Saksa heräsi uuteen todellisuuteen poliitikkomurhan jälkeen – Myös berliiniläispoliitikko Anne Helm oli tappolistalla, ja bussipysäkillä hänen viereensä istui kaksi miestä
Saksalaispoliitikot kertovat Ylelle tottuneensa vihapostiin ja solvauksiin. Nyt väkivallan uhka on todellinen, he sanovat.
Äärioikeisto
10.8.2019 klo 07.12
Berliiniläispoliitikko Anne Helm on saanut vihapostia ja uhkauksia jo pitkään. Pari vuotta sitten hänet nimettiin poliisin paljastamalla äärioikeiston tappolistalla.Uwe Tautenhahn
Suvi Turtiainen
Eurooppa-kirjeenvaihtaja
@suviturtiainen
@suvi_yle
BERLIINI/KASSEL/ALTENA Berliiniläispoliitikko
Anne Helm odotti bussia lentokentälle, kun viereen istahti kaksi miestä. Yksi oikealle ja yksi vasemmalle puolelle.
Miehet kertoivat tietävänsä, minne Helm on matkalla, minkä lennon hän ottaa ja milloin hän palaa kotiin.
Anne Helm tunnisti miehet kotikaupunginosansa Neuköllnin uusnatseiksi. Kyseessä oli selvä uhkaus.
Helm on vasemmistolainen poliitikko ja edustaa Die Linke -puoluetta Berliinin osavaltioparlamentissa eli Abgeordnetenhausissa. Hän tekee työtä pakolaisten puolesta ja äärioikeistoa vastaan.
Helm on tottunut bussipysäkkikohtaamisen kaltaiseen uhkailuun, vihapostiin ja solvauksiin. Mutta viime vuosina väkivallan uhka on konkretisoitunut entistä pelottavammaksi.
Anne Helm on yksi niistä saksalaispoliitikoista, jotka olivat äärioikeistolaiseksi paljastuneen Saksan puolustusvoimien luutnantin tappolistalla. Vuonna 2017 kävi ilmi, että
luutnantti esiintyi syyrialaispakolaisena ja suunnitteli iskuja poliitikkoja vastaan.
Helm kuuli tappolistasta poliisilta, sillä iskun suunnitteluun ei liittynyt suoraa uhkailua.
– Kyse ei ollut enää vain pelottelusta. Sen jälkeen oloni ei ole enää ollut entisellään, Helm sanoo Neuköllnissä.
Tänä kesänä koko Saksa on havahtunut äärioikeiston väkivaltaan uudella tavalla. Kyse ei ole enää vain tappolistoista, vaan uhkailujen kohteena olleen poliitikon murhasta.
Rikospaikkatutkijat kävivät läpi murhatun poliitikon Walter Lübcken kotipihaa Wolfhagenissa Saksassa kesäkuussa. Murhasta epäilty on tunnettu hahmo äärioikeistopiireissä.Armando Babani / EPA
Kesäkuun toisena päivänä keskisaksalaisessa Kasselin kaupungissa vaikuttanut paikallispoliitikko
Walter Lübcke tapettiin kotinsa terassille.
Lübckea oli ammuttu päähän lähietäisyydeltä.
Kristillisdemokraattista CDU-puoluetta edustanut Lübcke oli vuoden 2015 jälkeen puolustanut puoluetoverinsa, liittokansleri
Angela Merkelin pakolaispolitiikkaa ja päätöstä pitää rajat auki tulijoille. Tämä nosti hänet äärioikeiston vihan ja uhkailujen kohteeksi.
Murhasta epäillään paikallista miestä, joka on ollut tunnettu hahmo Saksan äärioikeistopiireissä. Epäilty tunnusti ensin teon, mutta perui tunnustuksen myöhemmin.
Walter Lübcken murha on Saksassa vedenjakaja.
Jos murha vahvistuu oikeudessa äärioikeistoradikaalin tekemäksi, kyseessä on ensimmäinen äärioikeiston tekemä poliitikkomurha sitten natsiaikojen.
Saksan ulkoministeri
Heiko Maas sanoo, ettei äärioikeiston väkivaltaa voi enää pitää yksittäistapauksina vaan terrorina.
Hänen mukaansa Walter Lübcken murha on erityisen traaginen, koska jo sitä ennen oli tapahtunut useita äärioikeistoon kytkeytyneitä hyökkäyksiä.
