Uutisia Valko-Venäjältä

StepanRudanskij

Kenraali
Lahjoittaja
Minskin keskustassa on huomiota herättänyt graffiti, varmaan nyttemmin jo siivottu.
"Olkapoletit eivät pelasta!"gi-27665-136385-big.jpg
 

Charananges

Alikersantti
Tämähän on jo wanha juttu, tapahtui meille bändin kanssa, kun olimme Minskissä soittamassa 2003. Liekö sitten maa muuttunut en tiedä. Meninmme Latviasta Valko-Venäjälle. Meillä oli 2 henkilöautoa ja latvialaisilla 1, mutta siinä bändissä oli 2 latvialaista ja 3 Venäjältä tullutta kaveria, jotka joutuivat evakkoon, kun Tshernobyl lojahti. Heillä ei ollut Latvian passia vain Alien passport, minkä takia piti olla viisumit joka pirun maahan mihin menivät mm. Suomeen eivät voineet tulla, etten olisi kutsunut heitä ja mennyt vastaan satamaan. No sitten menimme rajan yli ja olimme yhden yön ennen keikkaa Minskissä. Keikka meni hienosti, noin 800 ihmistä katsomassa ja kaikkea. Pisti vain hieman silmään, kun keikkapailkalle mennessä oli 2 metallinpaljastinta ja laskin itse omin silmin 23 vartijaa, tummat univormut ja Makarovin automaattipistoolit.

No sitten keikan jälkeen lähdettiin Misnkistä Brest-Litovskin suuntaan aamuyöllä ajelemaan sitä samaa tietä mistä Napoleon ja germaanien keskimmäisen armeijaryhmän sotilaat olivat kulkeneet. Sitten huomattiin, että Brestissä on ihan tajuton jono jo viiden aikaan aamulla. Sitten näppärinä poikina huomattiin kartasta, jotta siellähän on etelämpänä toinen raja-asema. Sinne siis. Tie muuttui soratieksi ja joskus puoli seitsemän maissa aamulla oltiin rajalla. Valko-Venäjän puolella ei ollut ketään, joten ajoimme etiäpäin, kunnes noin 100:n metrin päässä oli pieni koppi ja nousin autosta ylös vähän kattelemaan, jotta mitäs nyt. Sieltä kopista tuli todella uninen nuori kaveri AK olalla ja alkoi nostamaan puomia ja viittoi jotta sinne vaan, tosin siinä oli yksi pieni ongelma: Se rajapuomi ei ollut punavalkoinen niinkuin hyvä puolalainen rajapuomi on, vaan se oli vaaleansinen ja keltainen eli kas pirua oltiin hyvää vauhtia menossa Ukrainaan. No minä siinä sitten sanoin venäjäksi sille kaverille, että meillä ei ole viisumeita Ukrainaan, me ollaan menossa Puolaan. Se laski puomin takas alas ja pummas multa röökin. Siinä sitten poltettiin ja mietitiin mitähän sitten. Rajamies kyllä sanoi että senkun meette ei siellä kukaan mitään kysele. No skandinaavinen sosiaalidemokraatti sisälläni sanoi, että ei prkl, takas sinne Brestin tulliin.

Sinne siis, 11 tuntia odottamista ja lahjusten maksua, mutta ei maksettu tarpeeksi, joten viimeisellä puomilla ne perkeleet käännytti meidät takaisin. Siinä sitten ihmeteltiin ja mietitiin mitäs nyt tehdään, latvialaisilta tuli idea, että ajetaan takaisin Minskiin ja ne heittää meidät maasta ulos, kun meidän viisumit umpeutuu klo 24. Soitin isälleni ja sanoin, jotta nyt ollaan kusessa laita rahaa. Isäni soitti Suomen ulkoministeriöön ja sieltä olivat sitten soittaneet Liettuan ja Valko-Venäjän konsulille Helena oli nimi sukunimeä en muista valitettavasti. Sitten ajeltiin kohti Minskiä samaa tietä ja meillä alkoi olla bensa loppu, joten asemalle ja tankkaamaan. Siellä oli naftaa ja 87 oktaanista ainoastaan, joten ei kait siinä, hyvä saksalainen autoteknoligia (2x Opel) vähän paukahteli matkalla ja ruotsalainen autoteknologian ihme Saab piti bensapumpustaan todella mielenkiintoista ääntä. Sitten mun kännykkä soi ja siellä oli se konsuli, kysyi jotta olemmeko ongelmissa, sanoin että kieltämättä ja kerroin suunnitelmamme. Konsuli sanoi että ette mene todellakaan Minskiin vaan lähimmälle raja-asemalle Liettuaan, no siinä sitten autot seis ja tutkittiin iltahämärässä karttaa ja Kamennyi-Login asema oli lähin (Grodnon lähellä), sinne sitten ihan hullun kovaa ennen kuin viisumit menee umpeen.

