Viro aikoo poistaa äänioikeuden Venäjän kansalaisilta: Näin kommentoivat vironvenäläiset
HS Lasnamäellä|Viro valmistelee äänioikeuden perumista Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisilta paikallisvaaleissa. HS kysyi, mitä Tallinnan venäjänkieliset tästä ajattelevat.
Venäjänkielinen Viron kansalainen Elizaveta Reškina. ”En ole koskaan käynyt äänestämässä enkä ole kiinnostunut politiikasta, joten (äänioikeus) ei merkitse minulle mitään. Mutta varmaan on huono ajatus ottaa äänioikeus pois niiltä, jotka haluavat olla päättämässä ja asuvat Tallinnassa.”
Venäjänkielinen Viron kansalainen Elizaveta Reškina. ”En ole koskaan käynyt äänestämässä enkä ole kiinnostunut politiikasta, joten (äänioikeus) ei merkitse minulle mitään. Mutta varmaan on huono ajatus ottaa äänioikeus pois niiltä, jotka haluavat olla päättämässä ja asuvat Tallinnassa.” Kuva: Marko Mumm
Kuuntele juttu
Kaja Kunnas HS
2:00
Lue tiivistelmä
Artikkeli käsittelee Viron hallituksen suunnitelmaa poistaa äänioikeus Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisilta.
Venäjänkieliset asukkaat kokevat suunnitelman epäoikeudenmukaiseksi ja loukkaavaksi.
Kaksi naista kävelee kerrostalolta kaupalle päin Tallinnan suurlähiössä Lasnamäellä. Toisen äidinkieli on venäjä, toisen viro. Alueella hallitsee venäjän kieli, mutta myös viroa kuulee kadulla.
Mitä naiset ajattelevat Viron hallituksen suunnitelmasta perua Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisilta äänioikeus paikallisvaaleissa?
”Se ei ole oikein”, sanoo venäjänkielinen Tatjana.
Puoliso on Venäjän kansalainen.
”Hän tuli tänne viime vuosisadalla ennen 1990-lukua (itsenäistä Viroa), työskenteli 33 vuotta Viron valtion laivoilla, ja sen jälkeen, 74-vuotiaana häneltä otetaan äänioikeus. Hän hermoilee ja murehtii: elämä on hukkaan heitetty”, venäjänkielinen kertoo.
Sitten on vironkielisen Annan vuoro:
”En sano mitään”, hän toteaa.
”Olemme naapureita.”
Kun HS haastatteli ihmisiä aiheesta Lasnamäen Kotkan kauppakeskuksen luona, 15 ihmisestä alle puolet suostui kertomaan sukunimensä, vaikka sanottavaa piisasi. Yksi syy on, että aihe jakaa mielipiteitä osin etnisen taustan mukaan.
Kimmokkeena perustuslain muutosaikeille ovat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, hybridivaikuttaminen sekä Viron ensi syksyn paikallisvaalit. Kiireellisessä käsittelyssä perustuslain muutos ehtisi tulla voimaan ennen vaaleja.
Parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä keskiviikkona vain keskustan kansanedustajat vastustivat äänioikeuden poistoa, joten muutos ennen ensi vaaleja on mahdollinen.
Hallituksen esityksen mukaan äänioikeus jäisi EU- ja Nato-maiden kansalaisille sekä Viron kansalaisuudettomille, joilla ei lojaaliusvelvoitteita muita valtioita kohtaan.
Tallinnan asukkaista noin 15 prosentilla on jonkin EU:n ulkopuolisen maan kansalaisuus. Koillis-Virossa Sillamäen kaupungissa noin 40 prosenttia asukkaista on Venäjän kansalaisia, Narvassa noin kolmannes.
Liki 80 000 Venäjän kansalaista ovat suurin Virossa asuvien ulkomaan kansalaisten joukko. Venäjänkielisten enemmistöä, Viron kansalaisia, muutos ei koskisi.
Eläkeläinen Valeri Smirnoff on venäjänkielinen Viron kansalainen, joka vastustaa lainmuutosta: ”Miten voi olla, että ihminen asuu täällä, maksaa veroja eikä saa äänestää täällä.” Viron väestöstä 296 268 nimeää itsensä venäläiseksi väestönlaskennassa, vaikka pääosa heistä on Viron kansalaisia.
