Väite: Talvisodan henki ei syntynyt isänmaallisuudesta

Tvälups

Ylipäällikkö
yle uutiset Kotimaa 13.10.2012 klo 10:51
Talvisodan henki ei syntynyt isänmaallisuudesta

Uuden talvisodasta tehdyn tutkimuksen mukaan Neuvostoliiton armeija kohteli suomalaisvankeja ja -siviilejä yllättävän hyvin. Sen sijaan omia kuolleitaan venäläiset kohtelivat kuin jätettä.

Historioitsija Teemu Keskisarja. Historioitsija Teemu Keskisarja erittelee Raaka tie Raatteeseen -teoksessa suomalais- ja venäläissotilaan asenne-eroja.

Teemu Keskisarjan tuore tutkimus Raaka tie Raatteeseen kertoo vuosien 1939-1940 taisteluista, joissa Suomi esti vihollista katkaisemasta Suomea kahtia.

Neuvostoliiton armeija pyrki itärajalta Ouluun saakka. Moninkertaisesti suuremman joukon pysäyttäminen Suomussalmen erämaassa oli Suomelta suursaavutus, joka huomioitiin ympäri maailmaa.

Tutkija Keskisarjan mukaan Raatteen tien taistelut kertovat puna-armeijan koulutuksen ja kaluston kelvottomuudesta.

Tutkimuslähteistä paljastuu myös, että muottiin valetun isänmaallisuuden sijaan suomalainen talvisodan henki syntyi vihasta, vastuuntunnosta, päällystöön luottamisesta, porukan yhteishengestä ja itsesuojeluvaistosta.
Puna-armeijan sotilaat ruokkivat vanhuksia ja vaivaisia

Ensimmäisenä sotapäivänä puna-armeija ei tuhonnut asumuksia eikä karjaa, vaan esiintyi vapauttajana. Rajalla sijaitsevaan kylään puna-armeijaa seurasi "venäläinen kunnallishallinto" ja kokous pohjustamaan kansanvaltaa.

Neuvostoliiton valtaamalle Juntusrannalle ilmestyi elokuvaprojektori, ja Osuuskaupalla järjestettiin tanssiaisia. Ryöstelykielto piti kohtalaisesti. Autiosta talosta katosi kahvipannu, herätyskello ja naisten kenkäpari. Toisaalta puna-armeijan sotilaat ruokkivat vanhuksia ja vaivaisia.

Suomussalmella vangiksi jääneitä kymmeniä suomalaisia Neuvostoliitto kohteli eurooppalaiseen tapaan eikä pannut toimeen massateloituksia tai kidutuksia. Neljätoista teloitettiin, mutta ”toisen maailmansodan mittapuulla miehittäjän hallintoa voinee luonnehtia suorastaan jalomieliseksi”, kirjoittaa Keskisarja.

Tutkija ei löytänyt mitään viitteitä joukkoraiskauksista, jotka kuuluivat itsestäänselvyytenä muinaisiin sotiin ja toisen maailmansodan päärintamalle.
Kapeilla kilpasuksilla rintamalle

Keskisarjan mielestä suuri syy puna-armeija kaatumiseen oli byrokratia ja varustelun epäonnistuminen: vaatteita ei tilattu eikä aseiden rasvausohjeita laadittu.

Moottoriajoneuvoja puna-armeijalla oli liikaakin. Autot hajoilivat huoltovirheisiin. Suuri osa pommeista oli suutareita.

Neuvostoliiton teollisuus oli tuottanut Leningradin sotilaspiirille 250 000 huopikasta, mutta talvisodan puna-armeijalle asianmukaisia varusteita ei saatu. Neuvostoarmeijan niin sanottu Sininen Divisioona taisteli välikausitakeissa.

Yksi suurarmeijan virhe oli se, että ennen talvihyökkäystä kuunneltiin urheilujärjestöjen valmentajia. Siksi rintamalla oli liian kapeita suksia monimutkaisine siteineen. Sotaan olisi soveltunut paremmin metsätyömiesten yksinkertainen kantava malli.

Raatteen tien taistelut olivat poikkeuksellisen raa'at ilmaston mutta ei asenneilmaston osalta, arvioi Keskisarja. Korpisodassa pahimmalta tuntui sotilaan sanoin "se kun ei saa tulia tehä". Loppuvuotena 1939 keskellä kylmää metsää suomalaisilta puuttui kirveitä.

Venäläiset paleltuivat pahemmin, mutta myös suomalaisia menehtyi sairauksiin.

Moni kuoli keuhkokuumeeseen, mutta heidät tietenkin merkittiin kaatuneiksi. Hyrynsalmen sotasairaalan hoitamista 4 000 potilaasta oli aseiden haavoittamia vain 1 200 (ilmeisesti ensin mainittuun lukuun sisältyi myös siviilejä).
Talvisodan ihme: vuoden 1918 kostot eivät toistuneet

Suomussalmella olevilla raja-alueilla oli suomalaisia, jotka olivat myötämielisiä neuvostojärjestelmälle.

