Valmistautuuko Venäjä suursotaan?

Tieverkon kunto on sitä luokkaa, että sen varaan ei Venäjä voi laskea. Solmukohdat ja sillat kun pätkitään romuksi, niin tavallisella maantiekalustolla ei enää paljon tee. Pioneerit toki raivaa ja rakentaa, mutta tieverkon tuhoutuessa raskaan sotilaskaluston alla ei voida enää nojata siviilipuolen kalustoon.
Eikö tämä sama päde myös suomen osalta rautateihin?
 
Mielenkiintoinen War on the Rocks -artikkeli toisella kotimaisella koskien Venäjän armeijan iskukykyä, havaintona että iskevä kärki voi hyvinkin olla pysäyttämätön, varsinkin painopistealueilla, mutta että iskevää osaa tukeva logistiikka on riittämätön pidempikestoiseen etenemiseen. Mielenkiintoinen taulukko keskellä artikkelia, verraten Jenkkien ja Venäjän eri yhtymäkokojen logistiikkaresursseja, Venäjällä aina kertaluokkaa pienemmät.

Lopputulema pitkälti se, että rautatieverkon ulkopuolella heidän logistiikka ontuu pahasti. Mutta mutta, tänne meidän suuntaanhan rautateitä ja rautatiekapasiteettiakyllä riittää... :(


Artikkeli: https://warontherocks.com/2021/11/feeding-the-bear-a-closer-look-at-russian-army-logistics/

Ihan hyvä artikkeli ja periaatteessa perustellut päätelmät. Jotenkin kuitenkin epäilyttää Venäjän logistiikkaongelmat ja erityisesti laskelmien mailimäärät. 90 mailin eteneminen päivässä ei Venäjän etäisyyksillä ole mitään. Samalla viimeisen kymmenen vuoden ajan useiden isompien harjoitusten yhteydessä on mainittu länsimaisissa kommenteissa, että on harjoituksissa painotettu logistiikkaa ja sekä hatjoitusten, että operaatioiden yhteydessä hämmästytty logistisista kyvyistä. Käsittääkseni ( muistaakseni joku pastan hiljenneistä ammattilaisista avasi tätä joskus) venäläistrn logistiikka toimii hieman eri periaatteella kuin länsimaiden, olisiko ollut niin, että kärkiyksikkö etenee tavoitteeseen ( vai niin pitkälle kuin pääsee?) ja reservi jatkaa käyttäen lepäämään jäävän kalustoa ja resursseja huoltoon ja täydennyksiin. Ja olisiko ollut niin, että joukot kuljettavat enemmän kulutustavaraa mukanaan?
 
Ihan hyvä artikkeli ja periaatteessa perustellut päätelmät. Jotenkin kuitenkin epäilyttää Venäjän logistiikkaongelmat ja erityisesti laskelmien mailimäärät. 90 mailin eteneminen päivässä ei Venäjän etäisyyksillä ole mitään. Samalla viimeisen kymmenen vuoden ajan useiden isompien harjoitusten yhteydessä on mainittu länsimaisissa kommenteissa, että on harjoituksissa painotettu logistiikkaa ja sekä hatjoitusten, että operaatioiden yhteydessä hämmästytty logistisista kyvyistä. Käsittääkseni ( muistaakseni joku pastan hiljenneistä ammattilaisista avasi tätä joskus) venäläistrn logistiikka toimii hieman eri periaatteella kuin länsimaiden, olisiko ollut niin, että kärkiyksikkö etenee tavoitteeseen ( vai niin pitkälle kuin pääsee?) ja reservi jatkaa käyttäen lepäämään jäävän kalustoa ja resursseja huoltoon ja täydennyksiin. Ja olisiko ollut niin, että joukot kuljettavat enemmän kulutustavaraa mukanaan?
Aika hyvin on Venäjällä varauduttu. Itse en tiennyt että tuolla on erityinen järjestelmä huoltojoukoissa rautateiden ylläpitoon, vajaat 30 000 miestä:
 
On oikeastaan hiton hyvä, että taivaalla pyörii sateliitteja, vanja ei pysty tekemään siirtojaan muilta salassa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Venäjän asevoimien tiedotteen mukaan 1. kaartin panssariarmeijaan kuuluva 2. kaartin moottoroitu jalkaväkidivisioona on liikekannallepanoharjoituksissa. Venäläiset eivät yleensä käytä mobilisaatio-/liikekannallepano-termiä kuin silloin kun joukot on nostettu täyteen liikekannallepanovahvuuteensa ja toiminta on sen mukaista.

Venäjän ulkoministeriö: "jos USA ylenkatsoo Venäjän vastustusta Ukrainan NATO-jäsenyydelle, Venäjä vastaa tarvittavin toimin 'korjatakseen' sotilaallis-strategisen tasapainon Euroopassa":
 
Viimeksi muokattu:
Nostetaan moskovan seudulla valmiuteen. Seuraavaksi varmaan Samara oblastin alueella jos ette ala tottelemaan
 

Spekulaatiota, että Venäjä olisi käskemässä vielä +100k reservistä. Ajatuksia/kysymyksiä näistä määristä ja tarkoituksista.

1) Mitä joukkoja nämä määräarviot pitävät sisällään? Nykyarvion mukaan ”Ukrainan rajalle” on keskitetty 100-125k joukot. Pitääkö nämä sisällään muuta kuin maavoimat? Tähän päälle pitänee laskea myös operaatioon osallistuvat ainakin ilmavoimat ja laivasto sekä mahdollinen maavoimien strateginen reservi. Saadaanko tästä millainen joukko? +50k? 100k?