Kristillisdemokraattista CDU-puoluetta edustaneen Walter Lübcken hautajaiset pidettiin kesäkuussa Kasselissa.Sean Gallup / EPA
2000-luvun alussa uusnatsien tekemä NSU-murhasarja jatkui vuosia selviämättä. Uusnatsisolu NSU murhasi pääosin maahanmuuttajia ja syyllistyi muihin rikoksiin.
Vuonna 2015 Kölnin pormestaria
Henriette Rekeriä puukotettiin hengenvaarallisesti. Tekijä oli äärioikeistolainen. Kaksi vuotta myöhemmin Altenan kaupungin pakolaismyönteinen pormestari sai puukosta pakolaisvastaisen huudon siivittämänä.
– Kaikki nämä ovat todisteita siitä, miltä monet haluaisivat sulkea silmänsä. Saksassa on terroriongelma, Maas kirjoitti
kirjoitti Bild-lehdessä kesäkuussa julkaistussa kannanotossa.(siirryt toiseen palveluun)
Viranomaisten arvion mukaan lähes 83 miljoonan asukkaan Saksassa on noin 24 000 äärioikeistoradikaalia, joista noin puolet on valmiita väkivaltaan.
– Sen, joka epäilee heidän valmiuttaan väkivaltaan, pitäisi muistaa Christchurch, Utøya tai Pittsburgh, ulkoministeri Maas kirjoitti.
Viime viikonlopun jälkeen listaan voisi lisätä Yhdysvaltain El Pason.
Joukkoampumistapauksia yhdistää epäiltyjen äärioikeistolainen ideologia.
Saksassa Walter Lübcken murha on saanut radikaalin äärioikeiston esiintymään entistä itsevarmemmin.
Laura Merikalla/Yle Uutisgrafiikka
Heinäkuun 20. päivänä parinsadantuhannen asukkan Kasselin kadut ovat keskellä päivää aavemaisen tyhjiä, vaikka on kesäinen lauantai. On alkamassa äärioikeiston mielenosoitusmarssi, jota vastassa on lukuisia vastamielenosoituksia.
Poliisit ovat sulkeneet osia kaupungista, ja joukkoliikenne on pysäytetty. Eri mielenosoittajaleirit on aidattu toisistaan erilleen. Välissä on tiivis rivi mellakkapoliiseja.
Äärioikeiston mielenosoituksen ajoitus ja paikka ovat vastamielenosoittajien mukaan selvä provokaatio.
Radikaaliäärioikeistoon kuuluva pienpuolue Die Rechte on kutsunut mielenosoituksensa koolle kesäkuussa murhatun poliitikon Walter Lübcken vanhan työpaikan lähelle. Myös päivä on symbolinen: 20. heinäkuuta Saksassa muistetaan natsijohtaja
Adolf Hitlerin salamurhayrityksen vuosipäivää.
Oman lausuntonsa mukaan Die Rechte marssii sitä vastaan, että koko äärioikeisto on nyt mustamaalattu yhden murhan vuoksi.
Äärioikeistolaisen pienpuolueen johtohahmo Christian Worch järjesti mielenosoituksen Kasselin kaupungissa Hitlerin salamurhayrityksen vuosipäivänä 20. heinäkuuta. Uwe Tautenhahn
Die Rechten kärkikasvo
Christian Worch sanoo Ylelle hetki ennen mielenosoituksen alkua, ettei Lübcken murha eroa mitenkään muista Saksassa tehdyistä henkirikoksista. Ei, vaikka kohteena oli poliitikko ja motiiviksi epäillään äärioikeistolaista ideologiaa.
– Etenkin Saksan valtamedia liioittelee äärioikeiston uhkaa, Worch sanoo odotellessaan joukkonsa kerääntymistä mielenosoituspaikalle.
Worchin mukaan on kohtuutonta, että koko laitaoikeistoleiri, mukaan lukien parlamenttipuolue, on laitettu vastuuseen Walter Lübcken murhasta. Osansa syytöksistä on saanut nationalistipuolue Alternative für Deutschland (AfD) eli Vaihtoehto Saksalle, joka nousi viime vaaleissa ensimmäistä kertaa liittopäiville ja on liittopäivien suurin oppositiopuolue.
AfD:tä ei epäillä poliittisesta väkivallasta, mutta sitä syytetään vihapuheen lietsomisesta. AfD:n sosiaalisen median sivuilla on levinnyt Lübckeä rajusti solvanneita nettikirjoituksia.
