Valko-Venäjän tilanne
- Viestiketjun aloittaja Norsu
- Aloitus PVM
- Status
Itseasiassa sellainen vedessä uitettu paperimössö ei oikein käy. Siinä menetetään osa paperin mekaanisista ominaisuuksista. Jonkinlainen laminaatti lienee paras. Tai tekee sanomalehdistä nippuja ja kiinnittää ne kylkeen sellaisenaan.
@ SJ
Papier-mâché;n tekoon ei käytetä vettä vaan liimaa. Ainakin minun kouluaikana tehtiin niin eli paperisuikaleet kastettin liimassa (muistaakseni tapeettiliisteri) ja kasattiin jonkun muotin päälle. Sehän on laminaattia, ymmärtääkseni.
Käyttämällä jotain tehokkaampaa liimaa saa sekoituksesta kovempaa ja kestävämpää.
Papier-mâché;n tekoon ei käytetä vettä vaan liimaa. Ainakin minun kouluaikana tehtiin niin eli paperisuikaleet kastettin liimassa (muistaakseni tapeettiliisteri) ja kasattiin jonkun muotin päälle. Sehän on laminaattia, ymmärtääkseni.
Käyttämällä jotain tehokkaampaa liimaa saa sekoituksesta kovempaa ja kestävämpää.
Joo, mutta pointti on se, että tuo kostuttamisen ei saa päästää paperin kuiturakennetta hajoamaan.
BlackFox
Ylipäällikkö
Tausta: Ryppyjä liittolaissuhteissa – Venäjän ja Valko-Venäjän raja nousi näkyviin
Valko-Venäjän presidentti ärtyi rajakontrollin noususta Venäjän rajalla. Liittolaisvaltio Valko-Venäjän tapaus kuvastaa Venäjän vaikutusvallan rajoja.
Ulkomaat
9.2.2017 klo 12:39
Läheinenkään suhde ei aina ole helppo. Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka keskustelivat viime kesäkuussa Minskissä.Michaek Klimentyev / Sputnik / EPA
Heikki Heiskanen
kertoo(siirryt toiseen palveluun) esimerkkinä, että vuonna 2010 Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n eversti Aleksandr Potejev hankki väärennetyn passin nimellä Dudotškin, matkusti Valko-Venäjälle, sieltä Ukrainaan ja lensi Ukrainasta Saksaan ja lopulta Yhdysvaltoihin.
Venäjällä epäillään, että juuri Potejev paljasti vuonna 2010 kiinni jääneen Yhdysvalloissa toimineen venäläisen vakoojaverkoston.
Perusristiriita rasittaa
Venäjän ja Valko-Venäjän suhteiden kipupiste lienee syvemmällä kuin rajatarkastuskiistassa tai riitelyssä Venäjän toimittaman maakaasun hinnasta.
Carnegie-tutkimuslaitoksen politiikan asiantuntija Andrei Kolesnikov uskoo, että Putin ja Lukašenka kyllä löytävät tavan sopia asiasta keskenään.
Kolesnikovin mukaan Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliittoa rasittaa kuitenkin vaikeasti sovitettava ristiriita, erisuuntaiset tavoitteet.
– Perussyy tälle väärinymmärrykselle on, että Venäjä on kvasi-imperiumi, joka katsoo maailmaa imperiumin näkökulmasta ja ei Valko-Venäjää omillaan seisovana valtiona vaan tämän imperiumin osana, Kolesnikov sanoo.
Kolesnikovin mielestä Venäjän johto ei jaksa pitää naapurustonsa entisiä neuvostotasavaltoja omillaan seisovina oikeina valtioina.
– Sen sijaan Valko-Venäjä – oli johtajana sitten itsevaltias tai demokraatti – rakentaa kansallisvaltiota. Ne ovat kaksi periaatteellisesti erilaista tavoitetta. Tämä konflikti on siksi aina mukana näiden liittolaisten suhteessa.