Sodan alussa Neuvostoliiton armeijaa auttoivat suomalaiset "Ihmiskompassit", joilla oli paikallista maastotietoa. Taisteluiden jälkeen Suomeen palanneet saivat pitkän oikeuskäsittelyn, joissa rangaistukset rajoittuivat vankeuteen.

Keskisarjan mielestä tämä on yksi talvisodan ihmeistä: vaikka kymmenet ja jopa sadat näyttivät syyllistyneen eriasteiseen maanpetokseen, varsinaisia puhdistuksia ei tullut.

- Sisällissodan psykologiaan rinnastaen ei tuntuisi ihmeeltä, jos Juntusrannassa olisi surmattu vaikkapa osuuskaupalla tanssineita ryssän morsiamia.
Suomalaissotilas juhli nukkumalla

Tammikuun kuudentena päivänä Raatteen tiellä motitettu rykmentinkomentaja Ivlev lähetti selkokielisen sanoman: "Auttakaa, meidät lyödään perin pohjin, auttakaa."

Kun Suomi pääsi Raatteen tiellä niskan päälle, suomalaislähteissä ei puhuttu tappamisesta vaan "tuhoamisesta" tai kolonnan "suolaamisesta". Korvessa alueen puhdistus vihollisesta oli "jänisjahtia".

Raatteen tien voiton jälkeen suomalaiset eivät järjestäneet voitonjuhlaa. Juhlaa tarkoittivat vain kuolemanvaaran hetkellinen hellittäminen, vähän säännöllisempi muonitus, uni, ehkä kylpeminen ja taatusti alusvaatteiden vaihto.

Joulukuussa Stalinin syntymäpäivänä venäläiset hyökkäsivät vodkamaistissa ja antoivat kalliin lahjan, henkensä. Keskisarjan mukaan suomalaiset eivät olisi Mannerheimin kunniaksi vastaavaa tehneet.
Talvisodassa heikoimpia ei pilkattu

Historioitsija Teemu Keskisarja erittelee Raaka tie Raatteeseen -teoksessa suomalais- ja venäläissotilaan asenne-eroja.

Venäläinen politrukki vaati sotilasta etenemään uhkaamalla muuten teloituksella. Suomalainen komppanianpäällikkö sanoi: "Tulkaahan perässä." Perässä tulivat nekin, jotka eivät jaksaneet.

Puna-armeija käsitteli kuolleitaan ongelmattomana jätteenä. Sen sijaan suomalaissotilaiden ruumiit toimitettiin kotipitäjän multiin, mikä oli kansainvälisesti melko harvinaista. Ruumiiden pelastajat ottivat suuria riskejä.

Sairaanhoitajattaret laittoivat suomalaiskuolleet puhtaissa liinavaatteissa arkkuihin. Tutkijan mukaan yksi suurtaistelun rautaisimpia suorituksia oli se, kun hyrynsalmelaiset Elsa Heikkinen ja Saara Pikkarainen käsittelivät jopa 700 vainajaa kuumassa hämärässä riihenloukossa lyhdyn valossa.

Suomalainen välitti rintamatoverinsa hengestä enemmän. "Venäläiset juoksivat haavoittuneidensa ohi ja yli edes vilkaisematta. He vaaransivat oman elämänsä huolettomammin kuin suomalaiset, mutta eivät tehneet hengenvaarallisia yrityksiä pelastaakseen linjojen välissä kärsiviä tovereita."

Merkillepantavaa Keskisarjan mielestä on se, että talvisodan muisteluksissa ei juuri koskaan soimattu kavereita pelkureiksi. Kaverin pulaan jättäminen tuomittiin, mutta muuten heikommat saivat olla rauhassa, eivätkä joutuneet edes pilkan kohteiksi.
Talvisodan henki oli pienestä kiinni

- Talvisodan henki ei ole sepitetty myytti, Keskisarja kirjoittaa. Hengen syntyminen oli kuitenkin pienestä kiinni ja se vaati uskoa ihmeeseen.

Tutkimuslähteistä huokuu tunnelma, että suomalaissotilailta hautautui kansallinen tarkoitus.

- Nälkäisen, paleltuneen, parikymmentä kilometriä putkeen hiihtäneen ja vuorokausia valvoneen miehen kannustimena tuskin enää takoi muottiin valettu isänmaallisuus.

Taistelutahdoksi tiivistyivät viha, vastuuntunto, luottamus päällystöön, porukan yhteishenki ja itsesuojeluvaisto.

Sodan alkupäivinä talvisodan hengen nousu edellytti muutamaa voittoa, varsinkin Tolvajärven voitto oli tärkeä. Talvisodan henkeä varten hanttiin pistäjät tarvitsivat uskoa ihmeen mahdollisuuteen, edes pieneen.
Talvisodasta jää yhä mysteerejä

Historioitsija Teemu Keskisarja esittää tutkimuksessaan muutamia kysymyksiä, jotka jäävät häntä lähteidenkin valossa ihmetyttämään.

Miten marraskuun lopulla 1939 saattoi viiden Kajaanin väkilukua vastaava ja kalustoltaan äänekäs divisioona hiipiä Suomen rajalle huomaamatta?

