Valo Nihtilän operaatiotaitoa

Vonka

Supreme Leader
Valo Konstantin Nihtilä on ainakin minun tarkastelussani operatiivinen nero. Hänellä oli kaikki yleisesikuntaupseerin ominaisuudet: looginen, ei etsinyt omaa etua. Tätä kohti pitäisi pyrkiä, tähän eivät kaikki pääse.

Mannerheim käytti häntä toisinaan myös "eteentyönnettynä tiedonhankkijana". Hänet lähetettiin esimerkiksi 6. joulukuuta Kannakselle tarkistamaan tosiseikat ja puolustusaseman kestävyys. Samalla hänen mitä ilmeisimmin piti havainnoida myös Östermanin ja Öhquistin välisiä johtamissuhteita.

Everstiluutnantin arvoisena hän ei voinut antaa suoraan käskyjä rintamakomentajille. Hän laati asiakirjat, jotka sitten allekirjoitti Mannerheim tai Airo. Asiakirjoissa näkyy paljon hänen kädenjälkeään myös reunamerkintöinä.

Tolvajärven pahaa tilannetta Nihtilä pohti Mannerheimin kanssa. Nihtilä näki mahdollisuudet vihollisen lyömiseen. Tarvittiin vain oikea tahtojyrä komentajaksi. Talvela laitettiin. Siinä oli riskinsä, mutta kesymmällä kaverilla homma ei olisi toiminut.

"Huolehtikaa nyt, että hyökkäys tällä kertaa menee läpi", sai Nihtilä toimintaohjeekseen, kun hän suunnitteli IV AK:lle hyökkäyksen joulukuun lopulla. Lemetin motit syntyivät Nihtilän aivoissa.

Välirauhan aikana hän suunnitteli Salpa-aseman linjaukset erityisesti Hamina-Taavetti-välillä. Hänet ylennettiin everstiksi mutta tuohon aikaan hän oli everstiksi nuori, joten sai odotella vastaavaa virkaa. Uusi sota nosti hänet jälleen esiin. Hyökkäysvaiheessa hän oli IV AK:n esikuntapäällikkönä ja johti Laatikaisen sijaisena voitokkaat hyökkäystaistelut - joista Taavetti Laatikainen sai Mannerheim-ristin. "Hoida sinä hommat. Minä tulen sitten paikalle, kun kunniamerkkejä jaetaan", sanoi Laatikainen täysin estottomasti esikuntapäällikölleen. Laatikainen oli mitä ilmeisimmin jollain tavoin väsynyt ja ehkä pilallekin mennyt virkamies.

Hänet kutsuttiin takaisin Päämajaan Airon alaisuuteen. Airolla oli auktoriteettiasema, mutta Nihtilää konsultoitiin aina, kun muut osastot ryhtyivät merkittävämpään hankkeeseen.

Jatkosodassakin Nihtilän ilmestyminen "ongelmapaikalle" saattoi johtaa järkiratkaisuun johtavien upseerien kohdalla (esim. Uhtualla 1943 hänen käyntinsä jälkeen Paalu, Pajari ja Fagernäs vaihtoivat tehtäviään keskenään).

15. elokuuta Nihtilä astui pitkään mietittyään koko arvovallallaan alaisensa Usko Sakari Haahden asekätkentäajatuksen taakse. Nihtilä ja Haahti saivat viiden vuoden kuritushuonetuomion.

Nihtilä poistettiin upseeriluettelosta 23.12.1948, ja hän menetti eläkeoikeutensa.


Nihtil%C3%A4_Valo1.jpg



Nihtilä kuoli äkillisesti YK:n päivänä 1973 osallistuessaan Kokoomuksen Munkkiniemen kansallisseuran järjestämään tilaisuuteen.

Kuunneltuaan nuoren kokoomuspoliitikon maanpuolustusmäärärahoja voimakkaasti arvostelleen puheenvuoron Nihtilä nousi vastaamaan siihen. Vastauksessaan hän ihmetteli, miksi nuoriso hyljeksii maanpuolustusta. Istuutuessaan puheenvuoronsa jälkeen paikalleen Nihtilä sai sydänkohtauksen, joka johti paikalla olleiden lääkärien antamasta ensiavusta huolimatta kuolemaan.