Ukrainan konflikti sai Kolesnikovin mukaan myös Valko-Venäjän johtajan miettimään. Minskin sopimuksen jälkeen luovimisesta lännen ja idän välillä on tullut Lukašenkalle entistäkin tärkeämpää.
Poliittisen opposition kovin ottein suitsinut Lukašenka ei ole mikään demokraatti mutta hän haluaa säilyttää liikkumatilansa.
Valko-Venäjän tapaus kuvastelee yleensä Venäjän vaikutusvallan rajoja entisen Neuvostoliiton alueella.
– Kaikilla mailla on monitahoisia intressejä. Jopa Venäjän etuvartioasemana pidetyllä Armenialla on omat intressinsä, Kolesnikov sanoo.
Valko-Venäjän presidentti ärtyi rajakontrollin noususta Venäjän rajalla. Liittolaisvaltio Valko-Venäjän tapaus kuvastaa Venäjän vaikutusvallan rajoja.
Ulkomaat
9.2.2017 klo 12:39
Läheinenkään suhde ei aina ole helppo. Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka keskustelivat viime kesäkuussa Minskissä.Michaek Klimentyev / Sputnik / EPA
Heikki Heiskanen
kertoo(siirryt toiseen palveluun) esimerkkinä, että vuonna 2010 Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n eversti Aleksandr Potejev hankki väärennetyn passin nimellä Dudotškin, matkusti Valko-Venäjälle, sieltä Ukrainaan ja lensi Ukrainasta Saksaan ja lopulta Yhdysvaltoihin.
Venäjällä epäillään, että juuri Potejev paljasti vuonna 2010 kiinni jääneen Yhdysvalloissa toimineen venäläisen vakoojaverkoston.
Perusristiriita rasittaa
Venäjän ja Valko-Venäjän suhteiden kipupiste lienee syvemmällä kuin rajatarkastuskiistassa tai riitelyssä Venäjän toimittaman maakaasun hinnasta.
Carnegie-tutkimuslaitoksen politiikan asiantuntija Andrei Kolesnikov uskoo, että Putin ja Lukašenka kyllä löytävät tavan sopia asiasta keskenään.
Kolesnikovin mukaan Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliittoa rasittaa kuitenkin vaikeasti sovitettava ristiriita, erisuuntaiset tavoitteet.
– Perussyy tälle väärinymmärrykselle on, että Venäjä on kvasi-imperiumi, joka katsoo maailmaa imperiumin näkökulmasta ja ei Valko-Venäjää omillaan seisovana valtiona vaan tämän imperiumin osana, Kolesnikov sanoo.
Kolesnikovin mielestä Venäjän johto ei jaksa pitää naapurustonsa entisiä neuvostotasavaltoja omillaan seisovina oikeina valtioina.
– Sen sijaan Valko-Venäjä – oli johtajana sitten itsevaltias tai demokraatti – rakentaa kansallisvaltiota. Ne ovat kaksi periaatteellisesti erilaista tavoitetta. Tämä konflikti on siksi aina mukana näiden liittolaisten suhteessa.
Ukrainan konflikti sai Kolesnikovin mukaan myös Valko-Venäjän johtajan miettimään. Minskin sopimuksen jälkeen luovimisesta lännen ja idän välillä on tullut Lukašenkalle entistäkin tärkeämpää.
Poliittisen opposition kovin ottein suitsinut Lukašenka ei ole mikään demokraatti mutta hän haluaa säilyttää liikkumatilansa.
Valko-Venäjän tapaus kuvastelee yleensä Venäjän vaikutusvallan rajoja entisen Neuvostoliiton alueella.
– Kaikilla mailla on monitahoisia intressejä. Jopa Venäjän etuvartioasemana pidetyllä Armenialla on omat intressinsä, Kolesnikov sanoo.
Maidan
Respected Leader
Hyvin kaukana demokraatista. Ennen Maidania Ukrainassa ei myöskään kukaan ollut tietoinen että Janukovitchilla käveli pihalla pavliineja ja pyödällä oli kultapatonkeja. Emme tiedä mitä kaikkea Lukashenkolla on siellä. Voi olla että hänellä on kolme kultapatonkia jokaisellä ja rahaa miljardeja Sveitsin tililla.