Miksi suomalaisten varotoimissa siviilit pysyivät kodeissaan jopa aivan rajan pinnassa?

Mistä johtui venäläisvankien vähyys?
 
Kattelin ittekin tuo haastattelun aamusella.

Henkilökohtaisesti olen samalla linjalla; porukan yhteishenki ja huoli oman hengen säilymisestä olivat varmasti merkittäviä tekijöitä homman onnistumiseen.

Kirjan tekijä arveli haastattelun loppupuolella, että vaikka jo tehtyjä tutkimuksia, kirjoja ja muita lähteitä on kunnioitettu, saattaa kuulema "tulla koukkua kylkeen".

Jostain syystä itselleni tuli tuosta edellisestä mieleen tämä vanha tutkijoiden teesi "väärin tutkittu":angel:. Epäilen nimittäin että tästä nousee ainakin jonkinmoinen keskustelu perinteisen myytin ja uuden näkemyksen välille.
 
Tvälups kirjoitti:
yle uutiset Kotimaa 13.10.2012 klo 10:51
Talvisodan henki ei syntynyt isänmaallisuudesta

...

- Talvisodan henki ei ole sepitetty myytti, Keskisarja kirjoittaa. Hengen syntyminen oli kuitenkin pienestä kiinni ja se vaati uskoa ihmeeseen.

Tutkimuslähteistä huokuu tunnelma, että suomalaissotilailta hautautui kansallinen tarkoitus.

- Nälkäisen, paleltuneen, parikymmentä kilometriä putkeen hiihtäneen ja vuorokausia valvoneen miehen kannustimena tuskin enää takoi muottiin valettu isänmaallisuus.

Taistelutahdoksi tiivistyivät viha, vastuuntunto, luottamus päällystöön, porukan yhteishenki ja itsesuojeluvaisto.

...

Tuo on juuri suomalaista isänmaallisuutta.

Kansallismielisyys ja isänmaallisuus ovat vain sanoja, jotka ovat myöhemmin tulleet kuvaamaan tuossa mainittua ajatusmaailmaa sekä toimintamallia. Nämä puolestaan ovat pitkän kulttuurievoluution tulos.
 
JOKO kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
yle uutiset Kotimaa 13.10.2012 klo 10:51
Talvisodan henki ei syntynyt isänmaallisuudesta

...

- Talvisodan henki ei ole sepitetty myytti, Keskisarja kirjoittaa. Hengen syntyminen oli kuitenkin pienestä kiinni ja se vaati uskoa ihmeeseen.

Tutkimuslähteistä huokuu tunnelma, että suomalaissotilailta hautautui kansallinen tarkoitus.

- Nälkäisen, paleltuneen, parikymmentä kilometriä putkeen hiihtäneen ja vuorokausia valvoneen miehen kannustimena tuskin enää takoi muottiin valettu isänmaallisuus.

Taistelutahdoksi tiivistyivät viha, vastuuntunto, luottamus päällystöön, porukan yhteishenki ja itsesuojeluvaisto.

...

Tuo on juuri suomalaista isänmaallisuutta.

Kansallismielisyys ja isänmaallisuus ovat vain sanoja, jotka ovat myöhemmin tulleet kuvaamaan tuossa mainittua ajatusmaailmaa sekä toimintamallia. Nämä puolestaan ovat pitkän kulttuurievoluution tulos.

Eiköhän tuo alleviivattu osio ollene kaikkien sotien sotilaiden käyteainetta hyvässä ja pahassa? Liittyykö se mitenkään isänmaallisuuteen?
 
veffeade kirjoitti:
Kattelin ittekin tuo haastattelun aamusella.

Henkilökohtaisesti olen samalla linjalla; porukan yhteishenki ja huoli oman hengen säilymisestä olivat varmasti merkittäviä tekijöitä homman onnistumiseen.

Kirjan tekijä arveli haastattelun loppupuolella, että vaikka jo tehtyjä tutkimuksia, kirjoja ja muita lähteitä on kunnioitettu, saattaa kuulema "tulla koukkua kylkeen".

Jostain syystä itselleni tuli tuosta edellisestä mieleen tämä vanha tutkijoiden teesi "väärin tutkittu":angel:. Epäilen nimittäin että tästä nousee ainakin jonkinmoinen keskustelu perinteisen myytin ja uuden näkemyksen välille.

Saattaa tulla koukkua joo. Enemmän se ehkä johtuu kuitenkin siitä, että julkisuudessa esitetään melkoisen rajuja ja omituisia väitteitä (esim. "Puna-armeija olisi pysähtynyt ilman suomalaisten vastarintaakin"), mutta kirja noudattaa vanhoja tuttuja tulkintoja ja on lähinnä aiemmasta tutkimuksesta ja kirjallisuudesta kopioitu. Yhtään omaa ajatusta en siitä pystynyt löytämään, enkä itseasiassa yhtään mitään uutta.