Kenraali Simelius päätti puheensa 6. II. 1973 pidetyssä hautajaistilaisuudessa seuraaviin sanoihin: "Henkiseltä ryhdiltään luja ja nerokas suomalainen upseeri sekä moraalisilta ominaisuuksiltaan korkeimman luokan kansalainen on lähtenyt."
 
Viimeksi muokattu:
Sysmän pataljoona tuotti monta hyvää upseeria Nihtilän ja Pajarin lisäksi. :salut:

Henkilöpalvontaa kammoavana seiniltäni löytyy kuitenkin neljän henkilön kuvat; Marski, Svinhufvud, Ryti ja Nihtilä.
 
Ihan mielenkiinnon vuoksi. Onko tietoa kuka tuo Nihtilän veret kiehauttanut ja kuolemaa mahdollisesti edesauttanut puolustusrahoja arvostellut nuori kokoomuspoliitikko mahtoi olla?
 
Ihan mielenkiinnon vuoksi. Onko tietoa kuka tuo Nihtilän veret kiehauttanut ja kuolemaa mahdollisesti edesauttanut puolustusrahoja arvostellut nuori kokoomuspoliitikko mahtoi olla?

Jostain syystä en ole törmännyt missään painotuotteessa tietoon. Saisin tietysti asian selville kontaktieni kautta, mutta ehkä se ei ole niin tärkeää. Voihan olla, ettei ollut mikään nimimies. Sen tiedän, ettei ollut ainakaan Ben Zyskowitz. Ben Z keskittyi 1970-luvun ja 1980-luvun kampeamaan suomettajia ja käytti kaikki voimavaransa siihen, ettei Ilkka Kanervasta tulisi milloinkaan puheenjohtajaa.
 
Jostain syystä en ole törmännyt missään painotuotteessa tietoon. Saisin tietysti asian selville kontaktieni kautta, mutta ehkä se ei ole niin tärkeää. Voihan olla, ettei ollut mikään nimimies. Sen tiedän, ettei ollut ainakaan Ben Zyskowitz. Ben Z keskittyi 1970-luvun ja 1980-luvun kampeamaan suomettajia ja käytti kaikki voimavaransa siihen, ettei Ilkka Kanervasta tulisi milloinkaan puheenjohtajaa.
Sama vika. En ole myöskään ko tietoa löytänyt. "Jostain syystä" epäilykseni osuu Kanervaan tai ainakin Kanervan hengen heimolaisiin...
 
Sysmän pataljoona tuotti monta hyvää upseeria Nihtilän ja Pajarin lisäksi. :salut:

Henkilöpalvontaa kammoavana seiniltäni löytyy kuitenkin neljän henkilön kuvat; Marski, Svinhufvud, Ryti ja Nihtilä.

Ei huono sarja. Ryti oli sodan jälkeen Nihtilän elämän takapiruna. Tuomion jälkeen Nihtilä ei tahtonut löytää töitä. Teollisuus ei uskaltanut palkata häntä. Yhtyneillä Kuvalehdillä oli jossain paperihommissa. Yhtäkkiä häneen otti yhteyttä Pariisista yrittäjä Tauno Jalanti (ulkoministeriön virkamies sodan aikana). Fennia-niminen yritys palkkasi Nihtilän Ranskaan. Suosituksen Jalannille oli antanut Risto Ryti.

Rangell, joka taas oli itse lusinut sotasyyllisenä, järjesti Nihtilän Kansallis-Osake-Pankkiin. Näin ne linnankundit toisiaan auttavat.
 
Sama vika. En ole myöskään ko tietoa löytänyt. "Jostain syystä" epäilykseni osuu Kanervaan tai ainakin Kanervan hengen heimolaisiin...

Kanervan hengenheimolainen varmasti mutta olisi mielenkiintoista tietää varmaksi kuka. Eihän tuossa rikokseen tms. ole syyllistytty koska mm. Nihtilän ansiosta Suomi oli tuolloinkin vapaa maa ihmisten ilmaista mielipiteitään.
 
Niin se vain Nihtilän nimi nousee esiin yhä uudestaan onnistumisten kronikoissa. Oli mies paikallaan, enemmän kuin kovin moni.
 
