbetet kommer inte att omfatta insatser i varandras luftrum, säger Dennis Gyllensporre.

Det gäller att snabbt och effektivt kunna komma till insatsområden i samband med incidentberedskap. Men samarbetet kommer inte att omfatta insatser i varandras luftrum.

Dennis Gyllensporre, Försvarsmakten

Förslagen som hittills har presenterats av Försvarsmakten och dess danska motsvarighet har tillkommit efter beslut från respektive lands politiska ledning om ett ökat samarbete på det miltära området. I Sverige sker det genom ett regeringsbeslut som försvarsminister Peter Hultqvist (S) skrivit under. Senast den 31 mars ska ländernas försvar komma med ett färdigt förslag.

Men redan nu står det klart är att de förslag som är aktuella påminner om det försvarssamarbete mellan Sverige och Finland som Peter Hultqvist och hans finländske kollega Carl Haglund nyligen presenterade. Då handlade bland annat om en gemensam sjö- och flyglägesbild runt Östersjön, krypterat samband mellan Finland och Sverige för utbyte av sekretessbelagd information och tillfällig basering av svenska förband i Finland och finska förband i Sverige.

Är det nu aktuella samarbetet med Danmark jämförbart med det som planeras med Finland?

– I ett avseende går det att jämföra. Grunden är att stärka säkerheten i regionen. Skillnaden är att det här samarbetet med Danmark huvudsakligen gäller marin- och flygförband. Dessutom är det här helt begränsat till fredstid, säger Dennis Gyllensporre.

Samtidigt är det tydligt att de svensk-nordiska samarbetena nu börjar bli många. Först planeras ett långtgående samarbete med Finland, och nu med Danmark. I båda fallen sker det vid sidan om de tidigare etablerade nordiska försvarssamarbetena Nordefco (Nordic Defence Cooperation) och det gemensamma sjöövervakningssamarbetet Sucbas (Sea Surveillance Co-operation Baltric Sea).

Vad händer med Nordefco, är det här början till slutet?

– Nej, så ska man inte se det. De bilaterala samarbetena kompletterar Nordefco, det är inte ett konkurrensförhållande. Dessutom ökar vi aktiviteterna inom Nordefco, säger Dennis Gyllensporre.

När det gäller Danmark, är det ett problem att de är med i Nato?

– Vid en första analys i delredovisningen har vi inte stött på några problem och erfarenheterna från Nordefco är goda. Men vi är ju inte helt klara ännu, säger Dennis Gyllensporre.


  • Kopiera sidans adress
 
Ulkoministeri Wallström: Ruotsi ei hae Nato-jäsenyyttä tällä vaalikaudella
3.3.2015 16:55
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1425358708609

"Ruotsi pitää kiinni linjauksestaan olla hakematta Naton jäseneksi tällä vaalikaudella, sanoo Suomessa vierailulla oleva Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström. Vaikka turvallisuustilanne Itämeren alueella on tiukentunut Venäjän toimien ja Ukrainan sodan vuoksi, ei Ruotsin hallituksen viime syksyn linjausta ole syytä muuttaa.

"Ei, emme halua muuttaa kantaa. Haluamme aktiivista keskustelua turvallisuuspolitiikasta, vieläkin aktiivisempaa kuin nyt. Haluamme puhua lähialueen kehityksestä mutta myös siitä, miten meihin vaikuttaa esimerkiksi Syyrian ja Irakin tilanne."

Ruotsilla on laajasti kansainvälistä puolustusyhteistyötä Suomen, Baltian, EU:n ja Naton kanssa, Wallström sanoi. "Emme ole lainkaan yksin."

Venäjä oli viedä huomion Suomen ulkoministerin Erkki Tuomioja ja Wallströmin yhteisestä tiedotustilaisuudessa tiistaina eduskunnassa. Tuomiojalta tivattiin kommentteja Venäjän reaktioihin siitä, että Suomi vie lasermittareita Ukrainaan. Suomella ei ole syytä vastata Venäjälle mitään, sillä Venäjältä ei ole tullut Suomeen mitään virallista yhteydenottoa, Tuomioja vastasi.

Venäjä ei ole lähestynyt viime aikoina myöskään Wallströmiä, vaikka tämä kommentoi tiukkaan sävyyn venäläisen oppositiopoliitikon Boris Nemtsovin murhaa tapaukseksi, joka vahvistaa kuvaa presidentti Vladimir Putinin hirmuvallasta.

"Ei, en ole saanut venäläiskommentteja", Wallström sanoi.