Jos tutkija itse pitää sotapäiväkirjojen kuvauksia "vilusta, nälästä ja ruumiskasoista" uutena tietona (kirjan alkutekstissä), niin aika vähälle on aiempi talvisotakirjallisuus jäänyt. Samoin historiantutkijalta olettaisi lähdekriittisyyttä, eli tutustuminen Pasi Tuunaisen "Saamani kuva on masentava"-tekstiin sotapäiväkirjoista ja niiden käyttöarvosta tutkimuksessa, olisi ollut ehken paikallaan. Tai otsikon talvisodan hengestä olisi Mälkillä ollut ekä jotakin sanottavaa, mutta ei näköjään Keskisarjaa kiinnostavasti.

Siis uusia tulkintoja vastaan ei ole mitään, mikäli ne on hyvin perusteltu. Nyt vain kävi niin, että mainosmielessä julkisuuteen heitettiin raflaavia tökyjä, mutta kirja vedetiin perinteisillä linjoilla.

Ja vielä jälkilisäyksenä mainittakoon, että luin kirjan ja kuuntelin 52 minuuttia kestävän radiohaastattelun YLE Areenasta. Kalle Haatajan ohjelma n. kuukauden takaa.
 
baikal kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
yle uutiset Kotimaa 13.10.2012 klo 10:51
Talvisodan henki ei syntynyt isänmaallisuudesta

...

- Talvisodan henki ei ole sepitetty myytti, Keskisarja kirjoittaa. Hengen syntyminen oli kuitenkin pienestä kiinni ja se vaati uskoa ihmeeseen.

Tutkimuslähteistä huokuu tunnelma, että suomalaissotilailta hautautui kansallinen tarkoitus.

- Nälkäisen, paleltuneen, parikymmentä kilometriä putkeen hiihtäneen ja vuorokausia valvoneen miehen kannustimena tuskin enää takoi muottiin valettu isänmaallisuus.

Taistelutahdoksi tiivistyivät viha, vastuuntunto, luottamus päällystöön, porukan yhteishenki ja itsesuojeluvaisto.

...

Tuo on juuri suomalaista isänmaallisuutta.

Kansallismielisyys ja isänmaallisuus ovat vain sanoja, jotka ovat myöhemmin tulleet kuvaamaan tuossa mainittua ajatusmaailmaa sekä toimintamallia. Nämä puolestaan ovat pitkän kulttuurievoluution tulos.

Eiköhän tuo alleviivattu osio ollene kaikkien sotien sotilaiden käyteainetta hyvässä ja pahassa? Liittyykö se mitenkään isänmaallisuuteen?

Tuo isänmaallisuus... Taitaa olla herrojen "niitä juttuja"! Mielestäni tavallinen musatramppari kun tappelee oman porukan puolesta (mitä se sitten kenelläkin käytännössä tarkoittaa)
 
AKE-ukki kirjoitti:
baikal kirjoitti:
JOKO kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
yle uutiset Kotimaa 13.10.2012 klo 10:51
Talvisodan henki ei syntynyt isänmaallisuudesta

...

- Talvisodan henki ei ole sepitetty myytti, Keskisarja kirjoittaa. Hengen syntyminen oli kuitenkin pienestä kiinni ja se vaati uskoa ihmeeseen.

Tutkimuslähteistä huokuu tunnelma, että suomalaissotilailta hautautui kansallinen tarkoitus.

- Nälkäisen, paleltuneen, parikymmentä kilometriä putkeen hiihtäneen ja vuorokausia valvoneen miehen kannustimena tuskin enää takoi muottiin valettu isänmaallisuus.

Taistelutahdoksi tiivistyivät viha, vastuuntunto, luottamus päällystöön, porukan yhteishenki ja itsesuojeluvaisto.

...

Tuo on juuri suomalaista isänmaallisuutta.

Kansallismielisyys ja isänmaallisuus ovat vain sanoja, jotka ovat myöhemmin tulleet kuvaamaan tuossa mainittua ajatusmaailmaa sekä toimintamallia. Nämä puolestaan ovat pitkän kulttuurievoluution tulos.

Eiköhän tuo alleviivattu osio ollene kaikkien sotien sotilaiden käyteainetta hyvässä ja pahassa? Liittyykö se mitenkään isänmaallisuuteen?

Tuo isänmaallisuus... Taitaa olla herrojen "niitä juttuja"! Mielestäni tavallinen musatramppari kun tappelee oman porukan puolesta (mitä se sitten kenelläkin käytännössä tarkoittaa)

Joo. Mitä wanhemmaksi olen elänyt sen vähemmän enää uskon mihinkään "yliluonnolliseen". Armeija on onnistunut silloin jo hyvin, kun yksilöt haluavat pysyä ryhmässään ja antaa sen puolesta jotain...ja pysytellä siinä samalla itse hengissä.
 
Tvälups kirjoitti:
yle uutiset Kotimaa 13.10.2012 klo 10:51
Talvisodan henki ei syntynyt isänmaallisuudesta

Miksi suomalaisten varotoimissa siviilit pysyivät kodeissaan jopa aivan rajan pinnassa?

