Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva pitää täysin epäuskottavana Venäjän tutkintakomitean ilmoitusta, jonka mukaan Suomi olisi käyttänyt Itä-Karjalan miehityksen aikana kaasukammioita ja elävältä hautaamista neuvostoliittolaisten sotavankien surmaamiseen.
www.is.fi
Venäjä julkisti rankat syytteet Suomea vastaan: ”Haudattiin elävältä, tapettiin kaasukammioissa...”
Venäjän federaation tutkintakomitea ilmoitti torstaina iltapäivällä, että se on käynnistänyt esiselvityksen perusteella virallisen rikostutkinnan Itä-Karjalan miehityksen aikaisista siviilien ja sotavankien surmista jatkosodan aikana.
Kuva: Heikki Kalliala, SA-kuva / Erkki Viitasalo, Sergei Markelov, Venäjän tutkintakomitea
Julkaistu: 18:37
Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva pitää täysin epäuskottavana Venäjän tutkintakomitean ilmoitusta, jonka mukaan Suomi olisi käyttänyt Itä-Karjalan miehityksen aikana kaasukammioita ja elävältä hautaamista neuvostoliittolaisten sotavankien surmaamiseen.
Venäjän federaation tutkintakomitea ilmoitti torstaina iltapäivällä, että se on käynnistänyt esiselvityksen perusteella virallisen rikostutkinnan Itä-Karjalan miehityksen aikaisista siviilien ja sotavankien surmista jatkosodan aikana.
Rikostutkintanimikkeenä on kansanmurha.
Tutkintakomitean virallisilla sivuilla
julkaistussa tiedotteessa mainitaan myös useita uhrilukuja ja esitetään kuvailuja tavoista, joilla suomalais-saksalaiset miehittäjät Venäjän väitteen mukaan toteuttivat slaavilaisen väestön kansanmurhaa Itä-Karjalassa. Epäilyissä viitataan neljääntoista keskitysleiriin, jotka sijaitsivat Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan alueella.
– Alueen miehityksen aikana vuosina 1941–1944 kyseisillä leireillä pidettiin vankina vähintään 24 000 ihmistä, joista kuoli vähintään 8 000 siviiliä, muun muassa yli 2 000 lasta. Yli 7 000 sotavankia haudattiin elävältä, tapettiin kaasukammioissa ja ammuttiin, tiedotteessa lukee.
Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva pitää venäläisten ilmoittamia lukuja ja väitteitä kaasukammioista sekä elävältä hautaamisesta liioiteltuina ja epäuskottavina.
– Mahdotonta. Jos suomalaisilla olisi ollut kaasukammioita käytössään Itä-Karjalan miehityksen aikana, niistä olisi takuuvarmasti tullut tietoa viimeistään heti sodan päättymisen jälkeen, Nuorteva sanoi IS:lle.
Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ihmettelee Venäjän tuoreita väitteitä jatkosodan tapahtumista Itä-Karjalassa.
Kuva: Arja Paananen
– Myös väite elävältä hautaamisesta kuulostaa aivan käsittämättömältä. Nämä väitteet ovat kauttaaltaan sellaisia, että ne ovat omiaan viemään uskottavuuden pois koko tutkinnalta, Nuorteva ihmetteli.
Suurin osa Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan alueesta oli suomalaisten sotilaiden hallussa jatkosodassa, mutta pohjoisosissa oli myös saksalaisia joukkoja. Myöskään saksalaisilla ei tiedetä olleen käytössään kaasukammioita Itä-Karjalan alueella.
Nuortevan mukaan suomalaisten hallussa on kaikkineen ollut Itä-Karjalassa noin 30 000 siviilivankia keskitys- ja siirtoleireillä. Korkeimmillaan leireillä olevien luku oli huhtikuussa 1942, jolloin heitä oli yhteensä noin 24 000.
Suomalaisten arkistotietojen mukaan siviilejä kuoli leireillä yhteensä 4 060, joten venäläisten ilmoittama luku 8 000 on siihen verrattuna kaksinkertainen.
Suomalaiset suunnittelivat Nuortevan mukaan kyllä laajamittaisia väestönsiirtoja etnisin perustein, mutta siviiliväestön aktiivisesta surmaamispyrkimyksestä ei ole lähteissä tietoa. Leireistä käytetty nimi ”siirtoleiri” kuvaa niiden tarkoitusta.
Väite yli 7 000:sta väkivaltaisesti surmatusta sotavangista on myös rankassa ristiriidassa Suomen Kansallisarkiston tietojen ja suomalaisten tutkijoiden selvitysten kanssa.
Suomi teki jatkosodassa väestön erottelua etnisin perustein, sillä vallatusta Itä-Karjalasta haluttiin tehdä suomensukuinen. Venäläiset ja muut ei-suomalaiset kansallisuudet joutuivat keskitys- ja siirtoleireille, jossa heitä ei kuitenkaan pyritty surmaamaan.
Kuva: Heikki Kalliala
Punaisen Ristin ja sotavankisairaaloiden tietojen mukaan Suomen ottamista sotavangeista surmattiin tarkoituksellisesti yhteensä 1 019 henkilöä koko jatkosodan aikana 1941–44. Surmat eivät tapahtuneet kaikki Itä-Karjalassa, vaan luku on yhteismäärä kaikilta alueilta.
Suomen hallussa olleista yhteensä noin 64 000 neuvostosotavangista tiedetään menehtyneen yhteensä ainakin 19 000, mutta suurin osa heistä menehtyi nälkään ja sairauksiin.