Öljyä hän ostaa erittäin halvalla Venäjällä, hänellä on öljyjalostamot siellä ja hän myy tuotteita takaisin. Kremlille - olighareheille. Minulla ei ole tietoa miten kansa siellä elää, mutta kuulin ettei tee paljon mitään, mutta nälkään ei kuollaan, kun siellä muistaakseni kolhoosit edelleen, eikä ihan orjina. Olen kyllä kuullut että Lukashenka on keksinyt sakottaa työvieroksuija 200 dollarilla vuodessa, mitä on suuri raha heidän mittakaavan mukaan, ottaen huomioon ettei töitäkaan ole.
Falangi
Kenraali
Onko Valko-Venäjä Putinin seuraava kohde? Asiantuntijat: ”Konflikti yltyy”
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005083850.html
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005083850.html
Maidan
Respected Leader
Millä valkovenäläiset rupeävät sotimaan Venäjä vastaan?
Valjo-Venäjällä voi tilanne mennä kuin Ukrainassa. Krimin kaltainen alue menee helposti sekasorron aikana, mutta sitten tulee vastustusta. Vaikka Valko-Venäjän armeija olisikin myyrien valtaama, voi sinne muodostua patrioottien ryhmittymiä, jotka pistävät hanttiin kaikella, mitä saatavilla on. Ja saatavaahan on varastoissa vaikkei se ihan kuranttia kamaa olisikaan.
jurppi
Ylipäällikkö
Trump ei ole vielä ehtinyt soittamaan Lukashenkolle. Mikä tietää vaikka he molemmat tuntisivat keskinäistä sympatiaa. Ovathan he kummatkin omasta mielestään vahvoja johtajia.
Onhan siellä Valko-Venäjällä monenlaista aseistusta..kyllä niillä kykenee tuhoamaan hyökkääjiä.
Putinille saattaa myös olla vaikeaa selittää kansalaisilleen miksi Valko-Venäjä onkin yhtäkkiä noussut viholliseksi jota vastaan pitää aloittaa Sota.. Tai riittääkö Putinin uskottavuus jos hän kertoo TV:ssä kuinka Valko-Venäjän armeija on hyökännyt Venäjälle.. Siksi joudutaan puolustautumaan siten että miehitetäänkin koko naapurimaa.
Eihän tuo Valko-Venäjän armeija ihan aseeton ole. Kun kaikki asevoimat, puolisotilaalliset joukot ja reservi aseistetaan niin koossa on likimain 500.000 miestä. Kyllä siinä voi sattua hyökkääjälle monenlaista hankaluutta ja hengen menoa.
Wikipedian tietoja kansasta. Venäläisiä on aika paljon joten se todennäköisesti aiheuttaa Putinin mielestä suojelun tarvetta.
Maidan
Respected Leader
Kaikki mahdollista, mutta sen mitä kuulin valko-venäläisten luonteesta ei ole kovin imarteleva, vaikka tietenkin yleistän - mutta he eivät puolustautuneet koskaan. Olen kuullut valko-venäläisten itse sanovan kansan olevan erittäin passivinen, apaattinen, heidän mielestä ukrainalaiset ovat paljon jääräpäisemmät. Siellä myös pelko Lukashenkoa ja hänen gestapoa kohti syvämpi.
Mutta jos Ukrainassa kuuluu edelleen valitettavan usein miten inerttinen kansa on, vaikka sota onkin yhdistänyt sitä, niin voin vain kuvitella miten Valko-Venäjällä on.
Jos Ukrainassa sanotaan että joo, kaikki kallistuu, hinnat ruokaan, asumis/lämmityskulut/sähköt ja käteen sen jälkeen ei jää paljon mitään, ihmettelevat miten ylipäänsä pärjävät yksinäiset eläkkeläiset sillä " ruhtinaallisella" 70 eurolla kuukaudessa (Ukrainassa on ehkä maailman alhaisimmat eläkkeet) jos ei ole sukulaisia auttamassa. Ja kuitenkin sanovat ettei kansa ymmärrä vielä miksi oligharhia ei saisi valita johtajiksi, eivät uskoo korruption vähenevään koskaan.