Koska alun perin, ainakaan armeijalla/viranomaisilla, ei ollut suunnitelma evakuoida rajanpinnan asukkaita. Evakkoon lähdettiin ominpäin. Vasta myöhemmin tuli kuvaan evakkoon lähtökäskyt ja suunnitelmat. Osa ammattisotilaista sotilaista oli sitä mieltä, että siviilit saavat jäädä linjojen taakse.
Tässä on vähän saamaa kuin kaatuneiden evakuoinneissa, ei armeija niitä suunnitellut. Ihmiset alkoivat tehdä sitä minkä kokivat oikeaksi. Armeija tuli mukaa "pakon edessä".

Yksi asia talvisodan hengen syntymisessä on mielestäni unohdettu. Stalinin puhdistukset. Suomalaisista kommunisteista moni lähti vapaussodan jälkeen Neuvostoliittoa rakentamaan ja aluksi menestyivätkin, mutta 30 - luvulla heihin kohdistui Stalinin puhdistukset voimalla. Tästä oli tullut tieto Suomeen saakka. Tiedotusvälineet eivät stilisoineen Neuvostoliitto uutisiaan ennen sotia. Myös vainoja pakenevia suomalaisia kommunisteja pääsi pakenemaan Suomeen ja heidän kohtalo oli monella vasemmistolaisella tiedossa. Tässä on mielestäni yksi syy siihen että yhdessä lähdettiin puolustamaan maata.
 
Ja yksi juttu varmaan oli kommonismin ja natsien liitto ennen sotaa, Stalin ja Hitler liitossa, se varmaan romutti molemman äärilaidan ihanteita ja aatteita.
 
jpl kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
yle uutiset Kotimaa 13.10.2012 klo 10:51
Talvisodan henki ei syntynyt isänmaallisuudesta

Miksi suomalaisten varotoimissa siviilit pysyivät kodeissaan jopa aivan rajan pinnassa?

Koska alun perin, ainakaan armeijalla/viranomaisilla, ei ollut suunnitelma evakuoida rajanpinnan asukkaita. Evakkoon lähdettiin ominpäin. Vasta myöhemmin tuli kuvaan evakkoon lähtökäskyt ja suunnitelmat. Osa ammattisotilaista sotilaista oli sitä mieltä, että siviilit saavat jäädä linjojen taakse.
Tässä on vähän saamaa kuin kaatuneiden evakuoinneissa, ei armeija niitä suunnitellut. Ihmiset alkoivat tehdä sitä minkä kokivat oikeaksi. Armeija tuli mukaa "pakon edessä".

Yksi asia talvisodan hengen syntymisessä on mielestäni unohdettu. Stalinin puhdistukset. Suomalaisista kommunisteista moni lähti vapaussodan jälkeen Neuvostoliittoa rakentamaan ja aluksi menestyivätkin, mutta 30 - luvulla heihin kohdistui Stalinin puhdistukset voimalla. Tästä oli tullut tieto Suomeen saakka. Tiedotusvälineet eivät stilisoineen Neuvostoliitto uutisiaan ennen sotia. Myös vainoja pakenevia suomalaisia kommunisteja pääsi pakenemaan Suomeen ja heidän kohtalo oli monella vasemmistolaisella tiedossa. Tässä on mielestäni yksi syy siihen että yhdessä lähdettiin puolustamaan maata.

Kauniisti kirjoitettu, mutta paskaa.

Evakuointisuunnitelmat laadittiin Kannakselta Ilomantsin korkeudelle saakka vuoteen 1922 mennessä. Tämän ylempänä suunnitelmia ei tarvittu, kun infran itärajan pohjoisosissa ei katsottu mahdollistavan suuria vihollisvoimia. Lisäksi VK-suunnitelmien mukaan raja ylitettäisiin ja rajaseutu NL:n puolella otettaisiin haltuun, joten evakuointeja ei tarvittaisi.

Syksyllä 1939 lopulle rajaosalle laadittiin evakuointisuunnitelmat ja vieläpä hyvät. Nyt Viipurin läänin suunnitelmat olisi pitänyt tarkistaa, mutta YH ja raja-alueen evakuointi iski päälle. Poliisi vastasi evakuoinnista, mutta muuttui sotapoliisiksi, joten kahden herran palveleminen sotki suunnitelmia.

Evakuonti oli Sisäasiainministeriön päätettävissä, eikä paikallisviranomaisilla tai sotilasviranomaisilla ollut päätäntävaltaa. Sodan sytyttyä sotilaat (ja puna-armeijan eteneminen) ottivat päätösvallan, vaikka sisäministeriö kolme päivää yritti sitä käyttääkin. Sotilaat siirsivät, Lotat huolsivat ja siviilit ottivat vastaan.

Sotilaista kai Mannerheim oli ainoa, joka esitti siviiliväestön paikalleenjättämistä alkusyksystä. Muuten yleisperiaate oli, että vetäydyttäessä poistetaan kaikki, mistä viholliselle voi olla hyötyä, myös siviilit (joita tosin ei tuhota vaan viedään sisä-Suomeen). Sotilaat olisivat evakuoineet koko rajaseudun ja syvemmältä kuin nyt tapahtui, mutta sisäministeriö ei suostunut. Osittain tämä johtui evakuoinnin kustannuksista, osittain siitä, että sotaan ei uskottu riittävästi, joten rahan katsottiin menevän hukkaan.
 
baikal kirjoitti:
Ja yksi juttu varmaan oli kommonismin ja natsien liitto ennen sotaa, Stalin ja Hitler liitossa, se varmaan romutti molemman äärilaidan ihanteita ja aatteita.