Meillä oli 5 minuuttia aikaa ja huomasimme, että nyt on sellaisia valoja, että tuon pitää olla se raja-asema, paskat se mikään raja-asema ollut, se oli bensa-asema. Sitten tuli rautatie ja paljon vilkkuvia valoja, ei siinä auttanut muuta kuin pysähtyä, sieltä tuli venäläinen rahtijuna ja se ei ollut siitä lyhyimmästä päästä eli odotettiin ja ihanasti kello oli jo yli puolenyön kun pääsimme jatkamaan matkaa. Tulli ilmestyi näkyviin ja Helena soitti mulle jotta ajakaan vaan sinne tulliin ja pitäkää ne latvialaiset hiljaisina. Sovittiin sitten, että niiden auto on keskimmäinen ja minä hoidan puhumisen te vastaatte meille kun puhutaan teille suomea joko joo tai ei. Sitten odoteltiin taasen, noin kolmen tunnin odotuksen jälkeen menin Liettuan rajapuomille ja Helena oli ollut siellä, kysyin mikä helvetti tässä nyt mättää.

Helena sanoi en tiedä, sitten se kaivoi käslaukustaan diplomaattipassinsa ja hienosti AK:lla varustettu rajamies vain vilkaisi sitä ja se asteli Valko-Venäjän puolelle ja meni sinne tullitoimistoon. Sieltä kuului todella kovaäänistä keskustelua ja meitä nauratti ihan keleesti, jotta nyt ilmeisesti asiat saavat uuden käänteen. Ne olivat sitten soittaneet sieltä raja-asemalta Valko-Venäjän ulkoministeriöön ja sieltä oli tullut käsky raja-aseman komentajalle antamaan meille lupa mennä yli, mutta komentajaa ei vielä näkynyt. Sitten noin tuntia myöhemmin Gaz kurvaa paikalle ja ihan selkeästi krapulainen ukko pomppaa ampujan paikalta ulos kiskoen asetakkiaan päälle. Katsoin hieman tarkemmin ja everstin laatat sillä oli. Se vilkas meihin, ärähti rajamiehille ja puomi nousi ylös.

Tuli sitten kaks reissua yhdellä kertaa, ensimmäinen ja viimeinen. Pahoittelut todella pitkästä viestistä.

Lähetimme interfloran kautta Helenalle kimpun ruusuja.

Muoks, kappalejaot.
 
Viimeksi muokattu:

Patu

Kapteeni
Lahjoittaja
@Charananges Saisiko tuohon juttuun vähän kappalejakoa niin sen pystyisi lukemaankin. :p
 

aj77

Ylipäällikkö
Parin kuukauden takainen raportti kuinka Valkovenäjä haluaa lähestyä Eu:n/lännen kanssa.

Lukashenko is Playing Several Pianos


”The Belarusian authorities have declared their willingness for rapprochement with the European Union and the West in general, which is worrying Russia. President Alexander Lukashenko and his colleagues have already made similar declarations, later changing course and turning back to Moscow again. Whether this is a serious entreaty or just another political maneuver, remains to be seen.”

Loput..
https://warsawinstitute.org/lukashenko-playing-several-pianos/
 

Talvela

Ylipäällikkö
Parin kuukauden takainen raportti kuinka Valkovenäjä haluaa lähestyä Eu:n/lännen kanssa.

Lukashenko is Playing Several Pianos


”The Belarusian authorities have declared their willingness for rapprochement with the European Union and the West in general, which is worrying Russia. President Alexander Lukashenko and his colleagues have already made similar declarations, later changing course and turning back to Moscow again. Whether this is a serious entreaty or just another political maneuver, remains to be seen.”

Loput..
https://warsawinstitute.org/lukashenko-playing-several-pianos/

No tietänevät että se tarkoittaa miehitystä.
 

Umkhonto

Kenraali
Putler ja hyvä (syvä) integraatio. Muistakaa, naapureilla ei ole mitään hätää. Venäjä ei ole koskaan syyllistynyt mihinkään, mistä sitä on syytetty.

Hurjat huhut voimistuivat: Yrittääkö Putin nielaista Valko-Venäjän jatkaakseen valtakauttaan?

1545280484018.png
Venäjän ja Valko-Venäjän välillä on valtioliitto, joka solmittiin 1999. Se on ollut tähän asti voimassa lähinnä paperilla.

Julkaistu: 20.12. 6:02
Venäjän ehdottama ”syvä integraatio” sai presidentti Aleksandr Lukashenkon huolestumaan – teorian mukaan Vladimir Putin valmistelisi RuBel-valtioliitosta tekosyytä valtansa jatkamiselle vuoden 2024 jälkeen.

Venäjän ja Valko-Venäjän välillä kipunoi nyt poikkeuksellisen voimakkaasti – ainakin, jos on uskominen molempien maiden tiedotusvälineiden välittämää kuvaa.

Virallisesti kaiken takana on vain normaali talouspoliittinen kiista kaasun ja öljyn hinnasta, mutta todellisuudessa Venäjän epäillään painostavan Valko-Venäjää entistä tiiviimpään valtioliittoon kanssaan.

Pahimpien pelkojen mukaan kyseessä voisi olla jopa Valko-Venäjän nielaiseminen kokonaan Venäjän vallan alle, mikäli presidentti Aleksandr Lukashenko ei pystyisi enää pitämään puoliaan Minskissä.

Yhden teorian mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin etsisi parhaillaan sopivaa tekosyytä jatkaa vallassa vuoden 2024 jälkeen, jolloin hänen viimeinen presidenttikautensa päättyy näillä näkymin.

Jos Venäjä ja Valko-Venäjä muodostaisivat tiiviin RuBel-valtioliiton (RussiaBelarus), Putinista voitaisiin tehdä esimerkiksi maiden yhteinen ”pääsihteeri” ja tosiasiallinen johtaja.