– Kuolleisuus leireillä oli suuri, mutta sen suurin syy oli nälkä ja taudit. Ruoasta oli kova pula. Ylipäätään sotavankien kuolleisuus oli suuri kaikissa maissa – myös Neuvostoliiton omilla sotavankileireillä, Nuorteva huomautti.
Helsingin yliopiston dosentti, tohtori Antti Kujala on julkaissut Suomen sotavankisurmista kirjan Vankisurmat – neuvostosotavankien laittomat ampumiset jatkosodassa (WSOY 2008).
Kujala pitää niin ikään Venäjän tutkintakomitean ilmoittamia uhrilukuja ja väitteitä kaasukammioista sekä elävältä hautaamisesta täysin epäuskottavina.
– Tuo kaikki on aivan täyttä pötyä, Kujala sanoi torstaina IS:lle.
Suomen surmaamien sotavankien määrästä Kujala arvioi omien tutkimustensa perusteella, että todellisuudessa heitä oli kuitenkin hieman enemmän kuin arkistotietoihin päätyneet 1 019.
Suomen vangiksi jääneitä neuvostosotilaita. Kuva on lokakuulta 1941. Alkuperäisessä kuvatekstissä kerrotaan näin: ”Tällaisessa asussa olivat nämä punasotilaat vangitsemishetkellä. Kolmelta puuttuivat päällysvaatteet kokonaan ja muidenkin vaatetus oli kovin puutteellinen.”
Kuva: SA-kuva / Erkki Viitasalo
– Tutkimusteni perusteella arvioin, että tähän lukuun pitää lisätä vielä noin 200 henkilöä, jotka ehdittiin surmata ennen kuin heidät oli rekisteröity sotavangeiksi eikä heistä siten myöskään laadittu sotavankikorttia, Kujala sanoi.
Suomen surmaamien sotavankien kokonaismäärä olisi siten Kujalan arvion mukaan maksimissaan noin 1 220. Surmat tehtiin ampumalla. Suomen ylläpitämillä sotavankileireillä ei tapahtunut ylipäätään joukkosurmia, vaan suurin osa oli yksittäisiä tai parin vangin surmia.
Venäjän tutkintakomitea ilmoittaa torstain tiedotteessaan, että se jatkaa Itä-Karjalan miehityksen aikaisten tapahtumien tutkintaa arkistotietojen perusteella. Tutkintakomitea on Venäjällä suoraan presidentti Vladimir Putinin alaisuudessa.
Lue lisää:
Arja Paanasen kommentti: Suomesta tuli Putinin historia-aseen uhri – lupasi ”tukkia likaiset suut” arkistopapereilla
Uutistoimisto Ria Novosti julkaisi torstaina myös jo
nimilistan suomalaisista leirikomentajista ja muista henkilöistä, joita Venäjä epäilee vastuullisiksi kansanmurhasta.
Venäjän tutkintakomitean mukaan Karjalassa elää yhä yli 2 000 henkilöä, jotka ovat olleet lapsina Suomen ylläpitämillä keskitysleireillä ja ovat ”saksalais-suomalaisten miehittäjien raakuuksien välittömiä todistajia”.
Venäjä on jo kahtena kesänä etsinyt Itä-Karjalan Sandarmohin joukkohaudoista Suomen surmaamiksi väitettyjen neuvostosotavankien jäänteitä.
Kuva: Sergei Markelov
Venäjällä uutisoitiin torstaina myös, että elossa olevat entiset
lapsivangit ovat pyytäneet kirjeitse Venäjän tutkintakomiteaa selvittämään suomalaisten leirien tapahtumia. Venäjän mediassa on esiintynyt jo vaatimuksia, joiden mukaan entisten leirivankien pitäisi vaatia ja saada Suomelta rahallista korvausta kärsimyksistään.
Lue lisää:
Pääkirjoitus: Venäjä härnää kansanmurhasyytöksillään – Suomen ei pidä säikähtää, mutta ei vaietakaan
Venäjällä on pidetty yllä myös jo parin vuoden ajan niin kutsuttua tieteellistä hypoteesia, jonka mukaan Suomi olisi haudannut jatkosodassa teloittamiaan neuvostoliittolaisia sotavankeja Itä-Karjalan Sandarmohiin, joka tunnetaan Josif Stalinin 1930-luvun poliittisten vainojen uhrien hautapaikkana.
Yksikään suomalainen tutkija ei pidä tätäkään sotavankiteoriaa mahdollisena, sillä Suomen arkistoissa ei ole mitään Sandarmohiin viittaavaa tietoa. Venäjä on kuitenkin jo kahtena kesänä kaivanut Sandarmohista ylös vainajia, joita se epäilee Suomen armeijan teloittamiksi vangeiksi.
Memorial-järjestö on pystynyt selvittämään neuvostoarkistoista kaikkiaan yli 6 000:n Sandarmohiin haudatun Stalinin vainouhrin nimet vuosilta 1937–38. Heistä on suomalaisia kommunisteja noin 900.
Yhteensä on arvioitu, että Sandarmohissa olisi haudattuna kaikkiaan reilut 7 000 Stalinin vainoissa teloitettuja – eli jostain syystä tämä luku on nyt sama, johon Venäjän tutkintakomitea viittaa tuoreessa tiedotteessaan väitettyinä surmattujen neuvostosotavankien määränä Itä-Karjalassa.