Suomen sa-joukkojen määrään kun verrataan, niin sehän pitää sisällään about 100k ilma- ja merivoimia. 125k maavoimat vastaavat suunnilleen 2x Suomen operatiivisia ja Ukrainaan keskitetyissä joukoissa mekanisoitujen osuus lienee korkeampi.

2) mikä on joukkojen määrä Kaliningradissa ja ”länsirintamalla” kauempana Ukrainasta, jotka eivät tähän 100-125k Ukrainan rintamaan ole laskettuna? Eli Kaliningrad, Baltian suunta + Leningradin alue ja pohjoinen eli Suomi/Norja.

Toinen 100k? Laivasto ja ilmavoimat mukaan luettuna +toinen 100k?

3) Maavoimien reservit syvemmällä Venäjän alueella, joihin ei kiinnity tällä hetkellä suurta huomiota?

4) Näillä joukkomäärillä 125 (ukr) + 100k (kutsuttava reservi) + 100k (kaliningrad/baltia/pohjoinen) + 200k meri/ilmavoimat (koko leveydeltä) + strat.reservit = 500-600k läntiseen suuntaan?

5) Valko-venäjä liittolaisena. Länteen suunnattujen joukkojen kokonaismäärä kurottautuu kohti miljoonaa?

6) noilla kokoonpanoilla terävimmän kärjen takana joukkojen laatu alkanee heikentyä ja puhutaan maavoimien osalta esim. ennemmin T72A/B kuin T72B3M -tason kalustosta. Määrä on kuitenkin huomattava.

8) Oletus tuntuu olevan, että näitä nyt huhuttuja +100k reservejä käytettäisiin Ukrainaa vastaan ja kyse on vain ja ainoastaan Ukrainasta.

Tuolla joukkojen kokonaismäärällä Zapadin tyylisesti ”Keskusvaltioilla” lienee kyky jo useamman rintaman taisteluun, ainakin niin pitkään kunnes länsi saa täyden vastavoiman kasaan ja siinä voi mennä (liikaa) aikaa.

9) Oletettavaa on myös tilannekuvan hämmentämiseksi ja poliittisen/sotilaallisen vastauksen halvaannuttamiseksi vähintään rajoitettuja operaatioita varsinaisen painopistealueen ulkopuolella.

Venäjällä ei ole nyt Krimin kaltaista yllätysetua puolellaan, mutta aikaetu sillä toistaiseksi on ja yllätysetua se voi saada toimimalla siellä missä sen ei oleteta toimivan. Jos suoraan nato-kontaktiin ei munat ja häikäilemättömyys riitä, niin Suomi ja (ehkä) Ruotsi on vaarassa.

Minusta tämä alkaa vaikuttamaan siltä, että Venäjän asevoimat on kohta kokolailla tai ainakin olleellisimmin osin täysin mobilisoitu.
 
Viimeksi muokattu:
Uskon myös siihen että Putin ei kaihda avointa sotaa.

Hänen ikänsä huomioiden mitään hävittävää ei ole koska oma elämä on jo 70 vuoden tasalla ja jotain epätoivoista voi vielä yrittää, mutta 80-luvun opeilla ei mitään hyvää enää saa aikaiseksi. Venäjän kansa saattaa olla eri mieltä mutta siltähän ei kysytä. Venäjän laajentumispyrkimyksillä on lopulta sama kohtalo kuin natsi-saksalla.
Venäjä siis aloittaa sotimisen jonka se tulee häviämään.

Paljon tulee verta ja ruumiita.

STOP HERE

1638743617069.png

.
 

Ruotsalaisarvio: Eurooppa on suursodan partaalla​


Heikki Hakala | 05.12.2021 | 23:56- päivitetty 05.12.2021 | 14:41

Suomen ja Ruotsin tulisi Patrik Oksasen mukaan valmistautua hakemaan Naton jäsenyyttä.


Euroopan turvallisuustilannetta luonnehditaan ruotsalaisen toimittajan ja turvallisuuspolitiikan tutkijan Patrik Oksasen mukaan asiantuntijapiireissä erittäin vaaralliseksi. Venäjän synnyttämää kriisiä pidetään hänen mukaansa pahimpana sitten vuoden 1983, ja Kremlin toiminnan katsotaan muistuttavan tapaa, jolla Itävalta-Unkari laukaisi ensimmäisen maailmansodan.
– Sotilaallinen uhka on todellinen, ja samaan aikaan Venäjä painelee kaikkia vaikutusvallan nappuloita, Oksanen kirjoittaa sanomalehti Svenska Dagbladetissa.
– Venäjän televisio suoltaa täyttä höyryä sotapropagandaa. Yksi viesteistä on, että Ukrainaa odottaa talvisota, josta se saa syyttää itseään samoin kuin Suomi vuonna 1939, hän toteaa.
...
 
Toivotaan toivotaan, mutta ei kait Sanna ollut tuolloin lauantai iltanakaan ihan ilman noita korvanappihenkilöitä?
Ei ollutkaan. Vastuuta kantaa hänelle viestin lähettänyt kun ei saanut kuittausta. Mutta ilmeisesti asiaa ei pidetty niin tähdellisenä - mitä se ei ollutkaan - paitsi nyt poliittisesti ja nettilehtien klikkaustärppinä.

Ja Marinin mukaan hänellä oli eduskunnan puhelin mukana. Siihen vain ei soitettu.
 
Viimeksi muokattu:
Toivonpa kovasti itsekin, että tämä lainaus artikkelista olisi vähintään Suomen toimesta toimitettu Putlerille jo vuosia sitten:

– Kremlille olisi pitänyt lähettää yhteinen ruotsalais-suomalainen viesti: sillä hetkellä, kun Venäjän panssarivaunut hyökkäävät Ukrainaan, me toimitamme Nato-hakemuksemme Brysseliin, hän toteaa.
 
Back
Top