Itäisen Saksan vaalit ovat kurkistusikkuna Saksan henkiseen tilaan: Äärioikeistolainen AfD-puolue teki hurjan tuloksen mutta jäi Saksissa ja Brandenburgissa kakkoseksi
Mitä pirstaloituneemmaksi Saksan oma poliittinen kenttä käy, sitä vaikeampi Saksan on lunastaa lupaustaan toimia Euroopan yhteisen turvallisuus- ja talouspolitiikan vastuunkantajana, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen.
KANSALLISKONSERVATIIVINENja osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD teki hurjan vaalituloksen kahdessa itäisen Saksan osavaltiossa sunnuntain osavaltiovaaleissa, muttei noussut Saksin tai Brandenburgin suurimmaksi puolueeksi. Tätä Saksin kristillisdemokraatit ja Brandenburgin sosiaalidemokraatit voivat juhlia miltei yllätysvoittona, niin koville AfD laittoi ne vaalikampailun aikana.
Brandenburg on ollut sosiaalidemokraattien ja Saksi kristillisdemokraattien valtakuntaa. Yhteistä on AfD:n kannatuksen hurja nousu.
Tulosennusteen mukaan AfD saa Saksissa 27,5 prosenttia äänistä, mikä on puolueen kaikkien aikojen vaalitulosennätys. AfD ei silti kiilaa kristillisdemokraattien ohi. Ennusteen mukaan CDU olisi yhä suurin puolue 32 prosentin ääniosuudella. SPD on Saksissa kohtaamassa kaikkien aikojen vaalitappion 8 prosentin ääniosuudella.
Tulosennusteen mukaan sosiaalidemokraatit saavat Brandenburgissa 27,5 prosentin ääniosuuden. AfD on saamassa 22,5 prosenttia äänistä.
AfD on suurin vaalivoittaja. Edellisissä osavaltiovaaleissa vuonna 2014 tuolloin vastaperustettu AfD sai Saksin äänistä 9,7 prosenttia. Koko Saksan liittopäivävaaleissa syksyllä 2017 AfD:n ääniosuus oli 12,6 prosenttia. Jos liittopäivävaalit järjestettäisiin nyt, AfD saisi äänistä 14–15 prosenttia.
Saksin osavaltion kristillisdemokraatteja edustava pääministeri Michael Kretschmer äänesti sunnuntaina Dresdenissä. (KUVA: MATTHIAS RIETSCHEL / REUTERS)
MUULLE Euroopalle Itä-Saksan vaalit ovat kurkistusikkuna Saksan henkiseen tilaan. Vaalit olivat kansanäänestys Itä-Saksan suunnasta: saisivatko muut puolueet padottua AfD:n nousua ja onko nousulle pohja myös muualla Saksassa? Jos on, mitä tästä seuraa esimerkiksi Saksan Eurooppa-politiikalle?
AfD:n vaalivoitto kertoo vauhdista, jolla Saksan poliittinen kenttä pirstaloituu. Sen seurauksena Saksasta on tulossa entistä vaikeammin johdettava maa.
Mitä pirstaloituneemmaksi Saksan oma poliittinen kenttä käy, sitä vaikeampi Saksan on lunastaa lupaustaan toimia Euroopan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja talouspolitiikan johtajana.
Kasvava osa varsinkin itäsaksalaisista haluaa Saksalta entistä sisäänpäinkääntyvämpää politiikkaa. Sisäpolitiikkaan ja puolueiden riitelyyn keskittyvä Saksa heikentää EU-maiden muutoinkin haurasta yhtenäisyyttä.
AfD:n Venäjä-politiikka on vastakohta Saksan liittokanslerin
Angela Merkelin linjalle. AfD:n tuoman paineen seurauksena myös Saksin kristillisdemokraattiselta pääministeriltä
Michael Kretschmeriltä kuultiin vaalien alla puheenvuoroja, joissa kannatettiin
Venäjä-pakotteiden purkamista.
SAKSA jakautui nyt poliittisesti yhä selvimmin itään ja länteen, vaikka AfD on vahva myös Länsi-Saksan rakennemuutosalueilla. Myös kaupungit ja maaseutu eriytyvät toisistaan poliittisesti.
Se, että vastakkainasettelu kärjistyy juuri Itä-Saksassa, ole yllätys. Vaikka Saksojen yhdistymisestä on pian 30 vuotta, erot idän ja lännen äänestäjille tärkeissä kysymyksissä näkyvät selvästi.
Asetelma vastakkainasettelulle on ollut valmiina jo pitkään. Sitä korosti vuoden 2015 pakolaiskriisi, joka jakoi Saksan poliittisesti maahanmuuton vastustajiin ja kannattajiin. Nyt debatti ilmastopolitiikasta ja energiakäänteestä tuo saman jaon esiin ja luo jaon ympärille toisen konfliktin, sillä
Itä-Saksa on ruskohiilialuetta ja kaivostoiminta osa itäsaksalaisten identiteettiä.
AfD on ottanut ilmastomuutosta hillitsevien toimien vastustamisen politiikkaansa ytimeen siinä missä maahanmuuton vastustamisen. Lisäksi AfD on taitava ruokkimaan eliittivihaa. Se taas kyti jo valmiiksi Itä-Saksassa.
VAALEILLA voi olla seurauksensa paitsi Saksan hallituksen turnauskestävyyteen myös Itä-Saksan talouteen.