Nyt jäi kovasti kaivelemaan tuon nuoren kokoomuspoliitikon nimi. Lienee pakko vähän kaivella asiaa jos ei muuten häviä mielestä. Kun nimeä ei missään mainita herää epäilys siitä että kyseinen henkilö on tehnyt poliittista uraa tuon tapauksen jälkeenkin.
 
Sysmän pataljoona tuotti monta hyvää upseeria Nihtilän ja Pajarin lisäksi. :salut:

Henkilöpalvontaa kammoavana seiniltäni löytyy kuitenkin neljän henkilön kuvat; Marski, Svinhufvud, Ryti ja Nihtilä.

Nihtilä veti henkensä ja terveytensä kaupalla läpi sotien ja kätki aseita Moskovaan joutumisen uhalla. Kokoomuksen puoluekokous oli kuitenkin liikaa......
 
Siteeraanpa itse itseäni Kirja-keskustelusta:
Pertti Kilkki: Valo Nihtilä - Päämajan eversti. WSOY 1994. 186 sivua.

Pikkunätti (juuri sopiva) teos yhdestä merkittävimmistä suomalaisista sotilaista. Kilkki pääsi haastattelemaan Nihtilää ja sai luvan julkaista teoksensa, kun "oikea aika on koittanut".

Kirja keskittyy pelkästään Nihitilän sotilasuraan, nuoruuden hairahduksia, ensilempiä, koiran ostoja tms. ei tekstiin ole juuri ympätty. Ratkaisu on toimiva ja viisas. Nyt käsissä on koherentti paketti, jonka lukaisee helposti, mutta silti siitä avautuu uusi näköala viime sotiin.

Nihtilän meriittilista on huomattava ja jo mainittu täällä, mutta kerrattakoon vielä:
- Sotataidon opettaja Sotakorkeakoulussa 1930-36
- VK 2: virittely ennen talvisotaa.
- Linnoitustöitä Kannaksella ennen talvisotaa. Vastusti jyrkästi belgialaiskenraali Badoux'n suunnitelmia ja oli oikeassa.
- IV AK:n vastahyökkäyksen johtaminen tammikuussa 1940.
- II AK:n esikuntapäällikkö helmi-maaliskuussa 1940.
- Salpalinjan linjaaminen ja rakentamisen valvominen
- IV AK:n hyökkäyksen johtaminen ja Länsi-Kannaksen valtaaminen kesällä 1941
- U-aseman linjaaminen
- Esitys joukkojen siirtämisestä uhanalaisille suunnille 1944 (esim. Uhtuan suunnalta)
- Sotapeli Laatokan Karjalassa ennen suurhyökkäystä
- Talvelan suitsiminen vetäytymisvaiheessa 1944
- Lapin sodan loppuvaiheessa pystyi sekä pitämään yllä uskottavaa sotatointa että kotiuttamaan armeijan määräpäivään mennessä
- Asekätkentä
- "Räjähtävä tyhjyys" (ei todennettavissa)

Mahdollisuudet:
- Suojajoukkojen aktiivisempi käyttö ennen Mannerheim-linjalle vetäytymistä
- IV AK:n aktiivisempi toiminta vetäytymisvaiheessa talvisodan alussa
- Ei "Hölmöntölväystä"
- Viipurinlahden merkityksen korostaminen 1940
- Eteneminen Leningradin suuntaan kesällä 1941
- Sotapeli Kannaksen joukoille kesällä 1944
- Suurhyökkäyksen ennustaminen kesällä 1944
- Pääaseman ja VT-aseman linnoittaminen v:sta 1943 alkaen
- Reservien keskittäminen Kannakselle

Mokat:
- Ennakoi alakanttiin puna-armeijan voimat ennen talvisotaa
- Ei raportoinut Laatikaisen toilailuista Viipurin valtauksen yhteydessä Mannerheimille
- Reservien jakaminen itärajalle talvisodan loppuvaiheessa (9.D Kuhmoon yms.)
- Ei aina kyennyt valvomaan käskyjen ja ohjeiden noudattamista (linnoittaminen asemasodassa tai IV AK:n sotapelin pelaamatta jääminen 1944 esimerkkeinä)
 
Eikös sitä puhuta että Viipurin takaisinvaltaus kesällä 1941 olisi suoritettu Valo Nihtilän johdolla kun armeijakunnan komentaja Taavetti "Pappa" Laatikainen olisi hävinnyt muutamaksi päiväksi juopottelemaan jonnekin päin Etelä-Karjalaa? Muutenkin Laatikainen on meikäläisen mielestä yksi yliarvostetuimmista viime sotien komentajista.
 
