HS selvitti, missä Suomen kunnissa on eniten aseita: Kolmessa kunnassa aseita on enemmän kuin ihmisiä
Suomessa on noin 1,5 miljoonaa luvanvaraista ampuma-asetta. Aseet ovat iäkkäissä käsissä, sillä lähes 75 prosenttia aseluvista on yli 51-vuotiailla. HS vieraili Suomussalmella, jossa aseita on enemmän kuin ihmisiä.
Tilaajille
Matti Kinnusen metsästysseura Suomussalmella on Ruhtinan Erä. Hirvenpyynti on tältä syksyltä päättynyt ja jämtlanninpystykorva Manunkin työt tältä erää tehty. Kuva: Pekka Fali
Marjo Valtavaara HS, Joonas Laitinen HS
8.11.2019 2:00 | Päivitetty 8.11.2019 15:34
KUIN Hartwall-areena tai Kiasma helsinkiläiselle. Näin luonnehtii metsästyksen merkitystä kainuulaisille Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja
Ale Seppänen.
”Metsästys on monelle se tärkein harrastus, ja ase on metsästäjän tärkein kampe.”
Kainuun Suomussalmella aseita riittää. Noin 8 000 asukkaan kunta johtaa yhdessä Sodankylän kanssa tilastoa siitä, missä kunnissa on eniten aseita asukkaita kohden. Tarkastelussa ovat mukana yli 5 000 asukkaan kunnat.
Suomussalmella ja Sodankylässä on 110 luvallista asetta jokaista sataa asukasta kohden. Kolmantena vertailussa on Suomussalmen naapurikunta Kuhmo, jossa aseita on sataa asukasta kohden 104.
Aseita on siis enemmän kuin asukkaita.
METSÄSTÄJÄ
Matti Kinnusen kotitalon pihassa näkee heti, mistä Suomussalmen suuressa asemäärässä on kyse. Ympärillä on metsää, metsää ja sen jälkeenkin metsää. Pihalla aitauksessaan menoa tarkkailee jämtlanninpystykorva Manu, hirvikoira parhaimmasta päästä.
Kinnunen, 62, on harrastanut metsästystä 15-vuotiaasta. Harrastus rytmittää vuodenkiertoa niin, että kun yksi jahti päättyy, toinen alkaa. Hiljattain päätökseen on saatu hirvenpyynti, ja alkamaisillaan on ketunmetsästys.
”Naapurilla on ajokoiria, joilla ketunpyynti onnistuu. Nahka nyljetään, ja siitä saa korvauksen”, Kinnunen kertoo.
SUOMESSA on Poliisihallituksen tilastojen mukaan vajaat 1,5 miljoonaa luvanvaraista asetta. Yli 1,6 miljoonalla suomalaisella on joko aseen hallussapitolupa tai rinnakkaislupa aseeseen.
Sveitsiläinen tutkimuslaitos Small Arms Survey arvioi, että Suomessa olisi tämän lisäksi noin 250 000 rekisteröimätöntä asetta. Poliisi ja sisäministeriö ovat pitäneet tutkimuslaitoksen arvioita Suomen laittomista aseista liioiteltuina.
Yhtä kaikki Suomi sijoittuu asukaslukuun suhteutettuna maailman asevaltaisimpien maiden joukkoon, vaikka rekisteröimättömiä aseita ei ottaisi tarkasteluun lainkaan.
Ylivoimaisesti suurin osa Suomen aseluvista on myönnetty metsästyksessä käytettäville haulikoille ja kivääreille. Kun mukaan otetaan pienoiskiväärit, koossa on jo 82 prosenttia Suomen luvallisista aseista.
SUOMUSSALMELLA asuvan
Mauri Materon haulikko on päässyt tositoimiin viimeksi haastattelupäivän aamuna. Passissa suon reunalla tipahti teeripaisti, joka valmistuu lähipäivinä uunissa ja kaipaa rinnalleen vain kunnon kastikkeen ja perunat.
Materolla on luvanvaraisia aseita viisi.
Mauri Matero sai saaliiksi teeren. Kuva: Pekka Fali
Aina ampuminen tai saalis ei kuitenkaan ole tärkeää.
