Uutisia Ruotsista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vehamala
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Armeijan panssariajoneuvo vajosi jään läpi Ruotsissa – Yksi sotilas kuoli
Onnettomuus tapahtui sotaharjoituksessa Norrbottenissa. Ajoneuvon 23-vuotias kuljettaja kuoli.

Ulkomaat
27.3.2017 klo 08:36
13-3-9531422.png

Yle
13-3-5066750.jpg

Heikki Heiskanen

SVT(siirryt toiseen palveluun).

Ajoneuvossa oli kaksi henkilöä, joista toinen onnistui pelastautumaan. Ajoneuvon 23-vuotias kuljettaja jäi loukkuun vaunuun. Vaunu saatiin hinattua vedestä neljän tunnin kuluttua, ja sotilas todettiin kuolleeksi.

– Pahin mitä voi tapahtua on ikävä kyllä tapahtunut. Tällä vaikealla hetkellä ajatuksemme ovat omaisten ja lähimpien toverien luona, rykmentinpäällikkö ja harjoituksen johtaja Mikael Frisell sanoi Ruotsin puolustusvoimien julkilausumassa(siirryt toiseen palveluun).

Poliisi tutkii onnettomuuden.

– Tästä tulee tutkinta. Tutkimme sekä vaunun että tapahtumapaikan selvittääksemme, miten tämä on voinut tapahtua, Mattias Sydlén Norrbottenin poliisista sanoi Aftonbladet-lehdelle(siirryt toiseen palveluun).
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Ei pitäisi olla tuolla korkeudella vielä edes tulvia. Olisiko sitten kaatunut katolleen jokeen?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei, oli kyllä oikein päin ja ei kovinkaan syvällä. Katto oli kai noin 0,5-1m syvällä. varomääräysten mukaan ei saanut jäälle mennä, mutta tuossa ajoivat pimeässä uomaan. virtaava vesi ei juurikaan paksua jäätä saa aikaan.
 
adam7 kirjoitti:
Ei, oli kyllä oikein päin ja ei kovinkaan syvällä. Katto oli kai noin 0,5-1m syvällä. varomääräysten mukaan ei saanut jäälle mennä, mutta tuossa ajoivat pimeässä uomaan. virtaava vesi ei juurikaan paksua jäätä saa aikaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aikamoinen saavutus toiselta pelastautua vaunusta. Olikohan tornissa tuolloin? Miksi muuten miehistönä oli vain kaksi ukkoa? Ampuja, ajaja sekä johtaja pitäisi olla?
 
adam7 kirjoitti:
Paikka jossa vaunu meni jäästä läpi. Ei siis ollut järvi, vaan puroa isompi pikkujoki, eli ruotsiksi å. (Suomeksi noita virtaavan veden sanoja on vähemmän kuin ruotsiksi. vrt puro, joki, virta ja bäck, å, ström, älv, flod)
Klikkaa laajentaaksesi...

On meillä virtaavista luonnonvesistä vielä ainakin noro, koski ja vuoksi noiden mainittujen lisäksi.

Ruotsalaiseen onnettomuuteen palataksemme, niin tuollaisessa ilmeisen vieraassa maastossa on todella hankala erottaa vesistöjä kuivasta maasta. Varsinkin pimeässä. Pohjoisessa paljon hiihtovaelluksia keväthangilla tehneenä on monta kertaa kalvanut epätietoisuus siitä, että ollaanko kuivalla maalla vaiko ei. Puhumattakaan, että vaunulla ajaisi.
 
skärdis kirjoitti:
On meillä virtaavista luonnonvesistä vielä ainakin noro, koski ja vuoksi noiden mainittujen lisäksi.

Ruotsalaiseen onnettomuuteen palataksemme, niin tuollaisessa ilmeisen vieraassa maastossa on todella hankala erottaa vesistöjä kuivasta maasta. Varsinkin pimeässä. Pohjoisessa paljon hiihtovaelluksia keväthangilla tehneenä on monta kertaa kalvanut epätietoisuus siitä, että ollaanko kuivalla maalla vaiko ei. Puhumattakaan, että vaunulla ajaisi.
Klikkaa laajentaaksesi...
OffT Koski on fors. Vuoksi ja luode sanaparin vastine on flod ja ebb. Ja tosiaan, haettuani löydän noron merkityksen purosena, joka sijoittuu puroa pienemmäksi. Tunnetumpi käyttö taitaa olla verinorossa. Mielenkiintoista on että ruotsissa ei tuota puroa pienempää löydy enkä itse ole törmännyt noron merkitykseen purosena. onkohan se joku tiettyyn alueen kielenkäyttöön enemmän juurtunut? Onko se käytössä maantietteellisissä nimissä? Esimerkkejä?