Hirmuvalta kuvaa Wallströmin mukaan paitsi hänen käsityksiään Nemtsovin murhasta, myös laajemmin Venäjää ja sen toimia. "Suomella ja Ruotsilla on yhteinen analyysi Venäjän tilanteen vakavuudesta", Wallström sanoi. Suomea ja Ruotsia yhdistää Wallströmin mukaan huoli Venäjän propagandasta ja sananvapauden kapenemisesta.

"Hyvin suuri osa venäläisistä uskoo Kremlin pönkittämiin erilaisiin salaliittoteorioihin", Wallström sanoi. "Kaikki tämä luo hyvin huonoa ilmapiiriä, johon sisältyy suora uhka toimittajille ja oppositiopoliitikoille."

Ruotsin kuningasparin valtiovierailun viralliseen seurueeseen kuuluvalla Wallströmillä ehti tiistaina olla myös hetki omaa ohjelmaa Helsingissä. Tuomiojan tapaamisen lisäksi Wallström puhui Helsingin yliopistolla Ruotsin ihmisoikeuksia ja demokratiaa korostavasta feministisestä ulkopolitiikasta.

Tapaamisessa Tuomiojan kanssa esillä oli Venäjän tilanteen lisäksi se, että Ruotsi hakee paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa. Suomi tukee tätä, Tuomioja sanoi. Myös Suomen ja Ruotsin osallistuminen kansainväliseen terroristijärjestö Isisin vastaiseen sotilaskoulutusoperaatioon Irakissa oli esillä.

Suomi on linjannut lähettävänsä Pohjois-Irakiin 50 sotilaan osaston. Myös Ruotsi lähettää sotilaita vastaaviin koulutustehtäviin. Pohjatyöt Suomi ja Ruotsi tekivät pitkälti yhdessä.

"Valmistelemme juuri omaa esitystämme Ruotsin valtiopäiville", Wallström sanoi. Keskiviikkona Wallström vierailee muun muassa presidentti Martti Ahtisaaren perustamassa konfliktinratkaisujärjestö CMI:ssä tapaamassa Ahtisaarta."
 
Ulkoministeri Margot Wallström: Ruotsin ja Suomen yhteistyö puolustuksessa on viesti Venäjälle
4.3.2015 8:47
http://www.hs.fi/kotimaa/a1425363494559

Ruotsin hallituksen Nato-kanta pysyy. Tällä vaalikaudella ei haeta jäsenyyttä, sanoo Ruotsin Suomessa parhaillaan vieraileva ulkoministeri Margot Wallström – ja vetää esiin Suomi-kortin. Ruotsi ja Suomi ovat juuri syventämässä kahdenvälistä puolustusyhteistyötä, Wallström sanoo. Ruotsi on myös sitoutunut uudenlaiseen kumppanuuteen Naton kanssa, ihan niin kuin on Suomikin, hän jatkaa.

"En voi kuvitella tilannetta, jossa samaan aikaan ensin syventäisimme puolustusyhteistyötä ja sitten heti lähettäisimmekin viestin jostain ihan toisesta turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta, siis siitä, että hakisimme Natoon." Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on paitsi käytännössä erittäin hyödyllistä, myös tapa viestiä Venäjälle, että maat pitävät yhtä myös kriisiaikana, Wallström sanoo.

"Viestimme Venäjälle, että olemme valmistautuneet kaikenlaisiin mahdollisuuksiin yhdessä ja toimimme myös yhdessä." Ja jos Ruotsi muuttaisi kantaansa, Natoon mentäisiin vain käsi kädessä Suomen kanssa, Wallström toistaa usein kuullun viestin. "Hallitus on vastuussa turvallisuuspolitiikasta, ja vastuuseen kuuluu myös muuttaa aiemmin tehtyjä päätöksiä, jos on tarve."

Nyt ei ole. Ruotsin uuden hallituksen Nato-linjauksesta ei ole edes puolta vuotta, Wallström sanoo. "Näinä hyvin rauhattomina aikoina on erittäin tärkeää, ettei hallitus heilu ja huoju ulkopolitiikan linjauksissaan. Juuri nyt tarvitaan uskottavuutta, eikä Ruotsi kaipaa mitään, mikä luo epävarmuutta kansalaiskeskusteluun tai aiheuttaa hämmennystä turvallisuuspolitiikan linjasta."

