Valta turmelee

Tvälups

Ylipäällikkö
Kymmenen vuoden sairaus
7.4.2014 21:19 Eija-Riitta Korhola

Turmeleeko valta? Aivan ilmeisesti, väittää Dublinin yliopiston neuropsykologian professori Ian Robertson, joka on tutkinut eri huumeiden vaikutusta aivokemiaan. Menestys ja valta ovat niitä ihmiskunnan huumeita, joilla on suurin aivoja muuttava vaikutus eikä kenenkään aivot selviä muutoksitta, mikäli näitä huumeita saadaan jatkuvasti ja suurina annoksina.

Robertson kirjoitti huomiotta herättäneen blogitekstinsä vajaa vuosi sitten kun Turkin pääministeri Erdogan vastasi Gezi-aukion mielenosoituksiin ankaruudella, joka hämmästytti paitsi europoliitikot luonnollisesti myös Turkin kansalaiset.

Professori muistutti, että vallan vaikutus aivoihin oli verrattavissa kokaiiniin: molemmat lisäävät dopamiinin eritystä aivoissa. Tämä puolestaan vaikuttaa aivokuoreen ja muuttaa ajattelua. Ihmisistä tulee itsevarmempia, rohkeampia ja jopa nokkelampia. Mutta sama muutosprosessi tekee heistä myös itsekeskeisempiä, vähemmän itsekriittisiä ja vähemmän kykeneviä tunnistamaan virheitä ja vaaroja. Tämä yhdistelmä tekee johtajista kärsimättömämpiä opposition ja vastakkaisten näkemysten suhteen. Se selittäisi Erdoganin käytöstä niin mielenosoitusten, sosiaalisen median kuin twitterinkin kanssa.

Robertson päätteli, ettei yksikään johtaja voi selvitä vallassa kymmentä vuotta enempää ilman merkittävää arvostelukyvyn heikkenemistä. Kukaan ei ole immuuni vallan neurologisille vaikutuksille. Siksi Robertson pitääkin viisaana monien maiden käytäntöä, jossa valtiojohtajien kausia on rajattu.

Erdogan ei ole ainoa Euroopan sairas mies. Toinen saattaa olla tuossa naapurissa. Putin on ollut vallassa vuodesta 1999, vuoroin pääministerinä, vuoroin presidenttinä.

Ilmiö on tietenkin inhimillinen, eikä ole rajattu ilmansuuntaan tai sukupuoleen. Angela Merkelillä tulee pian täyteen kymmenen vallantäyteistä ja menestyksekästä vuotta. Jean-Claude Junckerilla niitä on ollut jo vaikka kuinka monta. En yritä vihjata mitään, sillä kyseessä on vaaleissa luottamuksen saaneet ihmiset. Vaalit ovatkin terveellinen ja tervehdyttävä prosessi kesken vallan huuman. Fiksu poliitikko oivaltaa palvelutehtävänsä luonteen: luottamus täytyy ansaita, mitään ei voi tai ei ainakaan pidä ottaa itsestäänselvyytenä.

Olen puhunut toistaiseksi vain politiikasta, mutta aivan turhaa on rajata vallantunteen hurman turmelevaa vaikutusta vain siihen. Kaikki inhimillinen on myös suhteellista, ja siksi mikä tahansa vallan muoto voi pärähtää hattuun: toimittaja, pappi, virkamies ELY-keskuksesta, museovirastosta tai kaavoitusvirastosta, opettaja, portsari tai aivan kuka tahansa voi tukehtua omaan vallantunteeseensa. Siksi kenenkään ei pitäisi sulkea itseään lähtökohtaisesti pois kriittisen tarkastelun alta. Mutta erityisesti pidän politiikkaa haasteena, sillä vaikutus ympäristöön on erityisen laaja ja vahingot sen mukaisia.