Eläminen on hyvin vaikea, mutta kansa kapinoinnin sijasta sinnittelee. Nuoret ovat aktiivisimmat ja toivo heissä.
Nurkantakanen
Kapteeni
Venäjän ohjuspuolustuksen läntiset ennakkovaroitustutkat sijaitsevat ikävästi Venäjän rajojen ulkopuolella Ukrainassa Mukachevessa (korvattu Armavirin tutka-asemalla) ja Hantsavichyn lähellä Valko-Venäjällä. Putin voisi perustella intervention vaikka kansallisella turvallisuudella.
https://www.google.fi/maps/@52.8324232,26.4770161,2001m/data=!3m1!1e3
http://www.turpopankki.fi/fi/index.php/venajan-asevoimat/venajan-asevoimat-maan-rajojen-ulkopuolella
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74463/SM658.pdf?sequence=1
https://www.google.fi/maps/@52.8324232,26.4770161,2001m/data=!3m1!1e3
http://www.turpopankki.fi/fi/index.php/venajan-asevoimat/venajan-asevoimat-maan-rajojen-ulkopuolella
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/74463/SM658.pdf?sequence=1
miheikki
Greatest Leader
JR49
Respected Leader
Tässäpä mielenkiintoinen artikkeli. Asiat vedetään yhteen valkovenäläisen lähteen perusteella. Kaikki vaihtoehdot analysoidaan.
Uutta minulle oli tämä:
Presidentti Lukašenka on myös alkanut kierrättää henkilöitä virkamieskunnan ja turvallisuuskoneiston avaintehtävissä, jotta Venäjän tiedustelupalvelujen olisi aiempaa vaikeampi vaikuttaa Valko-Venäjän sisäisiin asioihin.
– Ei ole yllätys, että Lukašenka toimii nyt niin kuin toimii. Hän haluaa antaa voimakkaan viestin ulospäin ja testaa samalla, kuka Valko-Venäjällä on lojaali kenellekin, Sivitski sanoo.
Venäjä ja Valko-Venäjä törmäyskurssilla – "tavoitteena vallankaappaus"
Verkkouutiset
Minskissä pelätään Kremlin tuella tapahtuvaa vallankaappausta.
Valko-Venäjän ja Venäjän suhteet ovat ajautuneet syvään kriisiin. Sen sytykkeenä ovat olleet Kremlin yksipuoliset epäystävälliset toimet presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallitsemaa maata kohtaan. Näin arvioi Valko-Venäjän Strategisen ja ulkopoliittisen tutkimuksen keskuksen johtaja Arseni Sivitski Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
– Ei ole todisteita siitä, että Kreml valmistelisi suoraa sotilaallista interventiota – rajan läheisyyteen sijoitetut joukot eivät siihen vielä riittäisi. Todennäköisempää on, että tavoitteena on vallankaappaus, Sivitski sanoo.
Venäjä tarvitsee hänen mukaansa Valko-Venäjää etuvartiokseen koventaessaan sotilaallista ja poliittista painostusta länttä kohtaan. Presidentti Lukašenka on kuitenkin torjunut Venäjän vaatimukset joukkojensa sijoittamisesta maahan.
– Kreml saattaa provosoida kaappauksen Lukašenkan korvaamiseksi Venäjän täysin kontrolloimalla yhteistoimintamiehellä, joka esittäisi virallisen pyynnön joukkojen sijoittamisesta maahan. Venäjä voi myös masinoida yhteiskunnallisia levottomuuksia, jotka antaisivat sille tekosyyn sotilaalliseen ja poliittiseen interventioon, Sivitski sanoo.
Lukašenka ei aio taipua
Venäjä pelkää Sivitskin mukaan menettävänsä vähitellen vaikutusvaltansa Valko-Venäjän kehitykseen. Taustalla on Valko-Venäjän aktiivinen pyrkimys normalisoida suhteitaan länteen ja tiivistää kumppanuuttaan Kiinan kanssa.