Putinin ei tarvitsisi näin ollen rikkoa Venäjän perustuslakia vallassa pysyäkseen ja kaiken lisäksi hän voisi jatkaa onnistuneesti suurta projektiaan eli Venäjän geopoliittisen vaikutusvallan kasvattamista entisen Neuvostoliiton alueella.
1545280523335.png

Yhden teorian mukaan Vladimir Putin voisi tavoitella valtakautensa jatkoa siirtymällä Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton ”pääsihteeriksi” vuonna 2024. (KUVA: Sergei Chirikov / AFP / Lehtikuva)

Todisteena Venäjän harjoittamasta painostuksesta pidetään pääministeri Dmitri Medvedevin viime torstaina esittämää ”ehdotusta”, jonka mukaan Moskova olisi valmis pitkälle vietyyn liittoon Minskin kanssa.

Maiden välillä on jo nyt valtioliitto, joka solmittiin 1999. Se on ollut tähän asti voimassa lähinnä paperilla, mutta jostain syystä Venäjä on nyt ottanut valtioliiton syventämisen agendalleen.

Medvedev toi ehdotuksensa julki Valko-Venäjän Brestissä 13. joulukuuta pidetyssä kokouksessa. Hänen mukaansa Venäjä ja Valko-Venäjä voivat jatkaa yhteistyötään joko entiseen tapaan tai sitten valtiot voivat solmia syvemmän valtioliiton.
1545280565224.png

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev tapasi Valko-Venäjän pääministerin Sergei Rumasin Brestissä, Valko-Venäjällä viime viikolla. (KUVA: ALEXANDER ASTAFYEV / EPA / AOP)

– Haluan korostaa erityisesti, että Venäjä on valmis jatkamaan valtioliiton rakentamista entistä pidemmälle. Se voisi koskea (ruplan seteleiden) yhtenäistä liikkeeseenlaskua, tullilaitosta, tuomioistuimia ja valtiontalouden tarkastusvirastoa, Medvedev luetteli.

Medvedevin lausunnosta nousi kohu, sillä moni oli kuulevinaan ehdotuksessa uhkavaatimuksen.

Tähän tulkintaan näytti päätyneen myös itse Lukahsenko, joka saneli perjantaina poikkeuksellisen suorasukaista tekstiä venäläisille toimittajille.

Lukashenkon mukaan Valko-Venäjän itsenäisyys on pyhä asia eikä hän salli sen menettämistä. Venäjältä tuleva painostus tuntuu hänen mukaansa monin tavoin.

– Voisivat sanoa suoraan, että ”te saatte kyllä öljyä, mutta teidän pitää hajottaa maanne ja liittyä osaksi Venäjää”, Lukashenko lateli uutistoimisto Ria Novostin mukaan.

1545280585482.png
Presidentti Aleksandr Lukashenko johtaa Valko-Venäjää. Hänen valtakautensa on seuraavan kerran katkolla vuonna 2020. (KUVA: Vasily Fedosenko / Reuters)

Lukashenko myös muistutti äärioikeistolaisen venäläispoliitikon Vladimir Zhirinovskin lausunnosta, jonka Valko-Venäjän pitäisi liittyä Venäjän yhteyteen mikäli se haluaa saada edullista öljyä ja kaasua.

– Jos halutaan tehdä kuten teidän Zhirinovskinne ehdotti, että meidän hajotetaan alueisiin ja ahdetaan sitten osaksi Venäjää, niin sitä ei tule tapahtumaan koskaan, Lukashenko sanoi.

– Ajatelkaa seurauksia, olisitteko te siihen valmiit? Miten siihen suhtauduttaisiin meidän maassamme, teidän maassanne ja kansainvälisessä yhteisössä – kun keinolla millä hyvänsä liitettäisiin maa osaksi toista maata? Lukashenko jatkoi Ria Novostin mukaan.

Yhden teorian mukaan uusi syvempi valtioliitto voitaisiin toteuttaa niin, että Lukashenko saisi jatkaa yhä Valko-Venäjän presidenttinä. Politiikantutkija Dmitri Travinin mukaan Venäjän presidentiksi siirtyisi tällöin taas Medvedev. Valtioliiton ”pääsihteerin” eli Putinin asema määriteltäisiin puolestaan niin, että hänellä olisi tosiasiallinen valta eli muun muassa turvallisuuselinten johto.

Kohu väitetystä liittoutumispainostuksesta paisui molemmissa maissa niin suureksi, että maanantaina presidentti Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov joutui rauhoittelemaan asiaa julkisesti.

Peskovilta kysyttiin suoraan, yritetäänkö valtioliittoa syventää siksi, että Putin voisi asettua sen johtoon vuonna 2024.

– Teema ei ole esillä tuossa muodossa. Siitä ole ollut minkäänlaisia keskusteluja, Peskov vakuutti uutistoimisto Interfaxin mukaan.

1545280611395.png
Valko-Venäjä on riippuvainen ”asevelihintaan” Venäjältä ostamastaan öljystä, jota maa myös jalostaa uusiksi tuotteiksi edelleen myytäväksi. Kuvassa öljynjalostamo Minskissä, Valko-Venäjällä. (KUVA: Vasily Fedosenko / Reuters)

Tuore sanasota sai alkunsa, kun presidentit Putin ja Lukashenko kävivät neuvotteluja öljy- ja kaasutoimitusten hinnasta tavatessaan Pietarissa 6. joulukuuta.

