Ulkoministeri
Pekka Haaviston (vihr) mukaan Suomi toimi Baltian maiden ohella eturintamassa, jotta Euroopan unioni saisi mahdollisimman nopeasti aikaiseksi yhteisen kannanoton koskien venäläisen oppositiojohtaja
Aleksei Navalnyin pidätystä.
– Suomi oli ensimmäisten joukossa haluamassa nimenomaan, että EU yhteisesti ottaa tähän kantaa, Haavisto kertoo.
Euroopan unioni tuomitsi tänään maanantaina valmistuneessa yhteisessä kannanotossaan Navalnyn pidätyksen ja vaatii hänen välitöntä vapauttamistaan sekä kaikkien hänen paluunsa yhteydessä kiinniotettujen toimittajien ja muiden kansalaisten vapauttamista.
Navalnyi pidätettiin eilen sunnuntaina Moskovan lentokentällä ja vangittiin tänään sunnuntaina 30 päiväksi. Hän oli palaamassa Saksasta, jossa oli hoidettavana ja toipumassa myrkytysyrityksen jälkeen. Navalnyi myrkytettiin Venäjällä elokuun lopulla.
Venäläisviranomaisten mukaan ehdonalaista vankeusrangaistusta kärsinyt Navalnyi laiminlöi ilmoittautumisen venäläisviranomaisille joulukuussa, kun hän oli viranomaisten mukaan jo kyllin toipunut myrkytyksestään.
HAAVISTO kertoo itsekin edistäneensä aktiivisesti jo sunnuntaina sitä, että kannanottoa saataisiin edistettyä.
– Olemme eilen illalla indikoineet tätä EU:n suuntaan ja pitäneet hyvin tärkeänä, että EU muodostaisi tästä yhteisen kannan ja reagoisi tähän voimakkaasti.
Haaviston mielestä asian suhteen olisi voitu edetä EU-tasolla nopeamminkin.
– Minulla aina sormet kyllä napsuvat pöydällä, kun odotan että EU-kannanotot tulevat niin sanotusti uunista ulos. Päivän aikana on ollut useampiakin deadlineja, kun aina jotakin sanaa on muutettu.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kannanoton takana on 27 maata, mikä hidastaa prosessia.
Haavisto pitää silti lopulta tärkeänä, että kaikki EU-maat lähtivät kannanottoon mukaan.
– EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa joudutaan toki koko ajan kehittämään, mutta minusta on ollut tärkeää, että tässä Venäjä-suhteessa on voitu toimia yhdessä.
SYKSYLLÄ Navalnyin myrkytyksen jälkeen EU päätti uusista sanktioista Venäjää kohtaan. Tämänpäiväisessä EU:n ulkoministerien kokouksessa uusien sanktioiden puolesta puhuivat etenkin Baltian maat.
Haavisto pitää uusia Venäjän vastaisia sanktioita mahdollisina.
– Suomen kanta on ollut se, että pidetään mahdollisena EU:n ja Venäjän suhteen uudelleen arviointia, eli mahdollisia uusia sanktioita tämänkin tapauksen ympärillä nyt tietysti odotetaan.
– Tämä on keskustelu, jota ulkoministerit tulevat käymään lähiviikkojen ja kuukausien aikana riippuen tapahtumien kulusta, Haavisto kertoo.
Seuraava EU-ulkoministerien kokous järjestetään jo ensi viikon tiistaina.
– Uskon, että Venäjä-kysymyksiä silloin ainakin alustavasti pohditaan, Haavisto sanoo.
HAAVISTO muistuttaa, että syksyn sanktiot määrättiin, jotta Navalnyi saisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin myrkytystapauksesta. Toistaiseksi näyttää hänen mukaansa siltä, että Venäjä ei ole tällaisiin oikeudellisiin toimiin ryhtynyt.
– Se näyttää häneen kohdistuneelta murhayritykseltä sellaisella myrkyllä, joka on kansainvälisesti kielletty ja joka luokitellaan kemialliseksi aseeksi.
– Oppositioon kohdistuva murhayritys, joka toistaiseksi on jätetty selvittämättä, tuntuu varsin kummalliselta. Luulisi, että yleiset demokratian ja monipuoluejärjestelmän periaatteet antaisivat tilaa tämänkin kaltaiselle toimijalle Venäjälle.