Eläkeläinen Valeri Smirnoff on venäjänkielinen Viron kansalainen, joka vastustaa lainmuutosta: ”Miten voi olla, että ihminen asuu täällä, maksaa veroja eikä saa äänestää täällä.” Viron väestöstä 296 268 nimeää itsensä venäläiseksi väestönlaskennassa, vaikka pääosa heistä on Viron kansalaisia. Kuva: Marko Mumm
Eläkeläinen Valeri Smirnoffia suunnitelma suututtaa.
”Se on маразм. Se ei ole oikein. Miten voi olla, että ihminen asuu täällä, maksaa veroja eikä saa äänestää täällä”, sanoo Smirnoff sanoo.
Sana маразм tarkoittaa suomeksi suurinpiirtein samaa kuin ”järjetöntä” tai ”järjenvastaista”.
Smirnoffiin päätös ei suoraan vaikuta, sillä hän on Viron kansalainen.
Äänioikeuden peruminen Venäjän kansalaisilta hyödyttää niitä, jotka eivät ole Venäjän vaan Viron puolella, hän sanoo ja jatkaa:
”Kyllä heitä piisaa.”
Tämä on lainmuutoksen tarkoituskin: hyökkääjävaltion tukijat eivät pääsisi vaikuttamaan Viron asioihin. Mielipidekyselyissä Venäjän kansalaisten näkemykset eivät kuitenkaan merkittävästi poikkea muista vironvenäläisistä.
Kauppakasseja Lasnamäellä kotiin kantava eläkeläisrouva Olga on Venäjän kansalainen.
”Olemme loukkaantuneita”, hän sanoo lyhyesti ja jatkaa matkaansa.
Toinen rouva on sitä mieltä, että sota on tekosyy, ei todellinen peruste suunnitelmalle poistaa äänioikeus.
Kaikki eivät ole kuulleet syksyn kuumasta puheenaiheesta. Eräs kansalaisuudeton mies on yllättynyt tiedosta, että hänellä on äänioikeus paikallisvaaleissa. Suurin osa venäjänkielisistä ei ole Venäjän kansalaisia.
Eläkeläinen Olga on Venäjän kansalainen: ”Olemme loukkaantuneita.” Virossa asuu noin 80 000 Venäjän kansalaista. Kuva: Marko Mumm
Venäjänkielinen kondiittori-leipuri Larissa Agejeva muutti Venäjältä Viroon lapsena vuonna 1975. Hän on kansalaisuudeton. ”Varmaan kaikilla pitäisi olla oikeus äänestää. Politiikka ei kiinnosta minua. Asioista on ajat sitten päätetty meidän puolesta. En käy äänestämässä.” Virossa on noin 62 000 kansalaisuudetonta, pääosin venäjänkielisiä.
Venäjänkielinen kondiittori-leipuri Larissa Agejeva muutti Venäjältä Viroon lapsena vuonna 1975. Hän on kansalaisuudeton. ”Varmaan kaikilla pitäisi olla oikeus äänestää. Politiikka ei kiinnosta minua. Asioista on ajat sitten päätetty meidän puolesta. En käy äänestämässä.” Virossa on noin 62 000 kansalaisuudetonta, pääosin venäjänkielisiä. Kuva: Marko Mumm
Ukrainan kansalainen Vitali Tolstov tuli kolme vuotta sitten sodan vuoksi Tallinnaan. Hän työskentelee tehtaalla. ”Jos he haluavat asua Virossa, eläköön paikallisten sääntöjen ja lakien mukaan. Jos he haluavat äänestää, he voivat opiskella viron kielen ja hankkia Viron passin. Jos he eivät tätä halua, ei heillä pidä olla äänioikeutta.” Virossa on noin 60 000 Ukrainan kansalaista, joista osa venäjänkielisiä.