Valko-Venäjän talous on riippuvainen Venäjän energiasta, jota se on saanut edulliseen ”asevelihintaan”.

Valko-Venäjä on myös jalostanut Venäjältä tullivapaasti saamaansa raakaöljyä uusiksi tuotteiksi ja myynyt jatkojalosteita Ukrainaan ja länsimaihin, mikä on tuonut sievoisen summan maan budjettiin.

Lukashenko ihmetteli Pietarissa Putinille, miksi Valko-Venäjä joutuu maksamaan kaasusta 129 dollaria tuhannelta kuutiometriltä, kun sama kaasu maksaa Venäjän puolella rajaa Smolenskissa vain 70 dollaria. Tähän Putin huomautti, että Valko-Venäjä saa kaasunsa kuitenkin paljon halvemmalla kuin muut maat, joille markkinahinta on 200–250 dollaria tuhannelta kuutiolta.

Presidenttien kaasuväittely kävi niin kiivaaksi, että Lukashenko joutui jopa myöhemmin pyytämään puheitaan julkisesti anteeksi Putinilta.

Toinen kiista koskee Venäjän uutta öljyverotusta, jonka mukaan raakaöljyltä aiotaan poistaa vientitulli asteittain vuoteen 2024 mennessä. Raakaöljyn tuotannosta maksettavaa kaivannaisveroa aiotaan kuitenkin nostaa samalla asteittain.

On jopa epäilyjä, että Venäjän verotusuudistus olisi tehty siksi, että näin saadaan ovelasti nostettua Valko-Venäjälle myytävän raakaöljyn hintaa.

Kaivannaisverosta koituva hinnankorotus aiotaan kompensoida Venäjän sisäisesti jalostamoille. Sen sijaan Valko-Venäjä ei pääsisi enää hyötymään nykyisestä oikeudestaan ostaa öljyä alennetuilla taksoilla ilman tulleja.

Venäjän ”öljymanööveri” tekisi Valko-Venäjän budjettiin ensi vuonna noin 400–500 miljoonan dollarin loven.

– Ne ovat isoja rahoja, mutta ei katastrofi maallemme, Lukashenko vakuutti BelTA-uutistoimistolle.

Seuraavan kerran Lukashenko ja Putin tapaavat 25. joulukuuta neuvotellakseen öljyn ja kaasun hinnoista. Jos sopimusta ei syntyisi, öljyverotus tietäisi Minskille 8–12 miljardin dollarin tappioita vuoteen 2024 mennessä.

1545280646155.png
(KUVA: IS)

Valko-Venäjän ja Venäjän välit ovat olleet kireät useasti aiemminkin, mutta Lukashenko on onnistunut pelaamaan taitavasti. Välillä Lukashenko on myötäillyt Moskovan suuntaan ja välillä parantanut välejään länsimaiden suuntaan.

Yksi välejä hiertävä seikka on se, että Lukashenko on kritisoinut Putinia Ukrainalle kuuluvan Krimin kaappauksesta.

Valko-Venäjä ei ole myöskään suostunut tunnustamaan Georgiaan kuuluvia Etelä-Ossetiaa ja Abhasiaa itsenäisiksi valtioiksi, vaikka Venäjä on yrittänyt painostaa Minskiä siihen.

Toinen kiistanaihe on Venäjän halu rakentaa uusi lentotukikohta Valko-Venäjälle. Lukashenko on toistaiseksi ainakin onnistunut tyrmäämään hankkeen, mutta Moskova pitää asiaa yhä esillä maiden välisissä neuvotteluissa.

On myös tuoreita epäilyjä siitä, että Venäjä tahtoisi sijoittaa Valko-Venäjälle uusia ohjuksia vastalauseeksi Naton itälaajentumiselle ja Yhdysvaltain Eurooppaan rakentamalle ohjuspuolustusjärjestelmälle.

Venäjällä on tällä hetkellä Valko-Venäjällä jo kaksi sotilastukikohtaa, joiden vuokrasopimus pitäisi uusia vuonna 2020.

Tutka-asema nimeltä Volga on osa Venäjän ohjuspuolustusjärjestelmää ja Antei-viestikeskus liittyy puolestaan Venäjän merivoimien strategisten ydinsukellusveneiden yhteydenpitoon.

Kremlin-mielisen Tsargrad-sivuston mukaan Lukashenko on flirttaillut viime aikoina julkisesti sekä Ukrainan että Lännen ja Naton kanssa, mutta siitä huolimatta Lukashenko itse luulee yhä voivansa saada Moskovalta tukiaisia edullisen öljyn ja kaasun muodossa.

Politiikantutkija Bogdan Bezpalkon mukaan Lukashenkon vaatimukset Venäjän energiahinnoittelun ja öljyveron kompensoinnista kuulostavatkin Moskovan korviin kiristykseltä.

– Ottaen huomioon, että Valko-Venäjä on kääntynyt tosiasiassa Lännen suuntaan… tämä (Lukashenkon hintapurnaus) muistuttaa kiristystä tyyliin: ”Antakaa meille rahaa, mutta me emme tee mitään vastineeksi, sillä me olemme itsenäisiä”, Bezpalko sanoi Tsargradille.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005941237.html
 

krd

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 3.0
Putler ja hyvä (syvä) integraatio. Muistakaa, naapureilla ei ole mitään hätää. Venäjä ei ole koskaan syyllistynyt mihinkään, mistä sitä on syytetty.

