Talous
Venäjä rakensi arktiselle alueelle jättilaitokset pakotteista piittaamatta – suomalaisyritykset tienasivat miljardi euroa
Sabettan kaasuntuotantoalue on poikinut suomalaisyrityksille tilauksia arviolta miljardilla eurolla.
Jussi Konttinen HS
Julkaistu: 30.5. 2:00
Taas yksi naali!
Valkea, pörröinen kettueläin viilettää peltihallin laitaa ja katoaa lumionkaloon.
Naalit eli napaketut eivät näytä olevan moksiskaan, vaikka ympärillä kohoaa kaasuputkia ja -säiliöitä, voimalaitoksia ja tehtaita. Emme ole eläinpuistossa, vaan yhdessä suurimmista Venäjän arktiselle alueelle nousseista teollisuuskohteista, Sabettan kaasuntuotantoalueella.
Keskellä tundraa levittäytyy satojen hehtaarien putki- ja teollisuussokkelo,
Naali tassutteli kaasuntuotantoalueella huhtikuussa. (KUVA: Jussi Konttinen / HS)
jonka kruununa kohoaa valtaisa nesteytyslaitos. Täyteen tehoon päästyään se sylkee vuodessa 16,5 miljoonaa tonnia nesteytettyä kaasua eli lng:tä, joka vastaa lähes puolta Kiinan viime vuonna tuomasta kaasusta.
Kaasun nesteytys on harvoja asioita, joissa arktisesta ilmastosta on etua: se tulee täällä 12 prosenttia halvemmaksi kuin esimerkiksi Qatarissa, kun kaasun lämpötilaa ei tarvitse laskea. Lumi sulaa vasta kesäkuussa.
Kuorma-autot ja pick-upit ajelevat ympäriinsä tundran keskellä auratuilla teillä. Neljän valtavan kaasusäiliön takana levittäytyy Sabettan ympärivuotinen satama, josta kaasu lähtee Koillisväylää pitkin maailmalle.
Venäjän presidentti
Vladimir Putin kävi vihkimässä sataman käyttöön joulukuussa ja lähetti matkaan ensimmäisen kaasutankkerin.
22 miljardin euron projekti on rakennettu haastavissa oloissa vain viidessä vuodessa.
Sabettan eli Yamal Lng -yhtiön enemmistöomistaja on venäläinen Novatek. Se on yksityinen yritys – siinä määrin kuin venäläinen suuryhtiö voi olla. Pääomistajia ovat kaksi Putinille läheistä miljardööriä,
Leonid Mihelson ja
Gennadi Timtšenko, joista viimeksi mainitulla on myös Suomen kansalaisuus.
Hämmästyttävää Sabettan rakentamisessa on paitsi nopea aikataulu, myös sen toteutuminen Yhdysvaltain asettamista talouspakotteista huolimatta. Novatek ja Timtšenko ovat olleet USA:n pakotelistalla jo vuodesta 2014.
Säiliöalusten potkurit on valmistettu ABB:n tehtaalla Helsingissä.
Suomalaista Sabettassa on paljon muutakin kuin Timtšenkon passi.
Suomalainen valtionyhtiö Aker Arctic oy on suunnitellut Sabettan kuljetusjärjestelmän, sataman ja sen käyttöön rakennettavat 15 kaasutankkeria.
Säiliöalukset pystyvät liikkumaan sekä eteen- että taaksepäin ja murtamaan jopa parimetristä jäätä, joka on paksumpaa kuin se, jota Suomen jäänmurtajat lohkovat. Alukset rakennetaan Etelä-Koreassa Daewoon telakalla, mutta niissä on paljon suomalaisia osia ja tekniikkaa. Kääntyvät potkurit on valmistettu ABB:n tehtaalla Helsingissä. Wärtsilä on suunnitellut laivojen kaasulla ja dieselillä toimivat moottorit.
Aker Arcticin toimitusjohtaja
Reko-Antti Suojanen arvioi, että Sabetta on tuonut suomalaisille meriteknologian yrityksille tilauksia miljardin euron edestä. Lisäksi suomalaisia rakennusyhtiöitä on osallistunut Sabettan pystytykseen. Mikkeliläinen Savcor on toimittanut korroosionestojärjestelmän.
Kaikkiaan Sabettaa on rakentanut 30 000 ihmistä. Tehtaiden vierestä löytyy pieni asuma-alue, kirkko ja kauppoja. Kaupoissa ei myydä alkoholia.
