A-Studiossa asiantuntijat puhuvat tulevista eduskuntavaaleista ja mahdollisesta vaikuttamisesta niiden lopputulokseen tai agendaan, eli vaalikeskusteluissa käytäviin aiheisiin.
Studiossa mukana ollut HS:n politiikan toimituksen Jussi Pullinen otti esimerkkinä vaikuttamisesta viime kuukausina esiin nousseet tapahtumat Oulussa ja maahanmuutto ongelmana -keskusteluteemana. Löysä heitto - ei kai kukaan vakavissaan usko, että Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet nuoret miehet olisivat vuoden 2018 kesällä ryhtyneet grooming-touhuihin Putinin trollitehtaan tai kotimaisten toimijoiden usuttamana? Öh, mistäs niitä foliohattuja saakaan, jos tilais jokusen tuhatta liikelahjaksi..
Vakavasti sanoen, Pullinen taitaa tarkoittaa vaikuttamisen keinona asiasta tiedottamista ja uutisointia - mikä taas tässä tapauksessa herättäisi kysymyksen, eikö Oulun poliisi olisi saanut tiedottaa raiskaajaringistä tai media uutisoida? Miksi ei?
Eli asia vaikutti, mutta vaikuttiko kukaan asiaan? Epäilen, että Oulun tapahtumat ovat ajallisesti sattuma. Toisten mielestä onneton, ja toisten mielestä passeli, koska tulevista vaaleista tulee myös maahanmuuttovaalit.
Minä ryhdyin miettimään, että miksi vaalivaikuttaminen nähdään yksinomaan ulkomaiden ja äärioikeiston etuoikeutena? Entä jatkuva vaalien alla käytävä keskustelu Ilmavoimien hävittäjähankinnoista? Tai köyhyydestä, vähätuloisuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta? Tai vaikka raideliikenteestä ja tunnin juna -agendasta? Vihreät ovat hampaat irvessä halunneet tulevista vaaleista ilmastovaaleja ja jos nähdään millaista rummuttamista ilmasto mediassa saa, niin ei voi välttyä ajatukselta, että sopivaan suuntaan halutaan korvissamme vaikuttaa. Hesarin Piia Elonen jopa tunnusti epäsuorasti ryhtyvänsä ilmastovaalien kunniaksi ilmastokirjeenvaihtajaksi:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005920229.html
Minustapa näyttää selvältä, että jatkossa täytyy immeisen mediaa, sosiaalista mediaa tai yhteiskunnallista keskustelua seuratessaan olla yhä enemmän hereillä, alkaen n. vuotta ennen vaaleja. Me olemme jatkossa vaikuttamisen kohteena entistä enemmän.
Studiossa mukana ollut HS:n politiikan toimituksen Jussi Pullinen otti esimerkkinä vaikuttamisesta viime kuukausina esiin nousseet tapahtumat Oulussa ja maahanmuutto ongelmana -keskusteluteemana. Löysä heitto - ei kai kukaan vakavissaan usko, että Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet nuoret miehet olisivat vuoden 2018 kesällä ryhtyneet grooming-touhuihin Putinin trollitehtaan tai kotimaisten toimijoiden usuttamana? Öh, mistäs niitä foliohattuja saakaan, jos tilais jokusen tuhatta liikelahjaksi..
Vakavasti sanoen, Pullinen taitaa tarkoittaa vaikuttamisen keinona asiasta tiedottamista ja uutisointia - mikä taas tässä tapauksessa herättäisi kysymyksen, eikö Oulun poliisi olisi saanut tiedottaa raiskaajaringistä tai media uutisoida? Miksi ei?
Eli asia vaikutti, mutta vaikuttiko kukaan asiaan? Epäilen, että Oulun tapahtumat ovat ajallisesti sattuma. Toisten mielestä onneton, ja toisten mielestä passeli, koska tulevista vaaleista tulee myös maahanmuuttovaalit.
Minä ryhdyin miettimään, että miksi vaalivaikuttaminen nähdään yksinomaan ulkomaiden ja äärioikeiston etuoikeutena? Entä jatkuva vaalien alla käytävä keskustelu Ilmavoimien hävittäjähankinnoista? Tai köyhyydestä, vähätuloisuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta? Tai vaikka raideliikenteestä ja tunnin juna -agendasta? Vihreät ovat hampaat irvessä halunneet tulevista vaaleista ilmastovaaleja ja jos nähdään millaista rummuttamista ilmasto mediassa saa, niin ei voi välttyä ajatukselta, että sopivaan suuntaan halutaan korvissamme vaikuttaa. Hesarin Piia Elonen jopa tunnusti epäsuorasti ryhtyvänsä ilmastovaalien kunniaksi ilmastokirjeenvaihtajaksi:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005920229.html
Minustapa näyttää selvältä, että jatkossa täytyy immeisen mediaa, sosiaalista mediaa tai yhteiskunnallista keskustelua seuratessaan olla yhä enemmän hereillä, alkaen n. vuotta ennen vaaleja. Me olemme jatkossa vaikuttamisen kohteena entistä enemmän.