Hän uskoo Kremlin olevan nyt kahden vaihtoehdon äärellä. Se voi kiristää taloudellista ja poliittis-sotilaallista ruuvia pakottaakseen Lukašenkan taipumaan tahtoonsa. Jos tämä lähestymistapa ei tuota toivottua tulosta, edessä voi olla Venäjän orkestroima vallankaappaus.
– Meidän ei toki pidä sulkea pois muitakaan skenaarioita – ei myöskään sotilaallista invaasiota Ukrainassa nähtyyn tapaan. Vielä toistaiseksi se näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä.
Venäjän toimet Ukrainassa antoivat Sivitskin mukaan Valko-Venäjälle jo vuonna 2014 kimmokkeen puolustussuunnitelmansa tarkistamiseen. Maan asevoimat valmistautuvat nyt idästä tulevaan uhkaan, ja uudistetussa sotilasdoktriinissa korostuu hybridisodankäynti.
– Viimeisten kahden vuoden aikana Valko-Venäjän asevoimat ovat toteuttaneet valtakunnallisia harjoituksia ja valmiustarkastuksia, joiden tarkoituksena on ollut varautua Donbassin kaltaiseen sotilaalliseen konfliktiin, Sivitski sanoo.
Valko-Venäjällä on parhaillaan käynnissä sotaharjoitus, jonka puitteissa armeija rakentaa sulutteita Venäjän-vastaisen rajan ja Minskin välisen valtatien suunnassa, Sivitski sanoo. Harjoitukseen osallistuu hänen mukaansa 3 000 reserviläistä, myös eläkkeellä olevaa upseeristoa. Pyrkimyksenä on osoittaa, että maa on varautunut kaikkiin potentiaalisiin uhkiin – myös Venäjän hyökkäykseen.
Presidentti Lukašenka on myös alkanut kierrättää henkilöitä virkamieskunnan ja turvallisuuskoneiston avaintehtävissä, jotta Venäjän tiedustelupalvelujen olisi aiempaa vaikeampi vaikuttaa Valko-Venäjän sisäisiin asioihin.
– Ei ole yllätys, että Lukašenka toimii nyt niin kuin toimii. Hän haluaa antaa voimakkaan viestin ulospäin ja testaa samalla, kuka Valko-Venäjällä on lojaali kenellekin, Sivitski sanoo.
Ruuvi kiristyy
Kun Venäjä haluaa painostaa naapureitaan, pöydälle nousevat ennemmin tai myöhemmin myös energiakysymykset. Tämän ovat saaneet viime vuosina kokea niin Georgia, Ukraina, Puola kuin Baltian maat.
Viimeksi tällä viikolla Venäjä on syyttänyt Valko-Venäjää kaasutoimitusten maksujen laiminlyönnistä. Sivitskin mukaan syytökset ovat tuulesta temmattuja.
– Minsk allekirjoitti toukokuussa 2014 sopimuksen Euraasian unionista, mutta samaan aikaan Valko-Venäjän hallitus solmi Venäjän kanssa kaasutariffeja koskevan erillissopimuksen, Sivitski sanoo.
– Kreml ja kaasuyhtiö Gazprom eivät edelleenkään noudata tuon vuonna 2014 solmitun hallitustenvälisen sopimuksen asettamia velvoitteita.
Kaasukiistan lisäksi Venäjä on riitauttanut myös öljytoimitukset Valko-Venäjälle. Sivitskin mielestä onkin ilmeistä, että energiatoimitukset ovat Kremlille väline, jolla se pyrkii heikentämään presidentti Lukašenkan asemaa ja samalla horjuttamaan Valko-Venäjän yhteiskunnallista vakautta.
Ratkaiseva vuosi?