Ruotsillesen kaikki kumppanit ovat hyvin tärkeitä. Ruotsi ei ole yksin, kuten Nato-jäsenyyden kannattajat väittävät, Wallström sanoo. "Sitä paitsi on vain hyvä, että esimerkiksi EU:ssa on myös Natoon kuulumattomia maita. Siten saamme todella pohdittua, miten parhaiten käytämme poliittiset ja diplomaattiset keinot Ukrainan auttamiseksi."

Ukrainan tilannetta Wallström kuvaa hyvin hauraaksi. Venäjää varten hänellä on toinen sana: hirmuvalta. Omaa Venäjä-politiikkaa Ruotsilla ei nyt ole, Wallström sanoo. "Mutta jonain kauniina päivänä varmasti on." Päivä on kauniimpi silloin, kun presidentti Vladimir Putin ei enää ole Venäjän johdossa, Wallström sanoo. "Siksi on luotava kansalaisten välisiä kontakteja. Putin ei ole Venäjän kansa.

EU:n Venäjä-linja on myös Ruotsin linja. EU:n Venäjä-politiikkaan Ruotsi haluaa aktiivisesti vaikuttaa. EU:lta Ruotsi haluaa pitkäjänteistä Venäjä-politiikkaa. Venäjälle on oltava myös tiukka, ja pakotteita on tarvittaessa kiristettävä. Ruotsi myös haluaa EU:n päivittävän turvallisuusstrategiansa vastaamaan nykytilannetta. Tämä on tärkeää myös Suomelle.

Turvallisuusstrategian päivitys onkin yksi teemoista, joista Suomen ulkopoliittinen johto keskustelee Suomessa torstaina vierailevan EU:n ulkopoliittisen korkean edustajan Federica Mogherinin kanssa. Suomen vierailua seuraa EU:n ulkoministerien epävirallinen kokous Riikassa, jonne Mogherini ja Wallströmkin suuntaavat.

Strategiatyössä on kuitenkin aina vaara loputtomista komiteoista, joissa taistellaan joka sanasta, Wallström sanoo. "Sitä emme halua. EU:ssa on jo nyt kaksi leiriä Venäjä-politiikasta." Nykyisenturvallisuustilanteen päivityksen lisäksi Ruotsille on tärkeää, että EU:n turvallisuusstrategiassa huomioidaan kehityskysymysten näkökulma. Painoa saa myös se, millä tavalla EU:n itäinen kumppanuus kuvataan, Wallström sanoo. Wallström on määritellyt Ruotsin ulkopolitiikan paitsi feministiseksi, myös riippumattomaksi. Siitä hän on saanut myös arvostelua, sillä mitä riippumattomuus oikein tarkoittaa esimerkiksi Venäjä-linjauksissa.

"Neutraaleja emme tietenkään ole, ja olemme tiukasti sitoutuneita EU:hun. Mutta Nato-jäsenyys tarkoittaisi myös sitoutumista Naton ydinasedoktriiniin. Siinä, ettei ole sotilaallisesti liittoutunut, on arvonsa." Nato-kumppanuudelta Ruotsi haluaa hyvin käytännöllisiä asioita. "Meille on etua yhteisistä harjoituksista ja valmistautumisesta." Suomessa keskiviikosta torstaihin vierailevan Naton pääsihteerin, pitkän linja sosiaalidemokraatin ja Norjan entisen pääministerin Jens Stoltenbergin Wallström tuntee hyvin.

Henkilökohtaisia kontakteja ei pidä koskaan vähätellä, Wallström sanoo. "Voi puhua paljon suoremmin, kun ei tarvitse välittää valtavasta määrästä muodollisuuksia." Ruotsi on myös tehnyt omia vapaaehtoisia solidaarisuussitoumuksia Baltian maille. Ne ovat aivan oikeutetusti hyvin huolissaan turvallisuudestaan, Wallström sanoo. Tästä esimerkki on virolaispoliisi Eston Kohverin sieppaus viime syksynä. "Solidaarisuutemme tarkoittaa tietenkin jotain enemmän kuin vain kauniita sanoja. Teemme monissa käytännön yhteyksissä kaikkemme, ettei Baltian maista tuntuisi, että he ovat yksin ja unohdettuja."
 
Fencer kirjoitti:
Ulkoministeri Wallström: Ruotsi ei hae Nato-jäsenyyttä tällä vaalikaudella
3.3.2015 16:55
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1425358708609

"Ruotsi pitää kiinni linjauksestaan olla hakematta Naton jäseneksi tällä vaalikaudella, sanoo Suomessa vierailulla oleva Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström. Vaikka turvallisuustilanne Itämeren alueella on tiukentunut Venäjän toimien ja Ukrainan sodan vuoksi, ei Ruotsin hallituksen viime syksyn linjausta ole syytä muuttaa.

