Viro antoi porttikiellon Venäjän valtion uutistoimistolle – Venäjä tuomitsee jyrkästi
VERKKOUUTISET
12 tuntia ja 14 minuuttia sitten (päivitetty 3 tuntia ja 21 minuuttia sitten)
Myös Suomen viranomaiset pohtivat suhtautumistaan tiettyihin medioihin.
Englanninkielisen Sputnikin etusivulla soimattiin lauantaina Yhdysvaltoja.
(Sputniknews.com)
Viro on torjunut venäläisen uutistoimisto
Rossija segodnjan kolmen edustajan osallistumisen Tallinnassa ensi viikolla järjestettävään EU:n epäviralliseen puolustusministerikokoukseen. Viron yleisradioyhtiö
ERR:n mukaan Venäjän ulkoministeriö tuomitsee ratkaisun jyrkästi.
Muun muassa
Sputnik-uutispalvelun taustalla operoiva Rossija segodnja -yhtiö on Venäjän valtion kokonaan omistama ja kontrolloima.
Ensi viikon puolustusministerikokous ei ole jäämässä yksittäistapaukseksi, vaan Rossija segodnjan on ilmeisesti turha pyrkiä myöskään muihin Viron loppuvuoden aikana isännöimiin EU-tapaamisiin.
– Tämä akkreditointilinjaus pätee kaikkiin Viron EU-puheenjohtajuuden aikana järjestettäviin tapahtumiin, Viron EU-puheenjohtajuussihteeristön kansainvälinen medianeuvonantaja Maris Hellrand vahvistaa
Verkkouutisille.
Syytöksiä lehdistönvapauden rajoittamisesta virolaiset pitävät perusteettomina. Hellrand viittaa Euroopan parlamentin marraskuussa 2016 antamaan päätöslauselmaan, jossa Sputnik määriteltiin pseudouutistoimistoksi.
– Toimitustalot, jotka ottavat ohjeita hallituksilta, eivät ole itsenäisiä, hän toteaa.
Viron viranomaiset pidättävät hänen mukaansa oikeuden olla ottamatta vastaan tällaisia hyvää journalistista tapaa noudattamattomia toimijoita, eikä niitä myöskään ole syytä käsitellä mediana.
Lehdistönvapaus korkeassa kurssissa
Hellrand muistuttaa Viron lukeutuvan lehdistönvapauden kärkimaihin maailmassa. Toimittajat ilman rajoja – järjestön viimeksi julkaisemassa
lehdistönvapausindeksissä maa olikin 180 vertaillun maan joukossa kahdennellatoista sijalla.
– Teemme kaikin tavoin yhteistyötä sellaisten – myös venäläisten – julkaisujen ja journalistien kanssa, jotka noudattavat työssään itsenäisen lehdistön periaatteita ja arvoja. Samaan aikaan vastustamme lehdistövapauden varjolla toteutettavia vihamielisiä ja kumouksellisia toimia ja propagandaa, hän sanoo.
– Disinformaatioon ja propagandaan on syytä suhtautua vakavasti kaikkialla Euroopassa. On elintärkeää käydä käsiksi ja vastata disinformaatioon, sillä se kohdistuu meidän yhteisiin arvoihimme, politiikkaamme ja ihmisiimme.
Kaikille instituutioille tulisikin Hellrandin mukaan taata riittävät edellytykset vastata vihamielisen disinformaation muodostamaan haasteeseen.
Jos Venäjän tavoitteena on ollut saattaa Viro kiusalliseen tilanteeseen muun maailman silmissä, tyystin vaille vastakaikua se ei ole jäänyt. Etyjin lehdistönvapausedustaja Harlem Désir vaati nimittäin keskiviikkona
Twitterissä Viroa ottamaan akkreditointipäätöksensä uudelleen arvioitavaksi.
Haasteet tiedostetaan myös Suomessa
Kysymys lehdistönvapauden rajoista ja niiden heijastuksista omaan toimintaan on herättänyt keskustelua myös Suomen ulkoministeriössä.
– Tunnistamme tämän problematiikan. On syytä olla tarkkana sen suhteen, mikä on oikeaa mediaa ja mikä vain esiintyy sellaisena, ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän yksikön päällikkö Vesa Häkkinen sanoo.
Suomen on toiminut EU:n puheenjohtajamaana viimeksi vuonna 2006. Erilaisen disinformaation määrä eri viestikanavissa on sen jälkeen räjähdysmäisesti kasvanut. Viimeistään seuraavalla puheenjohtajuuskaudella heinä-joulukuussa 2019 akkreditointeihin liittyvät rajanvetokysymykset tulevat väistämättä eteen myös Suomessa.
Yksittäisissä tilanteissa valinnat ovat toki arkipäivää jo nyt.
– Saamme muista ministeriöistä säännöllisesti yhteydenottoja, joissa tiedustellaan, miten tietyiltä ulkomaisilta toimijoilta tuleviin haastattelupyyntöihin tulisi suhtautua. Eräiden toimijoiden osalta suosituksemme on ollut, että haastatteluja voisi olla parempi olla antamatta. Kukin ministeriö toki ratkaisee sitten tahollaan, kuinka tällaisessa tilanteessa toimii, Häkkinen kertoo.
Kovin otollista maaperää Suomi ei ole maineeltaan kyseenalaisille venäläistoimijoille tarjonnut. Esimerkiksi
Sputnik ajoi alas suomenkielisen verkkopalvelunsa keväällä 2016, vain vajaan vuoden kuluttua sen avaamisesta. Virossa tilanne on toinen: siellä Sputnikin toiminta jatkuu edelleen aktiivisena sekä viron että venäjän kielellä.
HEIKKI HAKALA
@
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/viro_sputnik_suomi-69653