Suuret kansainväliset yritykset ovat oppineet pelkäämään oikeistopopulismia, sillä brexit, kauppasodat ja nyt Amazonian metsäpalot ovat käyneet kaikille kalliiksi. Ei ole ihme, että Itä-Saksassa toimivat suuryritykset ja investoijat ovat nousseet varsi poikkeuksellisella tavalla varoittamaan äärioikeiston noususta.
AfD:n noususta on haittaa Itä-Saksassa toimiville kansainvälisille yrityksille, varsinkin, jos ne eivät saa enää houkuteltua kansainvälisiä huippuosaajia Itä-Saksaan.
Ulkomaalaisvastainen ja rajoja sulkeva AfD ajaa politiikkaa, joka karkottaa monen huippuosaajan kiinnostuksen. Se on yrityksille ongelma, sillä Itä-Saksa on jo ohittanut massatyöttömyyden ajan ja kääntynyt suuntaan, jossa väestökehityksen vuoksi
suurimpia uhkia työmarkkinoilla on työvoimapula.
Brandenburgin osavaltion sosiaalidemokraattinen pääministeri Dietmar Woidtke äänesti yhdessä perheensä kanssa sunnuntaina Forstissa. (KUVA: CHRISTIAN MANG / REUTERS)
SAKSIN ja Brandenburgin perinteisillä valtapuolueilla CDU:lla ja SPD:llä ei enää ole entiseen tapaan mahdollisuutta muodostaa kahden puolueen enemmistöhallituksia. Saksissa CDU:n ja SPD:n yhteiset äänet eivät riitä. Samoin käynee Brandenburgissa SPD:lle ja vasemmistopuolue Linkelle. Mukaan tarvitaan muita.
Uusi kumppani on todennäköisimmin vihreät. Vihreiden kannatus kasvaa samaa tahtia AfD:n kanssa, sillä puolue on asemoinut itsensä kansalliskonservatiivien ja äärioikeiston vastavoimaksi. Brandenburgissa tosin myös SPD teki vahvasti anti-AfD-kampanjan. Saksissa CDU sen sijaan otti askelia kohti AfD:tä.
Hallitusneuvotteluista tulee entistä vaikeampia, ja sama on edessä myös Berliinissä liittovaltion tasolla. Saksan heikot hallitukset taas vaikuttavat koko EU:n ohjattavuuteen.
Merkelin perintö, kyky kompromisseihin, voi hapertua käsiin, sillä uudet poliittiset liikkeet rakentavat kannatustaan entistä kovemmilla vastakkainasetteluilla.
Saksan vihreiden toinen puoluejohtaja Annalena Baerbock äänesti sunnuntaina Brandenburgin osavaltiovaaleissa osavaltion pääkaupungissa Potsdamissa. (KUVA: AXEL SCHMIDT / REUTERS)
SAKSIN ja Brandenburgin vaalitulos ei ole yllätys, mutta tulos kertoo karua kieltä siitä, miten voimattomia kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit ovat yrittäessään vastata oikeistopopulismin nousuun.
AfD käyttää kovassa retoriikassaan taitavasti vastakkainasetteluja. On itäsaksalaiset ja länsisaksalaiset, jotka eivät piittaa idän huolista. On muukalaiset muslimimaista ja alakynnessä olevat itäsaksalaiset.
AfD:n onnistui saamaan liikkeelle yleisesti tyytymättömät äänestäjät. Heitä ei häiritse se, että osa AfD:n ehdokkaista on avoimen rasistisia ja demokratianvastaisia.
Kovat puheet ja tunne siitä, että AfD on erilainen kuin muut saa nyt liikkeelle ennen kotiin jääneitä äänestäjiä – vaikka äänestäjät eivät juuri tiedä, mitä äänillään saavat. Ainakin vielä muut puolueet kieltäytyvät AfD:n kanssa hallitusyhteistyöstä.
Äänestäjät poistuvat sunnuntaina äänestyspaikalta Saksin osavaltiovaaleissa Panschwitz-Kuckaussa. (KUVA: WOLFGANG RATTAY / REUTERS)
VAIKKA AfD:llä on kaikki syyt juhlia, osalle puolueessa vaalivoitto Itä-Saksassa tuo myös ongelma. Äärioikeistosiipi normalisoi nyt valtaansa puolueessa, jonka maltillisen ja porvarillisen laidan poliitikkojen eurokriittinen ja talousliberaali profiili on kovin toinen kuin Itä-Saksan AfD:n voimahahmojen.
Itä-Saksassa AfD:n johdossa ovat puolueen radikaalin Der Flügel -siiven perustajiin ja keskeisiin toimijoihin kuuluvat poliitikot kuten
Björn Höcke,
Andreas Kalbitz ja
Jörg Urban. Der Flügel -siiven poliitikoilla on puolueen radikaalein linja ja läheisiä suhteita uusnatsijärjestöihin, ja siksi Liittovaltion perustuslakisuojavirasto on tarkkaillut der Flügel -siipeä epäilyttävänä ääriliikehdintänä.
Viime viikolla AfD erotti puolueesta holokaustin kieltäjiä tukeneen
Doris von Sayn-Wittgensteinin, joka vaikutti AfD:ssa Saksan pohjoisimmassa osavaltiossa Schleswig-Holsteinissa.
Mitä pirstaloituneemmaksi Saksan oma poliittinen kenttä käy, sitä vaikeampi Saksan on lunastaa lupaustaan toimia Euroopan yhteisen turvallisuus- ja talouspolitiikan vastuunkantajana, kirjoittaa HS:n Berliinin-kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen.
www.hs.fi