Energiakiistat ovat vain osa taloudellista painostusta. Kun Venäjä on lisäksi rajoittanut useiden hyödykkeiden tuontia Valko-Venäjältä ja palauttanut rajatarkastukset ilman ennakkovaroitusta, Valko-Venäjä on vajoamassa yhä syvemmälle kriisiin. Selviytyäkseen maa tarvitsee Sivitskin mukaan lännen apua.
– Paras tapa tukea Valko-Venäjää on auttaa sitä taloutensa uudistamisessa. Tekninen tuki WTO-jäsenyyden saavuttamiseksi olisi maalle elintärkeää. Se avaisi ovia kauppasopimuksille lännen ja muiden maiden kanssa ja edistäisi liiketoimintailmastoa, Sivitski sanoo.
Hän viittaa myös Valko-Venäjän toiveeseen Kansainväliseltä valuuttarahastolta saatavasta lainasta sekä läntisten sijoittajien mahdollisen roolin tilanteen tasapainottamisessa.
– Tällainen tuki ei vain auttaisi Valko-Venäjää säilyttämään suvereniteettinsa ja itsenäisyytensä, vaan se olisi erittäin tärkeää myös alueellisen vakauden ja turvallisuuden kannalta.
Vuotta 2017 on useissa arvioissa pidetty maan tulevaisuuden kannalta ratkaisevana. Joidenkin mielestä kriittiset hetket ovat käsillä syksyllä, jolloin järjestettävä Venäjän pääsotaharjoitus Zapad (suom. Länsi) ulottuu myös Valko-Venäjän maaperälle.
Toiset uskovat Kremlin pyrkivän hyödyntämään Yhdysvaltain presidentinvaihdoksen tarjoamaa aikaikkunaa. Siinä tapauksessa tilanne saattaisi kärjistyä dramaattisesti jo lähiviikkojen kuluessa.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/vvenaja_tormayskurssilla-61358
Uutta minulle oli tämä:
Presidentti Lukašenka on myös alkanut kierrättää henkilöitä virkamieskunnan ja turvallisuuskoneiston avaintehtävissä, jotta Venäjän tiedustelupalvelujen olisi aiempaa vaikeampi vaikuttaa Valko-Venäjän sisäisiin asioihin.
– Ei ole yllätys, että Lukašenka toimii nyt niin kuin toimii. Hän haluaa antaa voimakkaan viestin ulospäin ja testaa samalla, kuka Valko-Venäjällä on lojaali kenellekin, Sivitski sanoo.
Venäjä ja Valko-Venäjä törmäyskurssilla – "tavoitteena vallankaappaus"
Verkkouutiset
Minskissä pelätään Kremlin tuella tapahtuvaa vallankaappausta.
Valko-Venäjän ja Venäjän suhteet ovat ajautuneet syvään kriisiin. Sen sytykkeenä ovat olleet Kremlin yksipuoliset epäystävälliset toimet presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallitsemaa maata kohtaan. Näin arvioi Valko-Venäjän Strategisen ja ulkopoliittisen tutkimuksen keskuksen johtaja Arseni Sivitski Verkkouutisille antamassaan haastattelussa.
– Ei ole todisteita siitä, että Kreml valmistelisi suoraa sotilaallista interventiota – rajan läheisyyteen sijoitetut joukot eivät siihen vielä riittäisi. Todennäköisempää on, että tavoitteena on vallankaappaus, Sivitski sanoo.
Venäjä tarvitsee hänen mukaansa Valko-Venäjää etuvartiokseen koventaessaan sotilaallista ja poliittista painostusta länttä kohtaan. Presidentti Lukašenka on kuitenkin torjunut Venäjän vaatimukset joukkojensa sijoittamisesta maahan.
– Kreml saattaa provosoida kaappauksen Lukašenkan korvaamiseksi Venäjän täysin kontrolloimalla yhteistoimintamiehellä, joka esittäisi virallisen pyynnön joukkojen sijoittamisesta maahan. Venäjä voi myös masinoida yhteiskunnallisia levottomuuksia, jotka antaisivat sille tekosyyn sotilaalliseen ja poliittiseen interventioon, Sivitski sanoo.