Eikös sitä puhuta että Viipurin takaisinvaltaus kesällä 1941 olisi suoritettu Valo Nihtilän johdolla kun armeijakunnan komentaja Taavetti "Pappa" Laatikainen olisi hävinnyt muutamaksi päiväksi juopottelemaan jonnekin päin Etelä-Karjalaa? Muutenkin Laatikainen on meikäläisen mielestä yksi yliarvostetuimmista viime sotien komentajista.

Ei sitä tarvitse puhua, vaan näin kävi. Nihtilä allekirjoitti käskyt Laatikaisen puolesta. Nihtilä ja Oesch laativat alkuperäisen hyökkäyssuunnitelman. Oesch joutui sairaslomalle ja Laatikainen tuli stuntiksi. Nihtilä kävi hakemassa Oeschin sairaalasta vastaanottamaan valtausparaatia, ettei Laatikainen pääsisi siihen tehtävään. Jukka L. Mäkelän Kannas salamoi kuvaa Länsi-Kannaksen operaation oivallisesti.
 
Eikös sitä puhuta että Viipurin takaisinvaltaus kesällä 1941 olisi suoritettu Valo Nihtilän johdolla kun armeijakunnan komentaja Taavetti "Pappa" Laatikainen olisi hävinnyt muutamaksi päiväksi juopottelemaan jonnekin päin Etelä-Karjalaa? Muutenkin Laatikainen on meikäläisen mielestä yksi yliarvostetuimmista viime sotien komentajista.
Kyllä. "Pappa" oli saunareissulla hukassa muutaman päivän ollessaan Oeschin sijaisena.
Tarina on kerrottu mm. tuossa @EKn mainitsemassa kirjassa.
Edit: EK ehti ensin.
 
Ei huono sarja. Ryti oli sodan jälkeen Nihtilän elämän takapiruna. Tuomion jälkeen Nihtilä ei tahtonut löytää töitä. Teollisuus ei uskaltanut palkata häntä. Yhtyneillä Kuvalehdillä oli jossain paperihommissa. Yhtäkkiä häneen otti yhteyttä Pariisista yrittäjä Tauno Jalanti (ulkoministeriön virkamies sodan aikana). Fennia-niminen yritys palkkasi Nihtilän Ranskaan. Suosituksen Jalannille oli antanut Risto Ryti.

Rangell, joka taas oli itse lusinut sotasyyllisenä, järjesti Nihtilän Kansallis-Osake-Pankkiin. Näin ne linnankundit toisiaan auttavat.

Lusivat isänmaan puolesta !
 
Jukka L. Mäkelän Aunuksen savut kertoo puolestaan Nihtilän osuudesta Aunuksen ryhmän johtamisongelmien setvimisessä kesällä -44. Tuolloinhan Marski lähetti hänet tutkimaan kenraali Talvelan toimintaa ja selvittelemään tämän lievästi sanoen tulehtuneita välejä alaisiinsa, varsinkin kenraali Blickiin. Nihtilä joutui tällöin pitämään Talvelalle viivytystaistelun oppitunnin ja siirtämään Blickin tilalle Martolan, ennenkuin asiat alkoivat Aunuksessa sujua. Blick siis joutui työrauhan nimissä väistymään, vaikka hän olikin ollut oikeassa taistelujen johtamisen suhteen.
 
Sysmän pataljoona tuotti monta hyvää upseeria Nihtilän ja Pajarin lisäksi. :salut:

Henkilöpalvontaa kammoavana seiniltäni löytyy kuitenkin neljän henkilön kuvat; Marski, Svinhufvud, Ryti ja Nihtilä.

Kokeile joskus Kekkosen kuvaa, tiedä minkä äjäyksen se tekee. :rolleyes:
 
Back
Top