Saksalaisen poliitikon murha johti mielenosoituksiin
Katso A-studion juttu, jossa käydään mielenosoituksessa Kasselissa ja tavataan uhkauksia saanut berliiniläispoliitikko Anne Helm.
Lübcken murhalla on jo poliittisia vaikutuksia.
Kristillisdemokraattisen valtapuolueen CDU:n puoluejohtaja
Annegret Kramp-Karrenbauer sanoi murhan jälkeen yhteistyön AfD:n kanssa olevan mahdotonta. Hänen mukaansa puolue levittää vihaa ja muuttaa käsitystä siitä, mitä on sopivaa sanoa ja mitä ei. Vihapuhe voi johtaa väkivaltaan, Kramp-Karrenbauer sanoo.
Saksan itäosissa pidetään syksyllä kolmet osavaltiovaalit, joissa AfD:lle povataan suurta vaalivoittoa. Kramp-Karrenbauerin mukaan niiden muiden puolueiden poliitikkojen, jotka harkitsevat nyt yhteistyötä AfD:n kanssa, pitäisi "laittaa silmät kiinni ja ajatella Walter Lübckeä".
Murha on saanut Saksan puhumaan saksalaisille vaikeasta aiheesta: milloin pitää nousta vastarintaan puolustamaan demokratiaa?
Liittokansleri Angela Merkel sanoi Hitlerin salamurhayrityksen vuosipäivän yhteydessä, että Hitlerin tappamista yrittäneet ovat esikuvia. Hän nosti
videoviestissään(siirryt toiseen palveluun)esiin Walter Lübcken murhan ja korosti, että tänäkin päivänä on tärkeää taistella demokratian puolesta.
– Jokainen yhteiskunnassamme voi olla mukana ajamassa sitä, että demokratia on vahva ja että kansalaisyhteiskunta on vahva ja ettei äärioikeistoradikalismilla ole mitään mahdollisuutta, Merkel sanoi.
Äärioikeiston marssia vastassa oli moninkertainen määrä vastamielenosoittajia Kasselissa 20. heinäkuuta. Tuhannet saksalaiset ovat Lübcken murhan jälkeen lähteneet kaduille puolustamaan avointa ja demokraattista Saksaa.Uwe Tautenhahn
Die Rechten marssia vastassa Kasselissa olikin moninkertainen joukko vastamielenosoittajia. Mellakkapoliisi piti parinsadan hengen äärioikeistomarssin erillään noin 10 000 vastamielenosoittajasta. Mutta viesti kuului silti.
– Meitä on enemmän! Meitä on enemmän! kasselilaiset huusivat ohi marssineelle äärioikeistolle.
Mukana vastamielenosoittajien riveissä oli 65-vuotias eläkeläinen
Maria Ekhartt.
– Äärioikeiston ei ole uhka vain Saksassa vaan koko Euroopassa. Yhä useamman pitää nousta kaduille vastustamaan sitä, ettei ikinä enää tapahdu samaa kuin vuonna 1933, hän sanoo viitaten natsien valtaannousuun.
– Ei koskaan enää!
- Meitä on enemmän, meitä on enemmän, vastamielenosoittajat huusivat äärioikeiston mielenosoittajille Kasselissa heinäkuussa.Uwe Tautenhahn
Vihamielinen keskusteluryöpsähtää toisinaan esiin yllättävissä paikoissa. Haastattelu berliiniläispoliitikko Anne Helmin kanssa neuköllniläisellä bussipysäkillä keskeytyy, kun hänen luokseen tulee aggressiivisesti käyttäytyvä mies.
Miestä ärsyttävät Helmin puhe äärioikeistosta ja Ylen televisiokamera.
– Oletko edes saksalainen? Puhutko saksaa? mies alkaa haastaa Helmiä, vaikka haastattelu tehdään saksaksi.
– Mitä tarkoitat saksalaisella? Arjalaisen määritelmän mukaan? Helm kysyy vastaan.
Bussia samalla pysäkillä odottanut
Ouattara Amoro tulee puolustamaan Helmiä.
– Hän on vain puhunut äärioikeistosta. Mitä pahaa siinä on, Amoro kysyy mieheltä. Vähän aikaa jankattuaan mies poistuu bussiin.
Berliinissä asuva Ouattara Amoro sanoo rasististen solvausten lisääntyneen selvästi vuoden 2015 jälkeen. Uwe Tautenhahn
Amoro sanoo välikohtauksen kuvaavan valitettavan hyvin Saksan nykyistä keskusteluilmapiiriä.