Lukašenka ei aio taipua
Venäjä pelkää Sivitskin mukaan menettävänsä vähitellen vaikutusvaltansa Valko-Venäjän kehitykseen. Taustalla on Valko-Venäjän aktiivinen pyrkimys normalisoida suhteitaan länteen ja tiivistää kumppanuuttaan Kiinan kanssa.
Hän uskoo Kremlin olevan nyt kahden vaihtoehdon äärellä. Se voi kiristää taloudellista ja poliittis-sotilaallista ruuvia pakottaakseen Lukašenkan taipumaan tahtoonsa. Jos tämä lähestymistapa ei tuota toivottua tulosta, edessä voi olla Venäjän orkestroima vallankaappaus.
– Meidän ei toki pidä sulkea pois muitakaan skenaarioita – ei myöskään sotilaallista invaasiota Ukrainassa nähtyyn tapaan. Vielä toistaiseksi se näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä.
Venäjän toimet Ukrainassa antoivat Sivitskin mukaan Valko-Venäjälle jo vuonna 2014 kimmokkeen puolustussuunnitelmansa tarkistamiseen. Maan asevoimat valmistautuvat nyt idästä tulevaan uhkaan, ja uudistetussa sotilasdoktriinissa korostuu hybridisodankäynti.
– Viimeisten kahden vuoden aikana Valko-Venäjän asevoimat ovat toteuttaneet valtakunnallisia harjoituksia ja valmiustarkastuksia, joiden tarkoituksena on ollut varautua Donbassin kaltaiseen sotilaalliseen konfliktiin, Sivitski sanoo.
Valko-Venäjällä on parhaillaan käynnissä sotaharjoitus, jonka puitteissa armeija rakentaa sulutteita Venäjän-vastaisen rajan ja Minskin välisen valtatien suunnassa, Sivitski sanoo. Harjoitukseen osallistuu hänen mukaansa 3 000 reserviläistä, myös eläkkeellä olevaa upseeristoa. Pyrkimyksenä on osoittaa, että maa on varautunut kaikkiin potentiaalisiin uhkiin – myös Venäjän hyökkäykseen.
Presidentti Lukašenka on myös alkanut kierrättää henkilöitä virkamieskunnan ja turvallisuuskoneiston avaintehtävissä, jotta Venäjän tiedustelupalvelujen olisi aiempaa vaikeampi vaikuttaa Valko-Venäjän sisäisiin asioihin.
– Ei ole yllätys, että Lukašenka toimii nyt niin kuin toimii. Hän haluaa antaa voimakkaan viestin ulospäin ja testaa samalla, kuka Valko-Venäjällä on lojaali kenellekin, Sivitski sanoo.
Ruuvi kiristyy
Kun Venäjä haluaa painostaa naapureitaan, pöydälle nousevat ennemmin tai myöhemmin myös energiakysymykset. Tämän ovat saaneet viime vuosina kokea niin Georgia, Ukraina, Puola kuin Baltian maat.
Viimeksi tällä viikolla Venäjä on syyttänyt Valko-Venäjää kaasutoimitusten maksujen laiminlyönnistä. Sivitskin mukaan syytökset ovat tuulesta temmattuja.
– Minsk allekirjoitti toukokuussa 2014 sopimuksen Euraasian unionista, mutta samaan aikaan Valko-Venäjän hallitus solmi Venäjän kanssa kaasutariffeja koskevan erillissopimuksen, Sivitski sanoo.
– Kreml ja kaasuyhtiö Gazprom eivät edelleenkään noudata tuon vuonna 2014 solmitun hallitustenvälisen sopimuksen asettamia velvoitteita.
Kaasukiistan lisäksi Venäjä on riitauttanut myös öljytoimitukset Valko-Venäjälle. Sivitskin mielestä onkin ilmeistä, että energiatoimitukset ovat Kremlille väline, jolla se pyrkii heikentämään presidentti Lukašenkan asemaa ja samalla horjuttamaan Valko-Venäjän yhteiskunnallista vakautta.
Ratkaiseva vuosi?