Hurjat huhut voimistuivat: Yrittääkö Putin nielaista Valko-Venäjän jatkaakseen valtakauttaan?

View attachment 26196
Venäjän ja Valko-Venäjän välillä on valtioliitto, joka solmittiin 1999. Se on ollut tähän asti voimassa lähinnä paperilla.

Julkaistu: 20.12. 6:02
Tässä taitaa olla se mitä kädet tekevät. Huomio on nyt Ukrainan tapahtumissa, jotta voi touhuta vapaammin.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Tässä se Venäjän rauhan tahtoisuus taas nähdään. Kauhea tarve rakentaa valtakuntaa asein ja uhkailemalla. Putin haluaa uudeksi tsaariksi.
Meillä on todellakin syytä liittyä NATO:n ja pysyä EU:n jäsenenä. Maanpuolustuksen kehittämisestä puhumattakaan.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ei varmaan ole ihme, että Lukashenko pyyhkii hikeä. -liittolainen- on liittolainen juuri siinä venäläisessä mielessä. Liittolaisuus tarkoittaa siinä sitä, että se pienempi ja heikompi on alistettu.
 

sirra

Kapteeni
Tätäkin kehitystä kannattaa seurata. Medvedevin konttorista ilmoitettiin, että on perustettu työryhmä, jonka tarkoituksena viedä eteenpäin nopeaa integraatiota Venäjän ja Valko-Venäjän välillä.

Ukraina on ollut enemmänkin tapetilla taas viime aikoina, mutta nähtävästi Valko-Venäjän tulevaisuus itsenäisenä valtiona voi oikeasti olla uhattuna lähitulevaisuudessa.

 
Valko-Venäjän yllä tummat pilvet.

Vain muutama prosentti valkovenäläisistä kannattaa maansa liittämistä Venäjään.

Venäjän valtiojohto on esittänyt viime kuukausina useita avauksia Valko-Venäjän kytkemiseksi huomattavasti nykyistä tiiviimmin sitein Kremlin kontrolliin. Taustalla on nähty jopa pyrkimys Valko-Venäjän tosiasialliseksi liittämiseksi Venäjään.

– Maansa itsenäisyyttä tukevien valkovenäläisten määrä on todellisuudessa vakaasti ja johdonmukaisesti noussut, Shraibman toteaa Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissaan.

Vaikka valkovenäläisten enemmistö sanoo kyselytutkimuksissa kannattavansa unionia Venäjän kanssa, he eivät Shraibmanin mukaan suinkaan ole valmiita tinkimään maansa suvereniteetista. Vain 15–20 prosenttia antaa tukensa nykyistä tiiviimmälle integraatiolle, ja alle 5 prosenttia haluaisi nähdä maansa osana Venäjän federaatiota.

– Sitä paitsi – toisin kuin Ukrainassa, Moldovassa tai Kazakstanissa – Valko-Venäjällä Venäjän tukijat eivät ole keskittyneet millekään tietylle alueelle. Ei ole olemassa Valko-Venäjän Krimiä tai Donbassia, jonka avulla Minskin hallitusta voitaisiin horjuttaa, Shraibman muistuttaa. https://www.verkkouutiset.fi/valko-venajan-haltuunotto-olisi-kremlille-valtava-riski/
Suwalkin käytävä.
 
https://www.helsinginsanomat.fi/ulkomaat/art-2000005991023.html

Venäjä kiristää otettaan Minskistä – Öljykiista herätti kysymyksen, onko Valko-Venäjä seuraava Krim

Minskiin on kasvanut ikäpolvi, joka pitää itseään luontevasti eurooppalaisena. Venäjä seuraa kehitystä epäluuloisena.

Puheet Valko-Venäjästä ”seuraavana Kriminä” alkoivat yleistyä viime kesänä, mutta vauhtia ne saivat joulukuussa. Silloin Venäjän ja Valko-Venäjän kiista öljyn hinnasta kärjistyi julkiseksi konfliktiksi.

Öljyllä on maiden suhteissa keskeinen rooli, sillä Venäjä on myynyt Valko-Venäjälle raakaöljyä ilman vientitulleja.
Valko-Venäjä on jalostanut sen ja myynyt voitolla eteenpäin. Nyt Venäjä on uudistamassa öljyverotustaan, mikä uhkaa nostaa Valko-Venäjälle myytävän öljyn hintaa.

Valko-Venäjä arvioi menettävänsä seuraavien viiden vuoden aikana kahdeksan miljardia euroa Venäjän ”öljyveromanööverin” vuoksi ja on vaatinut Venäjää korvaamaan muutoksen aiheuttamat tappiot.
Venäjä ei ole tästä innostunut.

Lopulta Venäjän edustajat muistuttivat joulukuussa Venäjän ja Valko-Venäjän vuonna 1999 solmimasta valtioliitosta, joka on ollut horroksessa.
Vastineeksi taloudellisesta tuesta valtioliittoa on ryhdyttävä syventämään, sanoi Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev.
Hän puhui yhteisistä valuutasta, raha- ja veropolitiikasta sekä tulli- ja oikeuslaitoksesta.