Suurin osa työntekijöistä asuu kuitenkin karuissa vaunuissa poraustornien vieressä.
Kaasukentät levittäytyvät Sabettan lähellä. Poraustornit on rakennettu betonikuoren sisään, jossa ne ovat suojassa ankaralta ilmastolta. Miehiä tulee tänne kaikkialta Venäjältä ja lähimaista. He ovat töissä kuukauden ja lentävät sitten kuukaudeksi kotiin.
Keskellä Sabettaa roihuaa valtava kaasulieska. Vaikka täällä tuotetaan kaasua, sitä on myös pakko polttaa putkiston paineen alentamiseksi.
Jamalin nenetsien autonominen piirikunta on maailman kaasupitoisinta seutua, ja täällä sijaitsee 65 prosenttia Venäjän ja 18 prosenttia maailman kaasuvaroista. Maakaasua eli metaania suorastaan tihkuu maaperästä, mikä aiheuttaa kesäisin maastopaloja.
Piirikunnan itäosista kaasua on pumpattu jo 60-luvulta, mutta kenttien ehtyessä katseet on käännetty tänne alueen pohjoiseen ulokkeeseen, Jamalin niemimaahan.
Valtionyhtiö Gazprom avasi niemimaalla jättimäisen Bovanenkovon kaasukentän vuonna 2012.
Sieltä kaasu kulkee meren alittavaa putkea pitkin ja päätyy muun muassa Suomeen ja Itämeren Nordstream-putkeen, jonka laajennukseen Suomi tänä keväänä antoi luvan. Samaa kaasua kulkee myös Ukrainan läpi johtavaan Ystävyyden putkeen. Jamalilla siis syntyy Venäjän kuuluisa ”kaasuase”, jolla se väitetysti vaikuttaa naapurimaidensa politiikkaan.
Aluksi Sabettaan oli vaikea löytää ulkomaista rahoitusta, mutta lopulta sitä heltisi japanilaisista pankeista sekä Kiinasta.
Sabettassa voi kysyä, onko se venäläinen vai kiinalainen kaasukenttä. Kiinan valtion öljy-yhtiö CNPC ja Silkkitierahasto omistavat siitä lähes 30 prosenttia. Nesteytyslaitoksen moduulit on valmistettu Kiinassa. Kiina haluaa tuoda maailmalta itse tuottamiaan raaka-aineita, oli sitten kysymys kaasusta tai sellusta.
Viidenneksen Sabettasta omistaa ranskalainen öljy-yhtiö Total. Ensimmäisenä matkaan lähtenyt tankkeri on nimetty Totalin entisen pääjohtajan ja Putinin ystävän, Moskovassa lento-onnettomuudessa kuolleen
Cristophe de Margerien mukaan.
Hanke ei olisi voinut toteutua ilman Venäjän valtion vahvaa panosta. Valtio on rakentanut liikenneinfrastruktuurin: sataman, tiet ja lentokentän. Valtion ydinjäänmurtajat pitävät väyliä auki. Sabetta on vapautettu veroista 12 vuodeksi.
Moskovalaisen analyytikon
Mihail Krutihinin mukaan Putinille kyse on kokonaiskuvasta. Koska putkikaasun markkinat eivät kasva, Venäjä haluaa olla iso pelaaja myös nesteytetyn maakaasun suhteen.
Taustalla on lisäksi suunnitelma avata Koillisväylä ja rakentaa sen vaatima infrastruktuuri.
”Hallitus on tajunnut, etteivät Gazprom tai armeija pysty tähän, vaan tarvitaan yksityisiä yrityksiä ja ulkomaista pääomaa.”
Valtaosan Sabettan viennistä on tarkoitus kohdistua Aasiaan, mutta ensimmäiset kaasulastit lähtivät silti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Koillisväylää on huomattavasti helpompi kulkea länteen kuin itään. Suomessa suunniteltujen tankkerien avulla merenkulun itään pitäisi onnistua heinäkuusta joulukuuhun.
Novatek ei aio pysähtyä Sabettaan. Se on jo kääntänyt katseensa idemmäksi Gydanin niemimaalle, jonka rannikolle se kaavailee samankokoista nesteytyslaitosta. Reko-Antti Suojanen uskoo tämän Arctic Lng 2 -hankkeen poikivan toteutuessaan lisää tilauksia suomalaisille. Näin käynee, elleivät sitten pakotteet tule väliin.
https://www.hs.fi/talous/art-2000005699420.html
