Voi melkein kuulla Atlantin aallokon hieman vaimenevan. Yhdysvaltain presidentin
Donald Trumpin kesäkuussa ilmoittama aikomus vetää tuhansia amerikkalaissotilaita pois Saksasta tuskin toteutuu.
Näin uutisoivat saksalainen uutistoimisto Dpa ja The
Wall Street Journal. Tieto aikeen peruuntumisesta selviää Yhdysvaltain kongressissa torstaina sinetöidystä Yhdysvaltain puolustusbudjetin luonnoksesta, viestimet kertoivat.
Trump perusteli kesällä äkkinäistä päätöstään vetää amerikkalaisjoukkoja Saksasta sillä, että Saksan puolustusmenot ovat liian matalalla tasolla. Saksan olisi pitänyt antaa enemmän yhteistyön alttarille, Trump sanoi.
Se ei ollut Trumpin yksityisajattelua, vaan myös sotilasliitto Nato on jo pitkään vaatinut jäsenmailtaan suurempaa panostusta puolustusbudjettiin. Alisuoriutujien joukossa Saksa ei toki ole ainoa Naton jäsen. Vuonna 2014 Nato-maat sopivat kasvattavansa sotilasmenojaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan. Niin konkreettisia seurauksia kuin Trump esitti ei silti ollut osattu pitää varteenotettavina.
Trump liioitteli kaavailemaansa muutosta: hän puhui Saksassa olevasta 50 000 sotilaan joukosta, joka puolitettaisiin. Lopulta suunnitelma koski alle 10 000:ta sotilasta noin 34 000:sta. Joka tapauksessa operaatio olisi ollut valtava – ja kallis – ja se olisi merkinnyt historiallista käännekohtaa Yhdysvaltain ja Euroopan suhteessa.
Trump sanoi kesällä, että operaatio toteutuisi syyskuuhun mennessä. Asiantuntijat näkivät jo silloin, että puheesta puuttui realismi. Niin suuren sotilasmäärän liikuttelu kalustoineen vaatisi pidemmän aikataulun.
Marraskuun alussa Dpa uutisoi, että mitään konkreettista ei ole asian eteen tapahtunut.
Yhdysvaltain ja Saksan historiallisesti läheisen suhteen pohjana on toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakennus. Sen pohjalta luottamus ja avunanto ovat säilyneet tiiviinä viime aikoihin asti.
Yhdysvaltain joukkojen läsnäolo Saksassa on jatkoa sodanjälkeiselle länsiliittoutuneiden miehitykselle, joka jatkui vuoteen 1955 asti. Kylmän sodan aikana sotilaiden määrä oli suurimmillaan, mutta nytkään kyse ei ole historian jäänteestä.
Ilman Saksan tukikohtia Yhdysvaltain sotilaallinen toiminta olisi ollut vaikeampaa viime aikoina. Saksassa on Yhdysvaltain suurin oman mantereen ulkopuolinen sotilassairaala, jossa on hoidettu Irakin ja Afganistanin sodissa haavoittuneita amerikkalaisia. Saksasta käsin Yhdysvallat on myös operoinut toimiaan Afrikassa.
Paitsi saksalaiset ja Yhdysvaltain demokraatit myös moni Trumpin puoluetoveri piti Trumpin päätöstä vetää joukkoja pois vääränä ja Yhdysvaltain läsnäoloa Saksassa nimenomaan Yhdysvaltain etuna. Trump puolestaan antoi ymmärtää, että joukkojen läsnäolossa on kyse lähinnä Saksan hyötymisestä.
Republikaanisenaattori
Mitt Romney sanoi heinäkuussa, että teko olisi vakava virhe ja läimäys vanhan ystävällisen liittolaisen kasvoille.
Todellisena syynä Trumpin ehdotukselle pidettiin halua romuttaa transatlanttista yhteistyötä Amerikka ensin -ajattelun mukaisesti – ja tietenkin vauhdittaa presidentinvaalikampanjaa. Myös Trumpin ja Saksan liittokanslerin
Angela Merkelin hyiset välit edesauttoivat Trumpin halua irtiottoon.
Yhdysvaltain joukkojen pitäminen Saksassa ei itsessään aloita uutta iloista monenkeskisen harmonian aikakautta. Se kuitenkin peruu iskun sitä vastaan.
Transatlantismin paluuta on Euroopassa odotettu kuin kuuta nousevaa siitä asti, kun
Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi varmistui ja jo sitä ennenkin.
Kuitenkin jo ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja Saksan johtavat poliitikot ovat muistaneet sanoa, että turvallisuuspolitiikassa Eurooppa ei voi enää tukeutua vain Yhdysvaltoihin, vaan sen pitää tehdä itse enemmän.
Vaalien jälkeen on taas paljastunut, miten vaikeaa eurooppalaisen turvallisuuspolitiikan visiointi todellisuudessa on. Saksan puolustusministeri
Annegret Kramp-Karrenbauer kävi marraskuun lopulla julkista väittelyä Ranskan presidentin
Emmanuel Macronin kanssa siitä, pystyykö Eurooppa vastaamaan itse omasta puolustuksestaan.
Kramp-Karrenbauerin mukaan ei pysty, Macronin mukaan pitää pystyä. Sanojensa ryydittämiseksi Macron on vakuuttanut Merkelin olevan hänen kannallaan. Kramp-Karrenbauer joutui jo vuosi sitten sivuraiteelle omassa puolueessaan CDU:ssa, luopui puheenjohtajuudesta, eikä ole tunnettu vakuuttavana visionäärinä.
Kramp-Karrenbauer puhui konkreettisista aseiden ja sotilaiden määristä, Macron puolestaan periaatteista. Molemmat ovat oikeassa, sanoi CDU:n europarlamenttiryhmän puheenjohtaja
Manfred Weber Berliinin-ulkomaankirjeenvaihtajien Zoom-tilaisuudessa torstaina.
Nyt, kun Trumpin rakentama puolustuspoliittinen šokki Saksan yltä on väistymässä, keskustelu Euroopan puolustamisesta voidaan käydä rauhassa.
yle.fi
www.bild.de
www.is.fi
www.iltalehti.fi
www.bbc.com
www.hs.fi