OnT

100%
 
adam7 kirjoitti:
OffT Koski on fors. Vuoksi ja luode sanaparin vastine on flod ja ebb. Ja tosiaan, haettuani löydän noron merkityksen purosena, joka sijoittuu puroa pienemmäksi. Tunnetumpi käyttö taitaa olla verinorossa. Mielenkiintoista on että ruotsissa ei tuota puroa pienempää löydy enkä itse ole törmännyt noron merkitykseen purosena. onkohan se joku tiettyyn alueen kielenkäyttöön enemmän juurtunut? Onko se käytössä maantietteellisissä nimissä? Esimerkkejä?
Klikkaa laajentaaksesi...

Noro on ainakin vesilaissa, jossa se tarkoittaa ajoittain eli yleensä kesäkuivalla kuivuvaa puroa. Moni purona pidetty uoma onkin oikeasti noro. Ollakseen puro, pitää uomassa virrata aina vettä.

Noro on laissa pienin mahdollinen vesistö.
 
skärdis kirjoitti:
Noro on ainakin vesilaissa, jossa se tarkoittaa ajoittain eli yleensä kesäkuivalla kuivuvaa puroa. Moni purona pidetty uoma onkin oikeasti noro. Ollakseen puro, pitää uomassa virrata aina vettä.

Noro on laissa pienin mahdollinen vesistö.
Klikkaa laajentaaksesi...
Laissa määritellään myös että noro ei ole vesistö ;)
(3§ 1mom 3k: "vesistöllä järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä;")

Noron ruotsinkielinen vastine (laissa) on rännil, ja aivan oikein se määritellään pieneksi puroksi. Olen kyllä tuttu sanan kanssa, mutta en tuossa merkityksessä. pikemminkin kun halutaan abstraktisti ilmaista jonkun (abstraktin) padon rikkoontuneen ja sen seurauksia. aina oppii ;)
 
adam7 kirjoitti:
Laissa määritellään myös että noro ei ole vesistö ;)
Klikkaa laajentaaksesi...

Okei, se olikin noin päin. Sen muistin, että vesistön raja kulkee norossa. Onhan se loogistakin, että jos ei ole vettä, niin ei voi olla vesistökään. ;)

Edit: Norot ja purot ovat luonontilaisia uomia. Ihmisen kaivamat vastaavat uomat ovat ojia.
 
skärdis kirjoitti:
Okei, se olikin noin päin. Sen muistin, että vesistön raja kulkee norossa. Onhan se loogistakin, että jos ei ole vettä, niin ei voi olla vesistökään. ;)

Edit: Norot ja purot ovat luonontilaisia uomia. Ihmisen kaivamat vastaavat uomat ovat ojia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siten miten itse ymmärrän käsitteen noro, niin se tarkoittaa varsinkin sellaista vesivirtausta, jolla ei ole varsinaista uomaa, vaan vettä virtaa sammaleen ja muun aluskasvillisuuden joukossa.
 
Falangi kirjoitti:
Koska kyseessä oli hinausvaunu (ARV). Malli luultavasti Bgbv 90.
Klikkaa laajentaaksesi...

Arvelinkin, että kyseessä oli erikoismalli kun miehistöä oli vähemmän. Toisaalta, jos tavallisessa vaunussa olisi ollut yksi ukko vähemmän, niin se olisi mahdollisesti selittänyt onnettomuutta, kun ei ollut tarpeeksi silmiä maaston tähystämiseen.
 
Vanhassa vuosituhannen vaihteessa kumotussa vesilaissa oli tosiaan hauskasti määritelty, mtä ei pidetä vesistönä:

Vesistönä tai sen osana ei pidetä:
1) ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrässä kulkea;
 
Falangi kirjoitti:
Koska kyseessä oli hinausvaunu (ARV). Malli luultavasti Bgbv 90.
Klikkaa laajentaaksesi...

