Tulenarka kysymys
Suomessa asuu liki 40 000 Venäjän kaksoiskansalaista. Asiantuntijan mukaan Venäjä pystyy painostamaan ja käyttämään heitä pelinappuloina Suomea vastaan erittäin hyytävällä tavalla. Siksi Suomen pitäisi tehdä siirtonsa, ennen kuin on liian myöhäistä. Itänaapurin suunnitelma Suomea vastaan nimittäin on jo valmis, professori varoittaa.
IS EXTRAN TILAAJILLE
Jaa
Tallenna
Kuuntele juttu
Heini Särkkä
6:00
Suomalainen Venäjä-asiantuntija on vakuuttunut, että Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:lla on Suomen varalle hyytävä suunnitelma.
– Tämä on todellinen vaara, hän sanoo.
Professorin mukaan Suomen pitäisi puuttua nyt jämäkästi asiaan. Venäjä on hänen mukaansa jo aloittanut hybridioperaation, jossa panokset vain kovenevat.
Venäjä voisi hyödyntää mahdollisessa sotatilanteessa Suomessa asuvia Venäjän kaksoiskansalaisia tavalla, joka antaisi itänaapurille tekosyyn hyökätä Suomeen, varoittaa Venäjä-asiantuntija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori
Kari Liuhto.
– Ukrainassa sota alkoi propagandalla, jonka mukaan Ukraina kohtelee huonosti venäläisiä ja ukrainalaiset ovat natseja. Tämä sama retoriikka ja sapluuna on otettu käyttöön jo Suomen kohdalla, Liuhto huomauttaa.
Venäjä-asiantuntija puhuu Medvedevin doktriinista, sillä politiikan perusteet luotiin, kun
Dmitri Medvedev oli Venäjän presidenttinä 2008–2012. Silloin hallinto alkoi rummuttaa, että Venäjällä on oikeus ja jopa velvollisuus puolustaa kansalaisiaan myös rajojensa ulkopuolella.
Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen vuonna 1939 ja aloitti talvisodan, tekosyyksi keksittiin niin sanotut Mainilan laukaukset. Todellisuudessa kyse oli Mainilan kylässä sattuneesta Neuvostoliiton lavastamasta välikohtauksesta, jolla suurvalta perusteli hyökkäystään pientä naapuriaan vastaan.
Tulevaisuudessa Venäjä voisi käyttää sodan tekosyynä sitä, että suomalaiset kohtelevat jollain tavalla väärin venäläisiä, Liuhto varoittaa.
– Vaikka näemme heidät kaksoiskansalaisina ja myös Suomen kansalaisina, Venäjä ei tunnusta kaksoiskansalaisuutta.
Liuhdon mielestä Suomen kannattaisi selvittää kysymystä nyt, kun tilanne on vielä rauhallinen. Venäjältä puuttuu sotilaallinen voima, koska sotilaat ovat Ukrainassa. Uhkaava tilanne Suomen ja Venäjän välillä voi Liuhdon arvion mukaan alkaa kehittyä ensi vuosikymmenellä. Venäjä on jo alkanut perustaa uusia sotilasyksiköitä Suomen rajan pintaan.
Professorin mielestä Suomessa oltiin hyväuskoisia vuonna 2003, kun kaksoiskansalaisuudesta säädettiin lailla. Hän uskoo, että lainsäädännön tarkoituksena oli helpottaa ulkomaalaisen työvoiman saantia.
Suomen silmät Putinin Venäjän suhteen avautuivat professorin arvion mukaan varsin myöhään – edes Georgian sota vuonna 2008 ei muuttanut uskoa Venäjän hyviin aikeisiin.
– Nyt tilanne on muuttunut.
Venäjällä Karjalan tasavallassa on pyöritetty viime vuodesta lähtien Suomen vastaista propagandaoperaatiota. Itä-Karjalassa käydyssä yksipuolisessa näytösoikeudenkäynnissä Suomi voidaan tuomita syyskuussa kansanmurhasta, professori uskoo.
Ilta-Sanomat on aiemmin kertonut, että Venäjän tavoitteena on julistaa Suomen armeijan jatkosodan (1941–44) aikaiset toimet kansanmurhaksi. Liuhto huomauttaa, että Karjalan tasavalta on voinut valikoitua operaation keskiöön jopa siitä syystä, että monilla FSB-pomoilla on siellä huviloita.