Tämän jälkeen Moskovassa alettiin kuhista, että Venäjä valmistautuu liittämään Valko-Venäjän itseensä.
Vauhtia lisäsivät Valko-Venäjän itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan puheet, joissa hän korosti maansa itsenäisyyttä.

Jo aiemmin Venäjä oli lisännyt joukkojaan Valko-Venäjän tuntumassa ja Venäjän televisio kielteistä raportointiaan Valko-Venäjästä.
Venäjän uutena Minskin-suurlähettiläänä aloitti vanha KGB-upseeri Mihail Babitš.

Moskovan patriarkaatti järjesti Minskissä näyttävästi piispainkokouksen, jossa katkaistiin Konstantinopoliin ehtoollisyhteys eli mahdollisuus osallistua ehtoolliseen toisen paikalliskirkon alueella.

Asiaa on seurattu tarkasti myös lännessä. Naapurimaan valtaaminen on jo periaatteessa vastustettavaa, mutta Valko-Venäjän asema on lännelle myös strateginen kysymys.

Esimerkiksi Itämeren alueen turvallisuustilanne muuttuisi selvästi, jos Venäjä saisi haltuunsa niin sanotun Suwałkin käytävän molemmat reunat.

1549436602632.png

Spekulaatioissa on esitetty yleisesti kaksi perustelua. Ensinnäkin Venäjän johdon on arveltu ärtyneen Lukašenkan pyrkimyksistä ajaa omaa ulkopolitiikkaa, joka paikoin eroaa Venäjän linjasta.

Toinen perustelu on liittynyt Venäjän ”vuoden 2024 ongelmaan” eli kysymykseen presidentti Vladimir Putinin jatkosta, kun perustuslain sallimat kaksi peräkkäistä kautta tulevat täyteen.
Ongelma voitaisiin ohittaa luomalla uusi Venäjän ja Valko-Venäjän valtio, siis uusi oikeudellinen kokonaisuus.

Lisäksi on kolmaskin perustelu. Minskiin on kasvanut näkyväksi vähemmistöksi ikäpolvi, joka pitää itseään luontevasti eurooppalaisena.
Tätä kehitystä Venäjä seuraa epäluuloisena.

Minskin nuorison ja valtion välillä laajenee, koska vallanpitäjät ja virkamiehet eivät juuri kohtaa nuorisoa, joka avaa pieniä yrityksiä ja viihtyy trendikahviloissa.

Varsinkin kansallismielisessä oppositiossa Venäjän uhkaa pidetään merkittävänä.
Uuhka ei ole kuitenkaan syy siirtyä tukemaan Lukašenkaa, joka mielellään esiintyy itsenäisyyden takaajana, vaikkei Daškevitšin mukaan ole sellainen.

Yleisen käsityksen mukaan kyse on ennemminkin Ukrainan menettäneen Venäjän yrityksestä tehdä Valko-Venäjä entistä riippuvaisemmaksi ja kaventaa sen liikkumatilaa.
Valko-Venäjä on sitä paitsi eri asia kuin Krim: valtaus olisi paljon vaikeampaa ja kalliimpaa.

”Venäjähän ei oikeastaan painosta integraatioon vaan tarjoaa sitä vaihtoehtona”, sanoo uutissivusto Tut.by:n politiikan analyytikko Artjom Šraibman.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa Lukašenka kieltäytyy integraation syventämisestä. Valko-Venäjä kärsii taloudellisesti mutta ei menetä nykyisenlaista itsemääräämisoikeuttaan.
Toisessa Lukašenka suostuu vaihtokauppaan.

Šraibman sanoo uskovansa, että Lukašenka valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Autoritaarinen johtaja ei voi suostua valta-asioissa kompromisseihin.
Valko-Venäjä toki säilyisi yhä riippuvaisena Venäjästä.

Ajatushautomo Minsk Dialoguen tutkija Dzianis Meljantsou on optimisti: hänen mielestään neuvottelut ovat vielä kesken.
Valko-Venäjän ja Venäjän tapauksessa neuvotteluihin kuuluu aina tietynlainen äänekkyys, Meljantsou sanoo. Medvedevin puheita hän pitää neuvottelutaktiikkana.

Meljantsoun mukaan Venäjän lainat, alennushintainen kaasu ja halpa öljy eivät ole mitään tukea vaan 1990-luvulla sovittu maksu siitä, että Valko-Venäjä pysyy Venäjän läheisenä sotilaallisena liittolaisena.
Tällä rahalla Lukašenka on voinut ylläpitää itsevaltaisuutta ja valtiojohtoista talousmallia.
Suhteessa ei kuitenkaan ole kyse vain riippuvuudesta vaan keskinäisriippuvuudesta.

Valko-Venäjä ei ole sallinut Venäjän perustaa maahan tukikohtia, mutta Venäjällä on Hantsavitšyssa tutka-asema ja Vileikassa Pohjois-Atlantin ydinsukellusveneiden viestikeskus.
Ne ovat molemmat tärkeitä, minkä lisäksi niiden vuokrasopimukset ovat jälleen umpeutumassa.
Lisäksi alustat venäläisille Iskander-, Topol-M- ja Tor-ohjuksille tehdään yhä Valko-Venäjällä.