”Pääroolissa on hermojen lepuutus. Kun istuu nuotiolla kahvilla ja kuuntelee luonnon ääniä, se poistaa stressiä yhtä hyvin kuin viikon loma”, sanoo Suomussalmella metsästävä
Jani Lauronen, 31.
Hänellä aseita on kaksi.
”Pääroolissa on hermojen lepuutus”, sanoo metsästystä harrastava Jani Lauronen. Kuva: Pekka Fali
Lisälumia Suomussalmella odottava Matti Kinnunen kertoo, ettei ole kuluneena vuonna ampunut kertaakaan, vaikka on kantanut aseitaan varsin ahkerasti.
”Viime vuonna ammuin hirvimetsällä yhden laukauksen.”
Luvanvaraisia aseita Kinnusella on kolme. Ne ovat lukitussa turvakaapissa.
Tärkein on hirvikivääri. Se käy paitsi hirvenpyyntiin myös karhumetsälle.
”Karhu on henkilökohtaisena saaliina vielä haaveissa. Eivät ole kilometrit tulleet täyteen vielä.”
Hirvikiväärin lisäksi kaapissa on kaksi haulikkoa pienempää riistaa ja lintuja varten sekä ilmakivääri. Sillä Kinnunen pitää yllä ampumakuntoa. ”Taito on kuin haitarinsoittajalla: se unohtuu, jos ei harjoittele.”
AMPUMISTA harjoittelee Suomussalmella vuosi vuodelta vähälukuisempi joukko. Kinnusen metsästysseurassa Ruhtinan Erässä lähes kaikki ovat hänen ikätovereitaan tai vanhempia.
Sama ilmiö näkyy Poliisihallituksen aselupatilastosta: lähes 75 prosenttia suomalaisten aseluvista on yli 51-vuotiailla.
Myönnettyjen aselupien kokonaismäärä on samalla vähentynyt roimasti melko lyhyessä ajassa.
Kun vielä vuonna 2008 lupia myönnettiin yli 70 000, määrä oli vuonna 2013 pienimmillään enää 36 000. Viime vuosina määrä on hienokseltaan kasvanut: viime vuonna myönnettiin noin 40 000 aselupaa.
Kaikki luvat eivät ole uusiin aseisiin, vaan mukana on vanhentuneiden lupien uusimisia, rinnakkaislupia sekä yksityishenkilöiden välillä käytävään kauppaan myönnettyjä lupia.
Poliisihallituksen lupahallinnon ylitarkastaja
Tarja Ranta on seurannut touhua virkamiehenä lähes 30 vuotta. Hän tuntee syyt aselupien vähenemiseen.
”Maalta muutetaan kaupunkiin ja nuorten aikuisten vapaa-ajasta kilpaillaan. Metsästäminen ja ampumaurheilu eivät samalla tavalla houkuta nuoria piiriinsä kuin joskus aikaisemmin.”
Terho Härkönen kävi ostamassa panoksia pienoiskivääriin Tasalan Kuukkelissa, joka on Suomussalmella ainoa aseita myyvä liike. Kuva: Pekka Fali
Viime vuosien yleinen hyvä talouskehitys on Rannan mukaan todennäköisesti syynä siihen, että aselupien määrä on alkanut taas kasvaa. Ampuminen ei ole mikään halpa harrastus.
Kasvussa on ollut myös pistoolilupien määrä, joka romahti sen jälkeen kun pistoolilajien harrastamista tiukennettiin lainsäädännöllä vuonna 2011. Taustalla olivat Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat.
Lupaehtoihin kirjattiin tuolloin vaatimus vähintään kahden vuoden harrastamisesta.
TILASTOJEN valossa aseita on Suomessa suhteellisesti eniten syrjäseuduilla. Esimerkiksi Helsingissä luvanvaraisia aseita on määrällisesti eniten, noin 67 000, mutta asukaslukuun suhteutettuna aseiden osuus on Turun jälkeen Suomen toiseksi pienin.