– FSB:lla on Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisiin liittyvä suunnitelma. Venäjän tiedustelu-upseerien päätehtävinä on miettiä kaikkia ilkeyksiä, mitä lännelle voitaisiin tehdä.
Professori pelkää, että Venäjän kaksoiskansalaisista tulee Venäjän tihutöiden vuoksi uhreja suunnitelmassa.
– Venäjä ei välitä omista kansalaisistaan pätkän vertaa, mutta he antavat sille ulkopoliittisesti tekosyyn (aggressiivisiin toimiin).
Kuka
Kari Liuhto
- Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja Pan-Eurooppa instituutin johtaja.
- Venäjä-asiantuntija, joka on perehtynyt Venäjän ja Ukrainan talouteen sekä yritysinvestointeihin Venäjälle / Venäjältä ja energiakauppaan.
- Liuhto on seurannut Venäjää työkseen yli 30 vuotta.
- Kotoisin Etelä-Karjalasta Joutsenosta.
Professorin mukaan Venäjällä aloitetun Suomen vastaisen kampanjan taustalla ovat sisäpoliittiset syyt. Sen lopputuloksena Venäjän Karjalassa asuvat ihmiset alkavat pelätä kaikenlaista yhteydenpitoa suomalaisiin. Kun Suomesta saadaan luotua ulkoinen vihollinen, Venäjä voi testata omien kansalaistensa lojaaliutta hallinnolle syynäämällä heidän suhdettaan viholliseen.
– Mietin tänä aamuna, että Venäjää ei johda enää Putin, vaan pelko.
Venäjä käyttää propagandassaan ukrainalaisista ja nyt myös suomalaisista fasisti- tai natsinimitystä, koska Venäjän kansa on historiallisista syistä oppinut sanojen tarkoittavan vihollista. Liuhto huomauttaa, että nyky-Venäjä alkaa itse näyttää fasistiselta valtiolta.
– Kaksoiskansalaisuuskysymys on vain yksi tapa hötkyttää toista valtiolta, eikä siitä jää kiinni.
Professori arvioi, että Venäjä pyrkii nyt hybridisodankäynnillä tekemään niin paljon epäjärjestystä aiheuttavia toimenpiteitä kuin mahdollista. Venäjä pyrkii kuitenkin toimimaan niin, että sen vastuu voidaan aina kiistää. Hän uskoo, että tästä syystä Venäjä värvää usein muita kuin Venäjän kansalaisia tekemään tihutöitä ja hybridihyökkäyksiä Euroopassa.
Kun suunnitelmaa aletaan toteuttaa, on Liuhdon mukaan mahdollista, että Venäjä järjestää jopa itse omia kansalaisiaan vastaan väkivaltaa tai terroria, jotta se saa tekosyyn syyttää ilkeyksistä Suomea. Liuhto korostaa, ettei hän missään nimessä halua syyllistää Suomessa asuvia venäläisiä, jotka vastustavat Putinin hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Professorin mielestä Suomessa asuvat venäläiset pitäisi saada tuntemaan, että heidän uusi kotimaansa on Suomi, jotta heillä on valmius kriisitilanteessa toimia Suomen puolesta.
Vaara piilee siinä, että suurimmalla osalla kaksoiskansalaisista on sukulaisia Venäjällä. Putinin Venäjä pystyy helposti painostamaan Suomessa asuvia kaksoiskansalaisia heidän sukulaistensa kautta, Liuhto sanoo.
– Venäjä on jo kiristänyt ihmisiä näin esimerkiksi Virossa. Yleensä se on liittynyt siihen, että Venäjälle on pitänyt kerätä jotain tietoa. Tämä on todellinen vaara.
Kesäkuussa Harjun lääninoikeus tuomitsi venäläisen Tarton yliopiston professorin
Vjatsheslav Morozovin yli kuudeksi vuodeksi vankeuteen vakoilusta Venäjän hyväksi. Morozov oli kerännyt Venäjän sotilastiedustelulle tietoa Viron sisä-, puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta sekä niihin liittyvistä ihmisistä ja infrastruktuurista,
Politico kuvailee.
Sisäministeriö selvittää kaksoiskansalaisuusasiaa
Suomen sisäministeriön verkkosivujen mukaan lähtövaltio voi uhkailla ja kiristää kaksoiskansalaisia toimimaan esimerkiksi Suomen kansallisen turvallisuuden vastaisesti, jos kansalainen pääsee työskentelemään kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävään tehtävään.