No tuotakin on kommentoitu Ruotsin mediassa. Normaalisti tuossa hinausvaunussa on 4 miehen miehistö. Näistä yksi ei tullut harjoituksiin. Toinen komennettiin muuhun hommaan ja vaunussa oli 2 henkilöä. Näistä kahdesta toinen pääsi vaunusta ulos ja kuljettaja ei, vaikka kuljettajankin paikalta pitäisi päästä. tosin kylmä vesi ja jääkimpaleet ovat voineet estää.
 
Ruotsi on huolestunut omien alkoholiverotulojensa puolesta suomalaisten terveydestä:

Yle kirjoitti:
Ruotsin Alko vastustaa Suomen uutta alkoholilakia
Systembolaget kirjelmöi Euroopan komissiolle suomalaisten ankarista juomatavoista.
28.3.2017 klo 07:02

Ruotsalaiset ovat huolissaan suomalaisten tulevaisuudesta – siinä tapauksessa, että Suomen uusi alkoholilaki hyväksytään. Ruotsi onkin tarttunut tomerasti toimeen ja Ruotsin Alko eli Systembolaget on lähettänyt Euroopan komissiolle. Siinä Suomi halutaan pelastaa vapaamieliseltä alkoholipolitiikalta. Ajatuksena on pitää suomalaiset Alkon kaitsevassa otteessa vastakin. Perusteiksi ruotsalaiset kertovat suomalaisten ryypiskelevän huomattavasti enemmän kuin pohjoismaiset naapurinsa Ruotsi ja Norja.

Suomessa kännäyskulttuuri
"Alkoholin kokonaiskulutus Pohjoismaissa on 10,4 litraa puhdasta alkoholia vuodessa aikuista kohti, joka on vähemmän kuin EU:n keskiarvo 12,5 litraa. Pohjolassa Ruotsin ja Norjan kokonaiskulutus on merkittävästi pienempi kuin Suomessa", kirjeessä todetaan. Hienotunteisesti he ohittavat siteeraamastaan Maailman terveysjärjestön (vuodelta 2009!) tiedon, että suomalaisten kulutus jää EU:n keskitasosta 0,2 litraa puhdasta alkoholia.

Ruotsalaiset jatkavat ryöpytystään: Suomalaiset kuuluvat pohjoiseen juomiskulttuuriin, jossa vallitsee kännäys – juodaan enemmän, mutta harvemmin. Uusi uhka on havaittu siitä, että kännäystä tasoittamaan on tullut kasvava arkijuominen. Jos Suomi sallii uuden lakiesityksensä mukaisesti vapauksia alkoholin myyntiin ja saatavuuteen, kulutus lisääntyy, kansanterveys kärsii ja lasten tilanne kärsii, kun vanhemmat ryyppäävät entistä enemmän, ruotsalaiset todistelevat.

Direktiivin mukaan mennään
Systembolagetin hallituksen puheenjohtajan Kenneth Bengtssonin ja toimitusjohtajan Magdalena Gergerin allekirjoittama kirje on kommentti Suomen lakiluonnokseen komission ilmoitusmenettelyssä, joka perustuu EU-direktiiviin 2015/1535. Direktiivin tarkoituksena on antaa komissiolle ja jäsenmaille mahdollisuus tutustua uusiin ehdotettuihin määräyksiin ja säädöksiin. Jos havaitaan, että ehdotus on ristiriidassa EU:N, jonkin jäsenmaan tai vaikkapa sisämarkkinoiden kanssa, ehdotuksesta voi antaa erilaisia lausuntoja.

Lausuntokierros venyttää esimerkiksi lain valmistumisaikataulua. Ruotsin kirjeen tapaiset huomautukset eivät välttämättä hidasta tahtia, mutta heidän esittämiinsä kommentteihin on komission mukaan vastattava mahdollisimman tarkasti. Ruotsalaisten kirjelmöinti voi saada virkamiehet kirskuttelemaan hampaitaan, mutta kenties pahempaa on luvassa. Itse komission toimet voivat saada käden puristumaan taskussa nyrkkiin.