Tästä kirjoittaa esim. Rentola väitöskirjassaan. Kun Moskova oli estänyt kansallisia kommunistipuolueita pitämästä yhteyttä NL:stä kotimaihinsa, tietoa sopimuksesta ja siitä, miten siihen pitäisi suhtautua, ei tullut. Esim. Suomessa tämä jätti tilaa kommunistien omalle ajattelulle, mikä ei ollut Moskovan tavoitteiden kannalta suotuisaa. Takin kääntö oli liian radikaali ja Puolan invaasio ja Baltian kohtelu liian läpinäkyvää ja tökeröä. Mikäli asiaan olisi voitu varautua ja selitykset olisi annettu, kommunistien olisi ollut helpompi suhtautua asiaan, mutta nyt vaikutus oli murskaava.

Samaa ilmiötä näkyi oikeistossa, mutta siellä tietenkään ei ollut yhtä tiukkaa organisaatiota mielipiteen muokkaukseen.
 
EK kirjoitti:
baikal kirjoitti:
Ja yksi juttu varmaan oli kommonismin ja natsien liitto ennen sotaa, Stalin ja Hitler liitossa, se varmaan romutti molemman äärilaidan ihanteita ja aatteita.

Tästä kirjoittaa esim. Rentola väitöskirjassaan. Kun Moskova oli estänyt kansallisia kommunistipuolueita pitämästä yhteyttä NL:stä kotimaihinsa, tietoa sopimuksesta ja siitä, miten siihen pitäisi suhtautua, ei tullut. Esim. Suomessa tämä jätti tilaa kommunistien omalle ajattelulle, mikä ei ollut Moskovan tavoitteiden kannalta suotuisaa. Takin kääntö oli liian radikaali ja Puolan invaasio ja Baltian kohtelu liian läpinäkyvää ja tökeröä. Mikäli asiaan olisi voitu varautua ja selitykset olisi annettu, kommunistien olisi ollut helpompi suhtautua asiaan, mutta nyt vaikutus oli murskaava.

Samaa ilmiötä näkyi oikeistossa, mutta siellä tietenkään ei ollut yhtä tiukkaa organisaatiota mielipiteen muokkaukseen.

Joo, kommunisteihin tämä iski kuin miljoona volttia, joidenkin käsitysten mukaan se suorastaan raateli alan miesten uskoa maailmankommonismiin. Ja kun taustalla oli vielä se, että suomineito oli edellisinä vuosina näyttäytynyt muutenkin parempana sosiaalisessa mielessä niin se toi tietyn pohjan....jota suurten tekemät kaupat sitten vahvistivat. Suomen kannalta siinä mielessä hieno veto diktaattoreilta.

Sitten jäi kuitenkin näitä kommunismipesäkkeitä, joissa usko oli luja. Tutkija Kämäräinen on kirjoittanut ansiokkaasti tästä aiheesta ainakin Suomussalmen osalta, hieno kuvaus siitä, miten viides kolonna höyhälsi koillismaalla. Suosittelen kirjaa "kun ryssänhaju suomussalmelaisiin tarttui"....tuohon tapaan se kirjan nimi on. Muistaakseni sama tutkija penkoi raja-karjalan alueelta samaa asiaa, mutta en tiedä tekikö kirjaa aiheesta, taisi tehdä.
 
EK kirjoitti:
jpl kirjoitti:
Tvälups kirjoitti:
yle uutiset Kotimaa 13.10.2012 klo 10:51
Talvisodan henki ei syntynyt isänmaallisuudesta

Miksi suomalaisten varotoimissa siviilit pysyivät kodeissaan jopa aivan rajan pinnassa?

Kauniisti kirjoitettu, mutta paskaa.

Evakuointisuunnitelmat laadittiin Kannakselta Ilomantsin korkeudelle saakka vuoteen 1922 mennessä. Tämän ylempänä suunnitelmia ei tarvittu, kun infran itärajan pohjoisosissa ei katsottu mahdollistavan suuria vihollisvoimia. Lisäksi VK-suunnitelmien mukaan raja ylitettäisiin ja rajaseutu NL:n puolella otettaisiin haltuun, joten evakuointeja ei tarvittaisi.

Syksyllä 1939 lopulle rajaosalle laadittiin evakuointisuunnitelmat ja vieläpä hyvät. Nyt Viipurin läänin suunnitelmat olisi pitänyt tarkistaa, mutta YH ja raja-alueen evakuointi iski päälle. Poliisi vastasi evakuoinnista, mutta muuttui sotapoliisiksi, joten kahden herran palveleminen sotki suunnitelmia.

Evakuonti oli Sisäasiainministeriön päätettävissä, eikä paikallisviranomaisilla tai sotilasviranomaisilla ollut päätäntävaltaa. Sodan sytyttyä sotilaat (ja puna-armeijan eteneminen) ottivat päätösvallan, vaikka sisäministeriö kolme päivää yritti sitä käyttääkin. Sotilaat siirsivät, Lotat huolsivat ja siviilit ottivat vastaan.