– Nykyään yhä useammat esittävät rasistisia loukkauksia. Niistä on tullut arkipäiväisiä, Amoro sanoo.
– Vähän aikaa sitten kukaan ei olisi uskaltanut esittää niitä.
Hän on siksi päättänyt puuttua jokaiseen kuulemaansa solvaukseen.
Anne Helmin kaltaisen poliitikon työhön kuuluu kovakin kritiikki. Demokratiaa ei ole ilman avointa keskustelua. Mutta pitääkö myös uhkailua sietää? Entä missä vaiheessa pitää pelätä uhkailujen muuttuvan todellisiksi väkivallanteoiksi?
Tätä Anne Helm ja muut paikallispoliitikot joutuvat nyt miettimään.
Linnoituksen suojassa Lennejoen rannalla torkkuu rauhallinen Altenan pikkukaupunki. Kesä paahtaa 35 asteen lukemissa Saksan läntisessä Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.
Altenassa asuu noin 18 000 ihmistä. Jos tällaisessa paikassa haluaa toimia pormestarina, pitää liikkua kansan parissa. Kylien ja pikkukaupunkien Saksassa paikallispoliitikot ovat läsnä arjessa ja asukkaita lähellä.
Marraskuisena iltana 2017 Altenan pormestari
Andreas Hollstein päätti käydä valtuuston istunnon jälkeen hakemassa kotiinviemiseksi ruokaa läheisestä kebabpaikasta. Ravintolassa hänen luokseen tuli tuntematon mies.
– Oletteko pormestari, mies kysyi.
Hollstein vastasi myöntävästi. Samassa mies veti esiin kolmekymmensenttisen leipäveitsen.
– Sinä annat minun nääntyä janoon, mutta otat kaksisataa ulkomaalaista Altenaan, mies huusi ja painoi veitsen pormestarin kurkulle.
Hollstein kertoo tarinaa lähes kaksi vuotta myöhemmin toimistossaan Altenan kaupungintalolla. Hän sai hyökkääjän veitsestä viiltohaavan, mutta onnistui taistelemaan miehen kimpustaan yhdessä ravintolan omistajien kanssa ja välttyi täpärästi hengenvaarallisilta vammoilta.
Andreas Hollstein alkoi saada selvästi aiempaa enemmän vihapostia sen jälkeen, kun hän päätti ottaa Altenaan enemmän turvapaikanhakijoita kuin kaupunkiin oli jyvitetty.Suvi Turtiainen / Yle
Kuten kasselilainen poliitikko Walter Lübcke, myös Hollstein tunnetaan pakolaismyönteisestä politiikastaan. Hollstein otti vuonna 2015 Altenaan sata turvapaikanhakijaa enemmän kuin kaupungille oli jyvitetty.
Jo aiemmin Hollsteinin pakolaisten kotouttamisohjelma oli nostanut hänet tunnetuksi koko Saksassa. Kun Nokia vuonna 2008 sulki lähellä sijainneen Bochumin tehtaan, Altena alkoi menettää työikäistä väestöä. Turvapaikanhakijoista haluttiin paikkaajia.
Hollsteinille oli tullut uhkauksia satunnaisesti aiemminkin, mutta siirtolaisvuoden 2015 jälkeen niitä alkoi suorastaan sataa. Aluksi Hollstein ei juurikaan arkistoinut uhkauksia tai ilmoittanut niistä eteenpäin.
Yksittäistapauksia, hän kertoo miettineensä. Samoin reagoi pitkään koko Saksa.
Veitsihyökkäyksen jälkeen Hollstein havahtui. Oliko hyökkäyksissä kyse laajemmasta ilmiöstä, joka uhkasi nykyjärjestystä?
Nyt Hollstein on mapittanut uhkaukset yksiin kansiin.
Weimarin tasavallan loppuaikaa ennen natsien valtaannousua väritti äärioikeiston poliittinen väkivalta. Hollstein ei halua suoraan verrata 1930-lukua ja nykyaikaa, mutta pohtii samaa kuin liittokansleri Merkel.
– Ehkä rauhanaikaan tottuneiden, aina demokratiassa eläneiden – kutsun heitä varjelluiksi sukupolviksi – on noustava puolustamaan avointa ja demokraattista Saksaa.
Hollstein on huolissaan siitä, miten ihmisiä saadaan enää paikallispolitiikkaan nykyisessä vihamielisessä ilmapiirissä.
