Selvitys: Venäjä heittää testipalloja, joihin Suomen reagoitava nopeasti
Tiistai 30.8.2016 klo 10.02 (päivitetty klo 10.15)
Venäjän puolustusministeriö julkaisi kuvia venäläisistä tankeista ja muusta sotakalustosta heinäkuun lopussa Army Games -kilpailusta Alabinosta. (EPA/AOP)
LUE MYÖS
Näkökulma: Kaalisoppadieetti alkaa riittää
Tuore selvitys paljastaa, ettei Suomen poliittinen johto ole reagoinut Itämeren turvallisuusympäristön muuttumiseen tarpeen vaatimalla tavalla. Selvityksen mukaan "
maan poliittisen johdon pitkään vallinneen konsensusmielipiteen mukaan tällä muutoksella ei ole ollut suoria vaikutuksia Suomeen". Selvityksessä kuitenkin osoitetaan, kuinka alueellisessa turvallisuusympäristössä on jo tapahtunut muutoksia, joilla on suoria ja epäsuoria vaikutuksia Suomeen ja muihin Itämeren alueen maihin.
Yhtenä esimerkkinä tutkijat nostavat esille Suomen ja Venäjän välisen rajakysymyksen alkuvuodesta 2016, jolloin Venäjä yllättäen päästi kolmansista maista lähtöisin olevia turvapaikanhakijoita Suomeen ilman tarvittavia asiakirjoja.
Kyseessä oli testipallo, jolla Venäjä testasi Suomen viranomaisten toimintakykyä ja yleisen mielipiteen käyttäytymistä poikkeuksellisessa tilanteessa.
Tutkijat suosittelevatkin, että riippumatta Venäjän nykyisten informaatio-operaatioiden rajatusta menestyksestä, Suomen on panostettava viranomaisviestinnän nopeuteen, tilannekuvan ja selkeyteen. Tutkijat korostavat avoimen tiedottamisen tärkeyttä disinformaation peittoamiseksi.
He arvioivat, että seuraava testipallo Suomen suuntaan Venäjältä tulee viimeistään ensi vuonna, kun Suomi juhlii satavuotista taivaltaan samaan aikaan, kun Venäjän vallankumouksesta on kulunut samat sata vuotta.
Venäjä käy koko ajan informaatiosotaa länttä vastaan. (AOP)
Suositukset Suomelle
Tutkijat antavat selvityksessään suosituksia Suomelle, eli kuinka Suomen kannattaa reagoida Venäjältä tuleviin riskeihin.
Venäjällä valtaa pitää käsissään presidentti
Vladimir Putin. Hänen ympärillään on pieni ja vaikutusvaltainen ryhmä, jonka enemmistönä on turvallisuuseliittiä kuten maan turvallisuuspalvelun johtaja
Aleksandr Bortnikov ja turvallisuusneuvoston sihteeri
Nikolai Patrushev.
Vaikuttaminen suoraan Putiniin tai tähän ryhmään on haasteellista, joten tutkijoiden mukaan Suomen kannattaakin kohdistaa vaikuttamista tavallisten ihmisten ja järjestöjen kautta. Vaikka talouspakotteet rajoittavat yhteistyön tekoa, on se edelleen mahdollista ja suotavaakin esimerkiksi alueiden välisessä vuorovaikutuksessa.
Vallan henkilöityminen Putiniin sekä valikoiva ja ajoittain mielivaltainen lakien tulkinta asettavat haasteita myös Suomelle. Arvaamattoman itänaapurin toimiin kannattaakin tutkijoiden mukaan varautua aktiivisesti ja monipuolisesti, ja lisätä suomalaisten tietoisuutta olemassa olevista riskeistä.
Venäjän epävakaa hallintojärjestelmä on uhka sinällään. Venäjän pitkäaikainen negatiivinen talouskehitys ja arvaamaton politiikka tarkoittavat, ettei Venäjästä ole Suomen viennin pelastajaksi edes pakotteiden joskus poistuessa. Suomen kannattaisikin tutkijoiden mukaan hakea uusia markkinoita aktiivisemmin.
Tuoreessa selvityksessä todetaan, että Venäjä saattaa kiihdyttää informaatiosotaansa ensi vuonna, kun Suomi täyttää sata vuotta ja samana vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Venäjän vallankumouksesta. Juliste on ensimmäisen maailmansodan aikainen. (AOP)
Geoekonomia vaikuttamisen keinona
Venäjä tunnetusti käyttää energiavarojaan ulkopolitiikan välineenä. Tilanne näkyy erityisen selkeänä Ukrainan kaasuhankkeiden yhteydessä mutta myös Suomen kohdalla Pyhäjoen ydinvoimalaprojektissa.
Tutkijat toteavat, että Suomen tulee tehdä venäläisosapuolille selväksi, etteivät viranomaiset ole poliittisessa ohjauksessa. Suomessa säteilyturvakeskus onkin jo todennut ydinvoimalaprojektissa huolestuttavia puutteita. Tutkijat muistuttavat, että jatkossa on varauduttava Venäjän vaikutusyrityksiin Pyhäjoen ydinvoimalahankkeessa, koska hanke on Venäjälle keskeinen ja täysin Putinin ohjauksessa.
Provokaatiot ja harmaa alue
Tutkijat toteavat, ettei Venäjä ole muuttanut ulko- ja sotilaspoliittisia päämääriään, mutta sen keinovalikoimasta on tullut aggressiivisempi ja revisionistisempi kuin aiemmin. Esimerkkeinä selvityksessä mainitaan sodankäynti Ukrainassa ja Syyriassa sekä Venäjän uhitteleva sotilaallinen käytös Itämerellä.
Tutkijoiden mukaan on makuasia, miten Venäjän toimintaa kuvataan, mutta on selvää, että normaalit kansainvälisiä säännöksiä ja naapureitaan kunnioittavat valtiot eivät näin toimisi.
Tutkijat kehottavatkin Suomea tiivistämään puolustusyhteistyötä läntisten kumppaneiden kanssa sekä panostamaan oman puolustuskyvyn ylläpitoon.
Harmaa alue sodan ja rauhan välillä on viime vuosina laajentunut. Tutkijat pitävät oleellisena ymmärtää, että länsimaihin Suomi mukaan luettuna kohdistuu koko ajan eri tasoisia vaikuttamisyrityksiä myös rauhanaikana. Suomen viranomaisten pitäisikin ripeästi ampua alas virheelliset väittämät ja muu suomalaisiin kohdistettu disinformaatio.
Selvityksen tavoitteet
Valtioneuvoston kanslian Ulkopoliittiselta instituutilta tilaamassa selvityksessä tutkijat keskittyvät Suomelle ja Suomen ulkopolitiikalle keskeisiin aihepiireihin, eli Venäjän ulkoisen energiapolitiikan muutokseen, Venäjän arktisen politiikan kehitykseen ja Venäjän sotilaspolitiikkaan Itämeren alueella.
Selvitystyön lähtökohdat on määritelty valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelmassa. Se kuuluu osioon "Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä".
Jo toisen maailman sodan aikaan liittoutuneet kehotti kansalaisiaan varautumaan akselivaltojen propagandaan. (AOP)
NINA LEINONEN