Sotilaista kai Mannerheim oli ainoa, joka esitti siviiliväestön paikalleenjättämistä alkusyksystä. Muuten yleisperiaate oli, että vetäydyttäessä poistetaan kaikki, mistä viholliselle voi olla hyötyä, myös siviilit (joita tosin ei tuhota vaan viedään sisä-Suomeen). Sotilaat olisivat evakuoineet koko rajaseudun ja syvemmältä kuin nyt tapahtui, mutta sisäministeriö ei suostunut. Osittain tämä johtui evakuoinnin kustannuksista, osittain siitä, että sotaan ei uskottu riittävästi, joten rahan katsottiin menevän hukkaan.
Hienoa että suunnitelmat ovat löytyneet. Niitä ei vaan sitten noudatettu Lapin ja Kainuun itäosien, Hyrsylänmutkan ja muutaman muun rajapitäjän asukkaiden kohdalla. Isäni perheen kohdalla evakkoon lähtö oli paikallisen kirkkoherran arvovallan varassa ja kuljetus tapahtui vastoin sotilasjohdon määräyksiä.
 
Paasikivi ja muutama muu valoherra ajattelivat siten, että jätetään väestö paikoilleen ja voidaan rauhanneuvotteluissa vaatia menetettyjä alueita takaisin vedoten suomalaisasutukseen. Fantsua ajattelua, kun vastassa oli Stalinin kaltainen neuvottelija ja ihmisten siirtelyn ammattilainen.
 
Suunnitelmat eivät ole olleet kateissa. Löytyvät läänien ja sisäasiainministeriön arkistoista. Suojärvestä ylöspäin ne laadittiin vasta syksyllä 1939, eli olivat jopa tuoreita ja toimintakuntoisia. Niitä ei käytetty, koska sisäasiainministeriö ei antanut määräystä niiden toimeenpanoon. Päätäntävalta oli ministeriöllä, itse asiassa Kekkosella. Osittainen evakuointi suoritettiin Viipurin läänissä, muttei siinä laajuudessa kuin sotilasviranomaiset tai paikallisviranomaiset olisivat halunneet. Tähän vaikutti käsitys siitä, että sodan uhka on epätodennäköinen (vrt. esim. 25.11. sotilastiedustelun tilannekatsaus). Hallitus siis varautui sodan mahdollisuuteen, muttei pitänyt sitä silti todennäköisenä.

Paasikivellä ei ollut mitään tekemistä evakuointien kanssa. Paasikivi piti itse asiassa todennäköisenä, että sota syttyy mikäli NL:n vaatimuksiin ei suostuta. Edelleen se Mannerheim oli päättävistä henkilöistä ainoa, joka ihmisten paikkalleen jättämiseen uskoi, eikä hänelläkään ollut päätösvaltaa ennen sotaa tapahtuneissa evakuoinneissa. PM pyysi YH:n aikaan evakuointien laajentamista, mutta silloin päätösvalta oli vielä siviiliviranomaisilla.
 
EK kirjoitti:
Suunnitelmat eivät ole olleet kateissa. Löytyvät läänien ja sisäasiainministeriön arkistoista. Suojärvestä ylöspäin ne laadittiin vasta syksyllä 1939, eli olivat jopa tuoreita ja toimintakuntoisia. Niitä ei käytetty, koska sisäasiainministeriö ei antanut määräystä niiden toimeenpanoon. Päätäntävalta oli ministeriöllä, itse asiassa Kekkosella. Osittainen evakuointi suoritettiin Viipurin läänissä, muttei siinä laajuudessa kuin sotilasviranomaiset tai paikallisviranomaiset olisivat halunneet. Tähän vaikutti käsitys siitä, että sodan uhka on epätodennäköinen (vrt. esim. 25.11. sotilastiedustelun tilannekatsaus). Hallitus siis varautui sodan mahdollisuuteen, muttei pitänyt sitä silti todennäköisenä.

Paasikivellä ei ollut mitään tekemistä evakuointien kanssa. Paasikivi piti itse asiassa todennäköisenä, että sota syttyy mikäli NL:n vaatimuksiin ei suostuta. Edelleen se Mannerheim oli päättävistä henkilöistä ainoa, joka ihmisten paikkalleen jättämiseen uskoi, eikä hänelläkään ollut päätösvaltaa ennen sotaa tapahtuneissa evakuoinneissa. PM pyysi YH:n aikaan evakuointien laajentamista, mutta silloin päätösvalta oli vielä siviiliviranomaisilla.

Ei ollut Paasikivellä tekemistä evakuointien kanssa ei, mutta tokko hän oli yksin näkemyksineen? Ja nimenomaan sodan jalkoihin paikoilleen jäävien siviilien oletettiin edistävän alueiden säilymistä suomalaisilla rauhanteossa. Ja kuten kirjoitin, hienostipa Stalin tunnettiin sittenkin......