– Miksi kukaan kolmikymppinen, jolla on perhe, lähtee mukaan, jos vastassa on uhkailua ja väkivaltaa, hän kysyy.
Altena on kärsinyt muuttotappiosta vuoden 2008 jälkeen, kun Nokia sulki tehtaansa läheisessä Bochumin kaupungissa.AOP
Kebabravintolan veitsihyökkäyksen jälkeen Hollstein istui alas perheensä kanssa. Hän kertoi olevansa valmis vetäytymään politiikasta.
Neljä lasta ja vaimo sanoivat, että hänen pitää jatkaa.
Hollsteinia puukottanut mies tuomittiin lopulta vaarallisen ruumiinvamman tuottamisesta.
Oikeus ei pitänyt tekoa poliittisena hyökkäyksenä. Tätä Hollstein ihmettelee.
Hän penää Saksan viranomaisilta entistä selvempää puuttumista äärioikeiston väkivaltaan.
– Sekä äärioikeiston että -vasemmiston väkivalta on ollut jo pitkään uhka Saksan demokratialle. Viime vuosina viranomaiset ovat keskittyneet torjumaan äärivasemmiston väkivaltaa, Hollstein sanoo.
– Äärioikeiston väkivalta pitää nyt viimeistään ottaa vakavasti.
Saksassa viranomaisia on jo pitkään kritisoitu kyvyttömyydestä puuttua äärioikeiston väkivaltaan. Lehdistö
on tivannut(siirryt toiseen palveluun) sisäministeri
Horst Seehoferilta, ovatko turvallisuuspalvelut olleet sokeita äärioikeiston uhalle.
Toisen maailmansodan jälkeen perustettu kotimaantiedustelupalvelu BfV on ollut arvostelun kohteena sen jälkeen kun sen johtaja
Hans-Georg Maassen vähätteli viime vuonna äärioikeiston väkivaltaa Chemnitzin mellakoiden yhteydessä.
Vuoden 2018 elokuussa äärioikeistoradikaalit marssivat Chemnitzissä kaduille,kun kahden turvapaikanhakijan epäiltiin tappaneen saksalaiskuubalaisen miehen.
Maassen sai potkut kommenttiensa jälkeen.
Lisäksi turvallisuuspalveluiden ja puolustusvoimien riveistä on varmistunut äärioikeistolaisia kytköksiä.
Julkisuudessa on ajoittain epäilty, että tiedusteluviranomaiset yrittivät tahallaan peitellä uusnatsisolu NSU:n toimintaa.
Yhden murhan tekopaikalla kahvilassa oli asiakkaana myös BfV-tiedustelupalvelun työntekijä, joka ei ilmoittautunut tapauksen silminnäkijäksi ja kiisti nähneensä mitään murhaan liittyvää.
Liittokansleri Merkel vaati Walter Lübcken murhan jälkeen äärioikeiston väkivallan perinpohjaista selvittämistä "ilman mitään tabuja". Jos näin ei tehdä, valtiovalta on Merkelin mukaan vaarassa menettää uskottavuutensa.
Berliinissä asuva paikallispoliitikko Anne Helm toivoo Walter Lübcken murhan herättäneen saksalaiset tajuamaan, ettei äärioikeisto uhkaa vain maahanmuuttajia tai juutalaisia vaan koko saksalaista yhteiskuntaa.Uwe Tautenhahn
Berliiniläispoliitikko Anne Helm kokee, että keskustelu äärioikeistoradikaaleista turvallisuuselimissä on haluttu pitää sisäisenä ja poissa julkisuudesta. Hänestä se on väärin.
– Terroristiset oikeistolaiset verkostot on nyt nujerrettava, Helm vaatii.
Hän toivoo Walter Lübcken murhan herättäneen Saksan tajuamaan, että vaarassa on koko yhteiskunta, eivät vain äärioikeiston perinteisesti uhkaamat ryhmät. Nyt kohteena oli paikallinen konservatiivipoliitikko, huomenna ehkä joku muu.
– Yhteiskunnan pitää ymmärtää, että hyökkäys ei kohdistu vain juutalaisiin tai maahanmuuttajiin. Kaikkien tulee taistella äärioikeiston uhkaa vastaan, Helm sanoo.
Saksalaispoliitikot kertovat Ylelle tottuneensa vihapostiin ja solvauksiin. Nyt väkivallan uhka on todellinen, he sanovat.
yle.fi
www.hs.fi
www.dw.com