Energiakiistat ovat vain osa taloudellista painostusta. Kun Venäjä on lisäksi rajoittanut useiden hyödykkeiden tuontia Valko-Venäjältä ja palauttanut rajatarkastukset ilman ennakkovaroitusta, Valko-Venäjä on vajoamassa yhä syvemmälle kriisiin. Selviytyäkseen maa tarvitsee Sivitskin mukaan lännen apua.
– Paras tapa tukea Valko-Venäjää on auttaa sitä taloutensa uudistamisessa. Tekninen tuki WTO-jäsenyyden saavuttamiseksi olisi maalle elintärkeää. Se avaisi ovia kauppasopimuksille lännen ja muiden maiden kanssa ja edistäisi liiketoimintailmastoa, Sivitski sanoo.
Hän viittaa myös Valko-Venäjän toiveeseen Kansainväliseltä valuuttarahastolta saatavasta lainasta sekä läntisten sijoittajien mahdollisen roolin tilanteen tasapainottamisessa.
– Tällainen tuki ei vain auttaisi Valko-Venäjää säilyttämään suvereniteettinsa ja itsenäisyytensä, vaan se olisi erittäin tärkeää myös alueellisen vakauden ja turvallisuuden kannalta.
Vuotta 2017 on useissa arvioissa pidetty maan tulevaisuuden kannalta ratkaisevana. Joidenkin mielestä kriittiset hetket ovat käsillä syksyllä, jolloin järjestettävä Venäjän pääsotaharjoitus Zapad (suom. Länsi) ulottuu myös Valko-Venäjän maaperälle.
Toiset uskovat Kremlin pyrkivän hyödyntämään Yhdysvaltain presidentinvaihdoksen tarjoamaa aikaikkunaa. Siinä tapauksessa tilanne saattaisi kärjistyä dramaattisesti jo lähiviikkojen kuluessa.
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/vvenaja_tormayskurssilla-61358
Thunderbolt
Kersantti
Twitterissä on eilisestä lähtien huhuiltu, että väkeä on alettu Minskissä kutsumaan mielenosoituksiin joissa vaadittaisiin maan liittämistä Venäjään. Huhujen todenperäisyydestä ei ole mitään tietoa, mutta jos venäläiset jotain aikovat niin noin se alkaa. Tulee kovasti mieleen Itä-Ukrainan tapahtumien alkuhetket.
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
Ja tuotahan Lukasenko ei voi katsella sivusta. Jos tuo on totta, niin Lukasenkon elämän ja kuoleman kysymys on pysähdyttää tuollainen niin alkuunsa, etteivät ehdi kokoontumaan. Jos ehtivät, mediavoitto on iso Venäjälle, ja kaikki poliisin yritykset tuossa vaiheessa käännetään kyllä fasistien touhuiksi. Ja voipa olla, että mielenosoitus joutuisi jälleen luotisateeseen... Maidanin toisintoa.
Eli veikkaan, että tällä hetkellä Valko-Venäjän viranomaiset ovat liikkeellä pistämässä provokaattoreita ennakoiden kuriin. Jos siis pitää paikkansa twiitti.
Kuinkahan paljon Valko-Venäjällä on samanlaista lamaannutettua/soluttautunutta päättäjää sotilas/poliittisella tasolla viroissa, että operaatio olisi kevyempi iltalenkki Krimiin verrattuna? Oma mutu, että paljon.
Vastailen vähän omaan viestiin, mutta joku tietäväisempi ajantasalla oleva voi tarkentaa.
Eli jonku aikaa oli 50/50 etnisyyden perusteella, lojaalisuuden ja moraalin perusteella hankala arvioida. Nykyisiä numbia ois kiva tietää.
Vastailen vähän omaan viestiin, mutta joku tietäväisempi ajantasalla oleva voi tarkentaa.
Eli jonku aikaa oli 50/50 etnisyyden perusteella, lojaalisuuden ja moraalin perusteella hankala arvioida. Nykyisiä numbia ois kiva tietää.
Viimeksi muokattu:
- Status