Lukašenka on antanut taitavasti sellaisen kuvan, että Valko-Venäjä jotenkin heiluisi Venäjän ja lännen välillä. Hän näyttää aina välillä flirttailevan lännen kanssa.
Nyt paljon puhuttu lähentyminen Yhdysvaltojen kanssa on Meljantsoun mukaan vain ”suhteiden normalisointia”, jossa diplomaattisuhteet palautetaan suurlähettilästasolle.

Suhteet Venäjään ovat monin tavoin tiiviit. Enemmistö myös haluaa tätä mutta kannattaa itsenäisyyttä.
Epäluuloa on silti, Meljantsou sanoo. Se nousi pintaan vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin.

Valko-Venäjä lähettää aiempaa vähemmän korkeita upseereita Venäjän yleisesikunta-akatemiaan.
Sotaväkeä, turvallisuuselimiä ja erikoisjoukkoja on ”pehmeästi valkovenäläistetty” ja liian lähellä Venäjää olevia siivottu pois.

Kansallistunnetta on kasvatettu tietoisesti, Krimin jälkeen aiempaa vahvemmin.
Valko-Venäjä on myös kampanjoinut Venäjällä säilyttääkseen hyvän maineensa venäläisten parissa.
Se on keino varautua Venäjän informaatiosotaan, joka on Meljantsoun mukaan jo käynnissä.
 

Teme

Kapteeni
BAN
https://www.helsinginsanomat.fi/ulkomaat/art-2000005991023.html

Venäjä kiristää otettaan Minskistä – Öljykiista herätti kysymyksen, onko Valko-Venäjä seuraava Krim

Minskiin on kasvanut ikäpolvi, joka pitää itseään luontevasti eurooppalaisena. Venäjä seuraa kehitystä epäluuloisena.

Puheet Valko-Venäjästä ”seuraavana Kriminä” alkoivat yleistyä viime kesänä, mutta vauhtia ne saivat joulukuussa. Silloin Venäjän ja Valko-Venäjän kiista öljyn hinnasta kärjistyi julkiseksi konfliktiksi.

Öljyllä on maiden suhteissa keskeinen rooli, sillä Venäjä on myynyt Valko-Venäjälle raakaöljyä ilman vientitulleja.
Valko-Venäjä on jalostanut sen ja myynyt voitolla eteenpäin. Nyt Venäjä on uudistamassa öljyverotustaan, mikä uhkaa nostaa Valko-Venäjälle myytävän öljyn hintaa.

Valko-Venäjä arvioi menettävänsä seuraavien viiden vuoden aikana kahdeksan miljardia euroa Venäjän ”öljyveromanööverin” vuoksi ja on vaatinut Venäjää korvaamaan muutoksen aiheuttamat tappiot.
Venäjä ei ole tästä innostunut.

Lopulta Venäjän edustajat muistuttivat joulukuussa Venäjän ja Valko-Venäjän vuonna 1999 solmimasta valtioliitosta, joka on ollut horroksessa.
Vastineeksi taloudellisesta tuesta valtioliittoa on ryhdyttävä syventämään, sanoi Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev.
Hän puhui yhteisistä valuutasta, raha- ja veropolitiikasta sekä tulli- ja oikeuslaitoksesta.

Tämän jälkeen Moskovassa alettiin kuhista, että Venäjä valmistautuu liittämään Valko-Venäjän itseensä.
Vauhtia lisäsivät Valko-Venäjän itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan puheet, joissa hän korosti maansa itsenäisyyttä.

Jo aiemmin Venäjä oli lisännyt joukkojaan Valko-Venäjän tuntumassa ja Venäjän televisio kielteistä raportointiaan Valko-Venäjästä.
Venäjän uutena Minskin-suurlähettiläänä aloitti vanha KGB-upseeri Mihail Babitš.

Moskovan patriarkaatti järjesti Minskissä näyttävästi piispainkokouksen, jossa katkaistiin Konstantinopoliin ehtoollisyhteys eli mahdollisuus osallistua ehtoolliseen toisen paikalliskirkon alueella.

Asiaa on seurattu tarkasti myös lännessä. Naapurimaan valtaaminen on jo periaatteessa vastustettavaa, mutta Valko-Venäjän asema on lännelle myös strateginen kysymys.

Esimerkiksi Itämeren alueen turvallisuustilanne muuttuisi selvästi, jos Venäjä saisi haltuunsa niin sanotun Suwałkin käytävän molemmat reunat.

View attachment 27445

Spekulaatioissa on esitetty yleisesti kaksi perustelua. Ensinnäkin Venäjän johdon on arveltu ärtyneen Lukašenkan pyrkimyksistä ajaa omaa ulkopolitiikkaa, joka paikoin eroaa Venäjän linjasta.

Toinen perustelu on liittynyt Venäjän ”vuoden 2024 ongelmaan” eli kysymykseen presidentti Vladimir Putinin jatkosta, kun perustuslain sallimat kaksi peräkkäistä kautta tulevat täyteen.
Ongelma voitaisiin ohittaa luomalla uusi Venäjän ja Valko-Venäjän valtio, siis uusi oikeudellinen kokonaisuus.

Lisäksi on kolmaskin perustelu. Minskiin on kasvanut näkyväksi vähemmistöksi ikäpolvi, joka pitää itseään luontevasti eurooppalaisena.
Tätä kehitystä Venäjä seuraa epäluuloisena.

Minskin nuorison ja valtion välillä laajenee, koska vallanpitäjät ja virkamiehet eivät juuri kohtaa nuorisoa, joka avaa pieniä yrityksiä ja viihtyy trendikahviloissa.