Ukrainan kansalainen Vitali Tolstov tuli kolme vuotta sitten sodan vuoksi Tallinnaan. Hän työskentelee tehtaalla. ”Jos he haluavat asua Virossa, eläköön paikallisten sääntöjen ja lakien mukaan. Jos he haluavat äänestää, he voivat opiskella viron kielen ja hankkia Viron passin. Jos he eivät tätä halua, ei heillä pidä olla äänioikeutta.” Virossa on noin 60 000 Ukrainan kansalaista, joista osa venäjänkielisiä. Kuva: Marko Mumm
Koirankasvattaja Irma Nikitina on Viron kansalainen, jolla on kaksi äidinkieltä: viro ja venäjä. ”Jos ihminen on elänyt täällä ja tehnyt töitä koko ikänsä ja sitten otetaan pois äänioikeus: en tiedä. Voisi antaa olla ja katsoa, kuinka kauan ihminen on asunut täällä.”
Koirankasvattaja Irma Nikitina on Viron kansalainen, jolla on kaksi äidinkieltä: viro ja venäjä. ”Jos ihminen on elänyt täällä ja tehnyt töitä koko ikänsä ja sitten otetaan pois äänioikeus: en tiedä. Voisi antaa olla ja katsoa, kuinka kauan ihminen on asunut täällä.” Kuva: Marko Mumm
Euroopassa vakituisten asukkaiden äänioikeutta paikallisvaaleissa pidetään ihmisoikeutena, Viron oikeuskansleri Ülle Madise on muistuttanut. Se kuuluu Euroopan neuvoston suosituksiin.
Juristien kritiikki ei ole yleistä mielipidettä hetkauttanut. Kaikista Viron kansalaisista 63 prosenttia puoltaa äänioikeuden poistoa, vironvenäläisistä kansalaisista 12 prosenttia tuoreen internetkyselyn mukaan.
”Se näyttää rangaistukselta”, kommentoi päätoimittaja Andrei Šumakov delfin venäjänkielisestä toimituksesta tekstiviestitse.
Šumakov on Venäjän kansalainen, josta on tullut äänioikeuden poistoa vastustavan ihmisryhmän kasvot julkisuudessa.
Delfin venäjänkielisen toimituksen päätoimittaja Andrei Šumakov on Venäjän kansalainen. Nykyisen perustuslain mukaan hän saisi äänestää ensi vuoden paikallisvaaleissa Tallinnassa.
Delfin venäjänkielisen toimituksen päätoimittaja Andrei Šumakov on Venäjän kansalainen. Nykyisen perustuslain mukaan hän saisi äänestää ensi vuoden paikallisvaaleissa Tallinnassa. Kuva: Ville Maali
Šumakov sai viime vuonna pysyvän oleskeluluvan Virosta. Alkuvuodesta paljastui, että hänen puolisonsa auton ikkunat oli rikottu Kremlin ohjauksessa olevien henkilöiden toimesta.
”Mutta tuntuu, että edes tämä ei oikeuta minua äänestämään Viron tasavallassa ensimmäistä kertaa”, hän kirjoitti sekä viroksi että venäjäksi delfissä.
Venäjänkielisellä delfillä on viikossa noin 340 000 seuraajaa, eli lähes yhtä paljon kuin Virossa asuu venäjänkielisiä.
Lainmuutoksen perustelu turvallisuudella ihmetyttää Šumakovia.
”En ymmärrä, kuinka nämä ihmiset vaikuttavat turvallisuuteen”, hän sanoo.
Selvää vastausta ei ole, ovatko Venäjän kansalaiset edes Venäjän-mielisempiä kuin muut.
Suojelupoliisin, kapon, entisen päällikön Ardnold Sinisalun mukaan noin viidennes kaikista vironvenäläisistä olisi Venäjän-mielisiä, mutta pieni osa olisi valmis toimimaan Viroa vastaan.
Laajan integraatiotutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia kaikista vironvenäläisistä saattaa olla Venäjän-mielisiä, mutta pääosin passiivisesti.
Monet virolaiset säikähtivät viime vuonna, kun Venäjän-mieliset ehdokkaat saivat tuhansia ääniä parlamenttivaaleissa.
”Miksi Venäjän kansalaiset joutuvat siitä vastuuseen?”, kysyy Šumakov.
Äänestäjät olivat vain Viron kansalaisia, hän muistuttaa.
”Niin sanotut huonot ehdokkaat ovat hinta, jota joudumme maksamaan demokratiasta.”
Šumakov epäilee, että lainmuutoksesta voi seurata protesteja, jotka voivat heikentää turvallisuutta. Riskit ovat selvät, mutta mitään hyötyä hän ei siitä Virolle näe