Suomussalmi Kainuussa on Suomen asetiheimpiä kuntia. Sisko ja Pentti Juntusenkin taloudesta löytyy kuusi asetta. Pentti Juntunen sanoo viime aikoina käyneensä enää vain hirvimetsällä. Kuva: Pekka Fali
POLIISIHALLITUKSEN Ranta korostaa, että varsinaisia rikoksia ampuma-aseilla tehdään vähän. Rikostilastoa hämmentävät esimerkiksi tapaukset, joissa vanhaksi mennyt aselupa on jäänyt uusimatta. Nekin kirjautuvat ampuma-aseella tehdyiksi rikoksiksi.
”Siihen nähden, kuinka paljon meillä Suomessa on ampuma-aseita, väkivaltarikoksia niillä tehdään vähän.”
Yhdysvalloissa keskustellaan aseiden määrän yhteydestä aseilla tehtyihin rikoksiin, mutta Suomessa tilanne on monin tavoin toinen.
”Meillä toimii etukäteisvalvonta. Ihmiset tietävät, että on turha lähteä laittamaan lupahakemusta vireille poliisissa, jos ei ole perusteita.”
Lupaprosessissa on tärkeässä osassa myös taustan tarkistus.
”Henkilön on täytynyt elää sangen nuhteetonta elämää, jotta ampuma-aseen voi itselleen saada. Riskeihin pyritään puuttumaan ennakolta.”
Matti Kinnusen metsästysseura Suomussalmella on Ruhtinan Erä. Hirvenpyynti on tältä syksyltä päättynyt ja jämtlanninpystykorva Manunkin työt tältä erää tehty. Kuva: Pekka Fali
SUOMUSSALMELLA asekaappi loksahtaa kiinni, kun Matti Kinnunen lukitsee sen huolellisesti. Kaappiin jää hirvikivääri, kaksi haulikkoa ja ilmakivääri.
Pöydällä on kesken talvi- ja jatkosodasta kertova
Ville Tikkasen Kohtalon divisioonat. Kinnusen kotona ollaan melkein tapahtumapaikoilla: muutaman kilometrin päässä aukeaa Raatteen tie, johon neuvostojoukkojen matka Ouluun pysähtyi 80 vuotta sitten.
Juuri nyt Kinnunen ei lähde mihinkään.
”Ajelin juuri satakunta kilometriä katsellen jälkiä, ja niitähän riitti. Hirven, jäniksen ja ketun. Kun talvi kunnolla koittaa, ketunpyynti kutsuu.”
Mitä aseita juuri sinun kotikunnassasi on? Se selviää oheisesta hakukoneesta.
Oikaisu 8.11.2019 kello 15.33: Jutun ingressissä käytettiin alun perin ilmaisua aseenkantolupa, kun oikea termi on aselupa.
Fakta
Miten aseluvan saa Suomessa?
■ Ampuma-aselupaa haetaan poliisilta. Luvan saadakseen on varattava ensin aika käyntiä varten.
■ Käynnillä luvanhakija panee vireille lupahakemuksen. Hakemukseen liitetään kirjallinen perustelulomake, jossa luvanhakija tekee selkoa metsästys- tai ampumaurheiluharrastuksestaan.
■ Kaikki ensimmäistä aselupaansa hakevat poliisi myös haastattelee erikseen.
■ Poliisi tarkistaa luvanhakijan taustan. Esimerkiksi rikollinen menneisyys tai päihteiden väärinkäyttö voi olla este luvan saamiselle. Varsinkin väkivaltarikokset voivat estää aseluvan saamisen.
■ Aselupaan liitettävä aseen hankkimisoikeus voidaan myöntää vain sellaiselle 18 vuotta täyttäneelle, joka on terveydentilansa ja käyttäytymisensä kannalta sopiva pitämään hallussaan asetta.
■ Rinnakkaislupa metsästysaseeseen voidaan myöntää 15 vuotta täyttäneelle.
■ Aselupa pistooliin tai revolverityyppiseen aseeseen voidaan myöntää 20 vuotta täyttäneelle. Vaatimuksena on myös vähintään kaksi vuotta jatkunut harrastaminen.
Lähde: poliisi