Varsinkin kansallismielisessä oppositiossa Venäjän uhkaa pidetään merkittävänä.
Uuhka ei ole kuitenkaan syy siirtyä tukemaan Lukašenkaa, joka mielellään esiintyy itsenäisyyden takaajana, vaikkei Daškevitšin mukaan ole sellainen.

Yleisen käsityksen mukaan kyse on ennemminkin Ukrainan menettäneen Venäjän yrityksestä tehdä Valko-Venäjä entistä riippuvaisemmaksi ja kaventaa sen liikkumatilaa.
Valko-Venäjä on sitä paitsi eri asia kuin Krim: valtaus olisi paljon vaikeampaa ja kalliimpaa.

”Venäjähän ei oikeastaan painosta integraatioon vaan tarjoaa sitä vaihtoehtona”, sanoo uutissivusto Tut.by:n politiikan analyytikko Artjom Šraibman.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa Lukašenka kieltäytyy integraation syventämisestä. Valko-Venäjä kärsii taloudellisesti mutta ei menetä nykyisenlaista itsemääräämisoikeuttaan.
Toisessa Lukašenka suostuu vaihtokauppaan.

Šraibman sanoo uskovansa, että Lukašenka valitsee ensimmäisen vaihtoehdon. Autoritaarinen johtaja ei voi suostua valta-asioissa kompromisseihin.
Valko-Venäjä toki säilyisi yhä riippuvaisena Venäjästä.

Ajatushautomo Minsk Dialoguen tutkija Dzianis Meljantsou on optimisti: hänen mielestään neuvottelut ovat vielä kesken.
Valko-Venäjän ja Venäjän tapauksessa neuvotteluihin kuuluu aina tietynlainen äänekkyys, Meljantsou sanoo. Medvedevin puheita hän pitää neuvottelutaktiikkana.

Meljantsoun mukaan Venäjän lainat, alennushintainen kaasu ja halpa öljy eivät ole mitään tukea vaan 1990-luvulla sovittu maksu siitä, että Valko-Venäjä pysyy Venäjän läheisenä sotilaallisena liittolaisena.
Tällä rahalla Lukašenka on voinut ylläpitää itsevaltaisuutta ja valtiojohtoista talousmallia.
Suhteessa ei kuitenkaan ole kyse vain riippuvuudesta vaan keskinäisriippuvuudesta.

Valko-Venäjä ei ole sallinut Venäjän perustaa maahan tukikohtia, mutta Venäjällä on Hantsavitšyssa tutka-asema ja Vileikassa Pohjois-Atlantin ydinsukellusveneiden viestikeskus.
Ne ovat molemmat tärkeitä, minkä lisäksi niiden vuokrasopimukset ovat jälleen umpeutumassa.
Lisäksi alustat venäläisille Iskander-, Topol-M- ja Tor-ohjuksille tehdään yhä Valko-Venäjällä.

Lukašenka on antanut taitavasti sellaisen kuvan, että Valko-Venäjä jotenkin heiluisi Venäjän ja lännen välillä. Hän näyttää aina välillä flirttailevan lännen kanssa.
Nyt paljon puhuttu lähentyminen Yhdysvaltojen kanssa on Meljantsoun mukaan vain ”suhteiden normalisointia”, jossa diplomaattisuhteet palautetaan suurlähettilästasolle.

Suhteet Venäjään ovat monin tavoin tiiviit. Enemmistö myös haluaa tätä mutta kannattaa itsenäisyyttä.
Epäluuloa on silti, Meljantsou sanoo. Se nousi pintaan vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin.

Valko-Venäjä lähettää aiempaa vähemmän korkeita upseereita Venäjän yleisesikunta-akatemiaan.
Sotaväkeä, turvallisuuselimiä ja erikoisjoukkoja on ”pehmeästi valkovenäläistetty” ja liian lähellä Venäjää olevia siivottu pois.

Kansallistunnetta on kasvatettu tietoisesti, Krimin jälkeen aiempaa vahvemmin.
Valko-Venäjä on myös kampanjoinut Venäjällä säilyttääkseen hyvän maineensa venäläisten parissa.
Se on keino varautua Venäjän informaatiosotaan, joka on Meljantsoun mukaan jo käynnissä.
Jotenkin kummasti tulee mieleen vuoden 2014 havinaa kun lukee noita ylläolevan artikkelin kommenttiosaston Pietarin alajaoston ulostulemisia ...

Öljy...kaasu...
 
Viimeksi muokattu:

MeriTJ

Eversti
Lahjoittaja
Hyvä dokkari Valko-Venäjästä tarjolla Yle Areenassa. Ainakin itselle avasi silmiä maasta joka itselle jäänyt melkoisen tuntemattomaksi pisteeksi Euroopassa.

https://areena.yle.fi/1-4453834

"
Ulkolinja: Valko-Venäjä, diktatuuri Euroopassa

57 min
ma 18.2.2019
2 kk 22 pv
61742 katselua

Valko-Venäjä, Euroopan viimeinen diktatuuri, on jäänyt muurien keskelle Neuvostoliiton ajan eläväksi museoksi. Stalinin perintö elää yhä ja Valko-Venäjä liittoutuu yhä tiukemmin Venäjän kanssa kansan vastustuksesta huolimatta."
 
Top