"Ei, emme halua muuttaa kantaa. Haluamme aktiivista keskustelua turvallisuuspolitiikasta, vieläkin aktiivisempaa kuin nyt. Haluamme puhua lähialueen kehityksestä mutta myös siitä, miten meihin vaikuttaa esimerkiksi Syyrian ja Irakin tilanne."

Ruotsilla on laajasti kansainvälistä puolustusyhteistyötä Suomen, Baltian, EU:n ja Naton kanssa, Wallström sanoi. "Emme ole lainkaan yksin."

Venäjä oli viedä huomion Suomen ulkoministerin Erkki Tuomioja ja Wallströmin yhteisestä tiedotustilaisuudessa tiistaina eduskunnassa. Tuomiojalta tivattiin kommentteja Venäjän reaktioihin siitä, että Suomi vie lasermittareita Ukrainaan. Suomella ei ole syytä vastata Venäjälle mitään, sillä Venäjältä ei ole tullut Suomeen mitään virallista yhteydenottoa, Tuomioja vastasi.

Venäjä ei ole lähestynyt viime aikoina myöskään Wallströmiä, vaikka tämä kommentoi tiukkaan sävyyn venäläisen oppositiopoliitikon Boris Nemtsovin murhaa tapaukseksi, joka vahvistaa kuvaa presidentti Vladimir Putinin hirmuvallasta.

"Ei, en ole saanut venäläiskommentteja", Wallström sanoi.

Hirmuvalta kuvaa Wallströmin mukaan paitsi hänen käsityksiään Nemtsovin murhasta, myös laajemmin Venäjää ja sen toimia. "Suomella ja Ruotsilla on yhteinen analyysi Venäjän tilanteen vakavuudesta", Wallström sanoi. Suomea ja Ruotsia yhdistää Wallströmin mukaan huoli Venäjän propagandasta ja sananvapauden kapenemisesta.

"Hyvin suuri osa venäläisistä uskoo Kremlin pönkittämiin erilaisiin salaliittoteorioihin", Wallström sanoi. "Kaikki tämä luo hyvin huonoa ilmapiiriä, johon sisältyy suora uhka toimittajille ja oppositiopoliitikoille."

Ruotsin kuningasparin valtiovierailun viralliseen seurueeseen kuuluvalla Wallströmillä ehti tiistaina olla myös hetki omaa ohjelmaa Helsingissä. Tuomiojan tapaamisen lisäksi Wallström puhui Helsingin yliopistolla Ruotsin ihmisoikeuksia ja demokratiaa korostavasta feministisestä ulkopolitiikasta.

Tapaamisessa Tuomiojan kanssa esillä oli Venäjän tilanteen lisäksi se, että Ruotsi hakee paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa. Suomi tukee tätä, Tuomioja sanoi. Myös Suomen ja Ruotsin osallistuminen kansainväliseen terroristijärjestö Isisin vastaiseen sotilaskoulutusoperaatioon Irakissa oli esillä.

Suomi on linjannut lähettävänsä Pohjois-Irakiin 50 sotilaan osaston. Myös Ruotsi lähettää sotilaita vastaaviin koulutustehtäviin. Pohjatyöt Suomi ja Ruotsi tekivät pitkälti yhdessä.

"Valmistelemme juuri omaa esitystämme Ruotsin valtiopäiville", Wallström sanoi. Keskiviikkona Wallström vierailee muun muassa presidentti Martti Ahtisaaren perustamassa konfliktinratkaisujärjestö CMI:ssä tapaamassa Ahtisaarta."
Klikkaa laajentaaksesi...
Hesarin haastattelussa Wallström sanoi jotakin joka suomalaistenkin pitäisi opetella. Vastuulliseen päätöksentekoon kuuluu se, että olosuhteiden muuttuessa pitää aiempia päätöksiä voida muuttaa. TJSP.

Tässä oli annettu selvä varaus NATOlle ja sanottu myös, että Ruotsi ei liity muuten kuin Suomen kanssa samaan aikaan.

Luulenpa että kulisseissa on keskusteltu asiasta jonkin verran, olisiko Ylipäällikön puoluejohtajapalaveri antanut askelmerkkejä tähän suuntaan. Kehottanut vaikkapa välttämään jyrkkiä ulostuloja mihinkään suuntaan. Entäpä jos YP laskee, että Ruåtsi-boosti riittää sitten aikanaan takaamaan kansanäänestyksen tuloksen.
 