Suojelupoliisi torjuu uhkaa tekemällä tehtäviin valittavista henkilöistä turvallisuusselvityksen.
Hallitusohjelman mukaan Suomi selvittää vuonna 2024 mahdollisuudet siirtyä kaksoiskansalaisuusjärjestelmässä vastavuoroisuusperiaatteeseen. Selvityksen laadinta on kesken, sisäministeriöstä kerrotaan.
Venäjän valtio ei tunnusta Suomen tavoin kaksoiskansalaisuutta, vaan katsoo pelkästään oman valtionsa kansalaisiksi ne, joilla on Venäjän kansalaisuus. Näin se voi vaatia heiltä myös lojaaliutta itselleen.
Myös kaksoiskansalaisten oman turvallisuuden kannalta heidän kannattaisi luopua jommastakummasta kansalaisuudesta, professori sanoo. Suomen kansalaisuuden saaneet haluttaisiin totta kai pitää Suomessa, mutta Suomen turvallisuuden kannalta heidän olisi hyvä luopua Venäjän kansalaisuudesta.
Venäjä on tietoisesti tehnyt kansalaisuudesta luopumisen hyvin vaikeaksi. Se vaatii kalliin byrokraattisen prosessin.
Jos miespuolinen kolmi- tai nelikymppinen kaksoiskansalainen menisi Venäjälle aikeenaan luopua Venäjän kansalaisuudesta, todellinen vaara voisi olla, että hänet pidätettäisiin ja kyydittäisiin Ukrainan rajalle. Lisäksi tapauksesta tehtäisiin valtionmediaan iso mediatempaus, jotta kukaan ei uskaltaisi enää yrittää samaa.
– En suosittele ainakaan miehille sinne matkustamista.
Venäjän kansalaisille myönnettiin ennätysmäärä Suomen kansalaisuuksia vuonna 2017. Kuva: Aku Häyrynen
Liuhdon mielestä Suomen pitäisi maksaa kaksoiskansalaisille juristipalkkiot ja muut byrokraattiset kulut, jotka Venäjän kansalaisuudesta luopuminen vaatii. Tästä koituvaa laskua voidaan perustella suhteuttamalla sitä Suomen puolustusbudjettiin.
Presidentinvaaleissa käytiin vilkasta keskustelua siitä, pitäisikö kaksoiskansalaisuudesta luopua Suomessa. Venäläisten kaksoiskansalaisuuden poistamista kannatti muun muassa
Alexander Stubb.
Professori Liuhto uskoo, että Suomi on siinä määrin oikeusvaltio, että Venäjän kansalaisuudesta luopumisen pitäisi olla lähtökohtaisesti ihmisille vapaaehtoista.
Tiedossa on, että Suomessa on Venäjän kaksoiskansalaisia, jotka haluaisivat luopua Venäjän kansalaisuudesta, mutta se ei ole käytännössä mahdollista.
Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisia on Suomessa liki 40 000. Professorin mielestä eräänlainen turvallisuusriski ovat myös Valko-Venäjän kaksoiskansalaiset, joita on Suomessa joitakin satoja. Venäjä ja Valko-Venäjä tekevät tiivistä yhteistyötä. Lisäksi Valko-Venäjän hallinto muistuttaa vielä Venäjääkin enemmän diktatuuria.
Kaksoiskansalaisuushakemusten käsittely pitäisi jäädyttää ainakin siksi ajaksi, kun Venäjä käy sotaa Ukrainassa, Liuhto sanoo.
– Kun pelataan shakkia, niin jos Suomi tekisi näin (auttaisi kaksoiskansalaisia luopumaan Venäjän kansalaisuudesta), Venäjä tekisi vastavedon. Mutta mielestäni tämä siirto kannattaisi tehdä.
Jos sota Suomessa syttyisi, kaksoiskansalaiset hyväksyttäisiin Suomen armeijaan. Jokainen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, kun hän täyttää 18 vuotta sen vuoden loppuun, kun hän täyttää 60. Puolustusvoimat vahvistaa, että säännös koskee jokaista miespuolista Suomen kansalaista riippumatta siitä, koska kansalaisuus on saatu tai onko henkilöllä muita kansalaisuuksia.