Komission lausunto venyttää aikataulua
Suomen alkoholilakiluonnos on joulukuun puolivälissä viime vuonna. Kommentteja pitää odottaa kolme kuukautta. Odotusaika umpeutui 15. kuluvaa kuuta. Komissio on kuitenkin päättänyt antaa lakiluonnoksesta "yksityiskohtaisen lausunnon". Se on EU-kieltä ja tarkoittaa ettei laki ole vielä taputeltu. Siinä on komission mielestä joku valuvika ja odotusaikaa rapsahti toiset kolme kuukautta kesäkuun puoleen väliin. Komission sisämarkkinaosaston tiedottajan Lucía Caudet'n mukaan "yksityiskohtainen lausunto" ei ole jäsenvaltioiden toivomuksesta julkinen, jotta "siitä voidaan käydä avointa dialogia".

Syynä ehkä verkkokaupan kielto
Maanantaisten tietojen mukaan Suomi olisi narahtanut nettimyynnistä. Alko saisi hoitaa bisnestä verkkokaupan keinoin, mutta etämyynti toisesta EU-maasta Suomeen ei olisi sallittua. Lakiesityksessä oleva etämyyntikielto ei komission mukaan kävisi yksiin EU:n sisämarkkinasääntöjen kanssa. Tietoa ei ole vahvistettu. Mutta jos näin on, niin Suomen pitää antaa komissiolle selvitys toimista, joihin se aikoo ryhtyä "yksityiskohtaisen lausunnon" takia. Sitten vielä tarkistetaan lain hyväksymisen jälkeen, onko toimiin todella ryhdytty.
Klikkaa laajentaaksesi...

Todistaa vain jälleen kerran kuinka tekopyhiä voivat länsinaapurimme olla. Vänern-Vättern -linjan eteläpuolella haetaan juomat Tanskasta ja Saksasta aivan kuten ennenkin. Mikäli Suomi alentaa verotustaan ja vapauttaa käytäntöjään niin on aivan satavarmaa että Keski- ja Pohjois-Ruotsista suuntautuvat juomareissut tulevaisuudessa Suomeen jolloin Kennethin ja Magdalenan bonukset alkavat olla vakavasti uhattuna.

Koko Pohjoismainen alkoholikeskustelu on muutenkin todella kieroutunutta. Ne jotka juovat hankkivat haluamansa juomat joka tapauksessa tavalla tai toisella ja jos niitä ei kotimaasta saa niin verotulot menevät lyhentämättömänä sinne missä sitä halvemmalla myydään. Kieltolaista lähtien alkoholiin lyöty syntisyyden stigma ja sen ympärillä pyörivä tekopyhä kauhistelu ja paasaus eivät ainakaan auta pohjoisia kansoja kohti sivistyneempiä juomatapoja, olkoon vika sitten geeneissä tai ei.
 
Tango-Mike-Heavy kirjoitti:
Ruotsi on huolestunut omien alkoholiverotulojensa puolesta suomalaisten terveydestä:



Todistaa vain jälleen kerran kuinka tekopyhiä voivat länsinaapurimme olla. Vänern-Vättern -linjan eteläpuolella haetaan juomat Tanskasta ja Saksasta aivan kuten ennenkin. Mikäli Suomi alentaa verotustaan ja vapauttaa käytäntöjään niin on aivan satavarmaa että Keski- ja Pohjois-Ruotsista suuntautuvat juomareissut tulevaisuudessa Suomeen jolloin Kennethin ja Magdalenan bonukset alkavat olla vakavasti uhattuna.

Koko Pohjoismainen alkoholikeskustelu on muutenkin todella kieroutunutta. Ne jotka juovat hankkivat haluamansa juomat joka tapauksessa tavalla tai toisella ja jos niitä ei kotimaasta saa niin verotulot menevät lyhentämättömänä sinne missä sitä halvemmalla myydään. Kieltolaista lähtien alkoholiin lyöty syntisyyden stigma ja sen ympärillä pyörivä tekopyhä kauhistelu ja paasaus eivät ainakaan auta pohjoisia kansoja kohti sivistyneempiä juomatapoja, olkoon vika sitten geeneissä tai ei.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllähän tuossa tosiaan on kyse Systembolagetin omasta monopoliasemasta. Muistetaan vielä että Ruotsissa oikea Kalmarin pitää hakea joko Systembolagetista tai ulkomailla,mailta, koska ruokakaupassa myydään vain "kansanolutta" max 2,8%. Jos rajanaapurin kanssa menee ero liian suureksi, ihmiset voivat jopa olettaa että on aikuisten ihmisten oma asia päättää kulutuksestaan.

Itse kannatan koskista ruokakauppoihin. Ainoa tapa saada pois kielletyn hedelmän viehätys.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top