Tuo tilannekatsaus 25.11. on juuri sitä ihtiään. Mikä on tapahtunut ennen voi tapahtua uudestaan. Kiinnittyminen lähinnä toiveajatteluun tilanteessa, jossa ulkopuolista tukea ei ollut saatavilla mistään. Vahvaa vahvemmin otaksun, että epävirallisesti saksalaiset lupasivat jotain, johon uskottiin. Tai tehtiin toiveesta "lupaus", joka ei sitten pitänyt kutiaan ollenkaan.
 
[video=youtube]http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=zDXg9woQhVo[/video]

Tuossa naapuritutkijan näkemystä "myytin" syntyvaiheista. Talvela oli kaukaa viisas kun pestasi Pajarin näyttämään, miten pieni armeija voi löydä ison. Tuo 12.12.1939 alkanut vastaanpano ruokki voiton tahtoa, tai yleensäkkin näytti että pienenkin on mahdollista pärjätä kunhan pitää aloitteen itsellään.

Samaa malli toimi sitten myös mm. Suomussalmella, Raatteentiellä ja Kuhmossa.. >>
ks. wikipedia

Siinäpä "Talvisodan IHME" oli valmiina ja se myyttinen HENKI syntyi.
 
Henkeä nostatti ymmärrys siitä, että koko kansa oli tuhon edessä. Suomalaisilla on kansana yllättävän hyvät vaistot - koskivat ne EU:ta tai Neuvostoliittoa. Poliitikoilla ei aina ole.

Historioitsija ja kirjailija Eduard Radzinski on toinen venäläistutkijoista, joka pääsi Jeltsinin aikana ilman rajoitusta Stalinin arkistoon (Kremlin arkisto). Hän sanoi, että Stalinilla oli valmiina suunnitelma siirtää vaikka koko Suomen kansa pois tältä seudulta ja tuhota.

Molotov sanoi: "Virolaiset menevät Siperiaan junalla, suomalaiset menevät sinne kävellen."

Radzinski sanoi: "Suomalaiset eivät taistelleet itsenäisyydestään, vaan elämästään."

Nythän monet Kremlin arkiston mapit ovat taas kerran lukkojen takana.
 
Vonka kirjoitti:
Henkeä nostatti ymmärrys siitä, että koko kansa oli tuhon edessä. Suomalaisilla on kansana yllättävän hyvät vaistot - koskivat ne EU:ta tai Neuvostoliittoa. Poliitikoilla ei aina ole.

Historioitsija ja kirjailija Eduard Radzinski on toinen venäläistutkijoista, joka pääsi Jeltsinin aikana ilman rajoitusta Stalinin arkistoon (Kremlin arkisto). Hän sanoi, että Stalinilla oli valmiina suunnitelma siirtää vaikka koko Suomen kansa pois tältä seudulta ja tuhota.

Molotov sanoi: "Virolaiset menevät Siperiaan junalla, suomalaiset menevät sinne kävellen."

Radzinski sanoi: "Suomalaiset eivät taistelleet itsenäisyydestään, vaan elämästään."

Nythän monet Kremlin arkiston mapit ovat taas kerran lukkojen takana.

Kremlin mappeja vilautettiin tarkoituksella. Sopivasti jakotietoa, niin homma sujuu taas vähän aikaa nätisti. Jeltsin-aika oli jälkeenpäin katsoen tietty "tarkoituksenmukaisuudesta" poikinut kausi, joka pantiin kaputt, kun hengitystilaa alkoi taas löytyä. Jeltsin oli Tsaari vähän aikaa, Putin on ollut jo kauemmin, eikä loppua näy.
 
baikal kirjoitti:
Vonka kirjoitti:
Henkeä nostatti ymmärrys siitä, että koko kansa oli tuhon edessä. Suomalaisilla on kansana yllättävän hyvät vaistot - koskivat ne EU:ta tai Neuvostoliittoa. Poliitikoilla ei aina ole.

Historioitsija ja kirjailija Eduard Radzinski on toinen venäläistutkijoista, joka pääsi Jeltsinin aikana ilman rajoitusta Stalinin arkistoon (Kremlin arkisto). Hän sanoi, että Stalinilla oli valmiina suunnitelma siirtää vaikka koko Suomen kansa pois tältä seudulta ja tuhota.

Molotov sanoi: "Virolaiset menevät Siperiaan junalla, suomalaiset menevät sinne kävellen."

Radzinski sanoi: "Suomalaiset eivät taistelleet itsenäisyydestään, vaan elämästään."

Nythän monet Kremlin arkiston mapit ovat taas kerran lukkojen takana.

Kremlin mappeja vilautettiin tarkoituksella. Sopivasti jakotietoa, niin homma sujuu taas vähän aikaa nätisti. Jeltsin-aika oli jälkeenpäin katsoen tietty "tarkoituksenmukaisuudesta" poikinut kausi, joka pantiin kaputt, kun hengitystilaa alkoi taas löytyä. Jeltsin oli Tsaari vähän aikaa, Putin on ollut jo kauemmin, eikä loppua näy.

Miten vain, mutta muutama tärkeä asia sieltä saatiin. Myös Jukka Nevakiven Zdanovin arkistosta saamat tiedot lopukesästä 1944 muuttivat tulkintoja.
 
Back
Top