Venäjän kaksoiskansalaiset laitettaisiin todennäköisesti tehtäviin, jotka eivät ole kriittisiä tai anna pääsyä strategisen tiedon äärelle, professori arvioi.
Ongelma ei professorin mukaan ole se, että Venäjän kansalainen saa Suomen kansalaisuuden, vaan se, että meillä on ihmisiä, jotka ovat sekä Suomen että Venäjän kansalaisia. Jossain määrin poikkeuksellinen kaksoiskansalaisuusstatus voi tehdä ihmisistä ison geopoliittisen pelin uhreja.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto huomauttaa, että kansalaisuudesta luopumisen pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen ja Suomen täytyisi auttaa Suomen kansalaisia, jotka haluavat luopua Venäjän kansalaisuudesta. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Maailmanpoliittinen tilanne muuttuu koko ajan. Venäjä yrittää tehdä kaikkensa, että Yhdysvallat irrottautuu Natosta. Riski on olemassa, koska professori pitää yhä todennäköisenä, että
Donald Trump valitaan Yhdysvaltain presidentiksi.
Liuhdon mukaan Trumpissa pelottavinta on se, että hän ei välttämättä ihaile
Vladimir Putinia tai Kiinan presidentti
Xi Jinpingiä henkilöinä, vaan heidän luomaansa järjestelmää ja kovaa johtajuutta.
– Trump voisi saada Yhdysvallat sekaisin, ja hän on yllättävä henkilö. En pidä kuitenkaan todennäköisenä, että Yhdysvallat oman turvallisuutensakaan vuoksi irtautuisi Natosta.
Venäjä odottaa Trumpin valintaa, koska se sopisi sen suosimaan, jo roomalaisten ajoilta juontavaan ”hajota ja hallitse” -politiikkaan.
Palataan hypoteettiseen kriisitilanteeseen: Venäjä kohtelisi miespuolisia kaksoiskansalaisiaan joka tapauksessa pettureina, mikäli he eivät liittyisi Venäjän armeijaan. Silloin he rikkoisivat valaa, jonka he ovat antaneet Venäjän armeijalle. Venäjä ei todellisuudessa ole sodankäynnissään riippuvainen näistä ihmisistä, mutta he antaisivat maalle tekosyyn pelotella omia kansalaisiaan ja langettaa heille tuomio, professori arvioi.
Suurin osa Venäjän kaksoiskansalaisista on naisia ja siviilejä. Heillä olisi sotatilanteessa aivan samanlainen maanpuolustusvelvollisuus Suomessa kuin muillakin Suomen kansalaisilla.
Professori uskoo, että muut kuin Venäjän kaksoiskansalaiset muuttaisivat sotatilanteessa mahdollisimman kauas Suomesta ja rintamasta – esimerkiksi toiseen kotimaahansa. Venäjän kansalaisistakin suurin osa muuttaisi pois sodan jaloista, jos sota Suomen ja Venäjän välillä syttyisi.
– Venäjän armeija on osoittanut Ukrainassa, miten se kohtelee ihmisiä. Ukrainan mukaan päivittäin noin tuhat venäläistä kuolee, haavoittuu tai katoaa rintamalla.
Venäjänkielisiä asuu Suomessa yli 80 000, joista noin puolet on kaksoiskansalaisia.
Liuhdon mukaan kysymys on niin suuresta väkimäärästä, että näiden ihmisten kotouttamiseen olisi tärkeää satsata, jotta he tuntisivat olevansa ennen kaikkea Suomen kansalaisia. Siksi riippumatonta venäjänkielistä uutissisältöä pitäisi tarjota Suomen mediassa nykyistä enemmän, Liuhto sanoo.
Yksi tieto on hänen mukaansa niin tulenarka, että Venäjän tiedustelupalvelu olisi valmis maksamaan siitä maltaita. Suomen pitäisi selvittää, mitä Venäjän kaksoiskansalaiset ajattelevat nyt Venäjän sotatoimista, professori sanoo.
Vuonna 2022 julkaistiin Taloustutkimuksen selvitys, jonka mukaan 15 prosenttia Suomessa asuvista venäläisistä piti Venäjän sotaa Ukrainassa oikeutettuna.
– Tärkeintä on se, missä sydän on. Jos on kriisi, ei voi olla lojaali kahteen eri valtioon.
.... ai eikö, ja miks ei?????