YliKoo kirjoitti:
Hesarin haastattelussa Wallström sanoi jotakin joka suomalaistenkin pitäisi opetella. Vastuulliseen päätöksentekoon kuuluu se, että olosuhteiden muuttuessa pitää aiempia päätöksiä voida muuttaa. TJSP.

Tässä oli annettu selvä varaus NATOlle ja sanottu myös, että Ruotsi ei liity muuten kuin Suomen kanssa samaan aikaan.

Luulenpa että kulisseissa on keskusteltu asiasta jonkin verran, olisiko Ylipäällikön puoluejohtajapalaveri antanut askelmerkkejä tähän suuntaan. Kehottanut vaikkapa välttämään jyrkkiä ulostuloja mihinkään suuntaan. Entäpä jos YP laskee, että Ruåtsi-boosti riittää sitten aikanaan takaamaan kansanäänestyksen tuloksen.
Klikkaa laajentaaksesi...


Kannattaa huomata tuo ministeristason huomautus aiheesta. Tämä kohtalonyhteys on selvä ja vain joidenkin märimmissä ja visvaisimmissa unissa homma toimii muutoin.
 
Eikö olisikin hienoa taas pitkästä aikaa päästä roåttalaisten kanssa laulamaan tuota vanhaa Lutherin taisteluvirttä:
https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=C4Nmquvo8SA#t=121

Legendan mukaan kuningas Kustaa II Adolf aloitti virren joukkojen edessä sumuisena marraskuun aamuna 1632 Lützenissä kuunnellessaan Pappenheimin joukkojen tömistelyä asemiin. Raudanlujat kansalliset suomalaiset ja ruotsalaiset rykmentit yhtyivät virteen.

Tänä päivänä tasapuolisuuden nimissä virsi viritettäisiin tosiaankin suomalaisen kapellimestarin/kenraalin johdolla Putlerin joukkojen hiipiessä asemiin..o_O.
 
Viimeksi muokattu:
Rajajääkäri kirjoitti:
No tuon Gunillan tilalle haluaisi kyllä tulla Åke.
Klikkaa laajentaaksesi...

Luulen että tässä on ruotsalainen animepoika ja suomalainen animetyttö. Etsin jotain hauskaa hakusanalla "Sweden Finland" ja löytyi miljoona samantyyppistä söpöilykuvaa jostain deviantartista. Liekö taustalla todellinen pariskunta, saatikka että olisivat enää yhdessä, mutta trans-suomenlahtista teinisöpöilyä lienee. Vähän kuin meidän ja Ruotsin sotilasyhteistyö vielä tässä vaiheessa...
 
Honcho kirjoitti:
Luulen että tässä on ruotsalainen animepoika ja suomalainen animetyttö. Etsin jotain hauskaa hakusanalla "Sweden Finland" ja löytyi miljoona samantyyppistä söpöilykuvaa jostain deviantartista. Liekö taustalla todellinen pariskunta, saatikka että olisivat enää yhdessä, mutta trans-suomenlahtista teinisöpöilyä lienee. Vähän kuin meidän ja Ruotsin sotilasyhteistyö vielä tässä vaiheessa...
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä Ruotsalaisten kanssa, oli se suhde sitten mikä lie, täytyy olla hereillä. Heillä tuo loputon keskustelukulttuuri, jolla saattavat puhua Suomi-pojan pyörryksiin ja sitten onkin kylmää kyytiä. Eli harkintakyky ja hereillä on oltava siinäkin suhteessa.
 
Rajajääkäri kirjoitti:
Kyllä Ruotsalaisten kanssa, oli se suhde sitten mikä lie, täytyy olla hereillä. Heillä tuo loputon keskustelukulttuuri, jolla saattavat puhua Suomi-pojan pyörryksiin ja sitten onkin kylmää kyytiä. Eli harkintakyky ja hereillä on oltava siinäkin suhteessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, kyllähän ne tunnetusti diskuteerata osaa... Ja ei voi ainakaan kaikkea sellaisen kaverin varaan laskea joka jättää sikakalliista korveteistaan pois sellaisen pikku muodollisuuden kuin IT:n. Kuin hiihtelisi itänaapurin punalyhtyisellä tyttöulitsalla käyttämättä gondolia. Mutta kyllä tässä paljon synergiaa silti on!
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top