Aloitin itsetarkkailun politiikkaan tultuani ja kirjoitin kolumnin Pelottava ajatus, jossa väitän että rehellisen poliitikon olemuksessa on aina jotakin rakenteellisen melankolista. Pohdintaa turmeltumisesta olen jatkanut kuvaamalla, mikä turmelee juuri meppiä. Mitä meille täällä talossa tapahtuu, miten se kuuluisa neste nousee päähän, kysyin ja yritin vastata blogissa Pöyhkeyden ruumiinavaus.

Mutta juuri siksi uskon demokratian ideaan –Telluksella ei ole parempaa vaihtoehtoa. Filosofi-teologi Niebuhr löysi syyn ihmisolennon kaksinapaisuudesta: kykymme hyvään tekee demokratian mahdolliseksi ja taipumuksemme pahaan tekee sen välttämättömäksi. Demokratia takaa, että vallan turmelemien tilalle saadaan uusia kasvoja ja rotaatio raikastaa tarvittaessa rakenteita.

Poliittista keskusteluamme seuratessa sitä voi joskus olla vaikea uskoa. Tarvitsemme rehellistä, sisällöllistä asiakeskustelua, ei pelkästään keskustelua vallan jaosta. Muuten politiikasta tulee tekniikkaa, laskutoimitus, joka ei – ehdokkaita lukuun ottamatta – saa ketään innostumaan.

Ja mitäs me sitten teemme?

Löysinkö itsestäni vallan turmeluksen? Joka ikinen päivä, etenkin jos erehdyn pöyhkeästi kuvittelemaan, että tämä on minun ammattini, ja siinä pysyn.
 
Tuo menee hyvin yksiin,kun Putinistakin tehnyt Hitleri vertauksia. Periaatteella että vanhemmiten nuo muuttuu aina vaarallisemmaksi. Ehkäpä tuossa on selitys sille miksi.
Putin on tällä hetkellä maailman vaarallisin kaveri.
 
Pelottavaa on, jos Putin haluaa itsensä historiankirjoitukseen: pelkkä valta-asema tai vaikkapa hulppeiden olympialaisten isännöinti eivät sitä takaa. Uusimmassa BBC History lehdessä oli taas juttua, kuinka Hitler meitä yhä fasinoi. Valitettavasti sodanajan johtajuus jättää suurimmat jäljet niin kirjoihin kuin mieliin.

Mielenkiintoista sinänsä tuo demokratian käsittely siten, että poliitikkojen/vallassa olijoiden kierto tekee siitä toimivan. Tai toimivimman, parhaan huonoista vaihtoehdoista, kuten Churchill tuumasi. Ja itänaapurin demokratia on aika huterissa kantamissa tällä hetkellä - jos se ikinä tukevalla pohjalla on ollutkaan.
 
Ihan yhtä lailla näitä vallastaan huumaantuneita löytyy meiltä koti-Suomestakin. Pääministeri pääsi vallankahvaan väärennöksen kautta...
Sitten löytyy näitä korvaamattomia kansanedustajia, jotka roikkuvat Arkadianmäellä vuosikymmeniä. Samoin virkamieskunnasta esim. P Puska.
 
Ihan yhtä lailla näitä vallastaan huumaantuneita löytyy meiltä koti-Suomestakin. Pääministeri pääsi vallankahvaan väärennöksen kautta...
Sitten löytyy näitä korvaamattomia kansanedustajia, jotka roikkuvat Arkadianmäellä vuosikymmeniä. Samoin virkamieskunnasta esim. P Puska.

Mikäs heidän volyyminsa on maailman markkinoilla?

Meille ovat kiusaksi tietysti.
 
Meille ovat kiusaksi ja enemmänkin. Minä kun en ajatuksissani lähde maailma ensin ja sitten joskus me vaan toisinpäin. Oman hallituksemme tekemät päätökset liikuttavat ihan jokapäiväistä elämääni aivan konkreettisesti. Se mitä Ukrainassa tapahtuu ei siihen juurikaan vaikuta. Kansaamme on hakattu joku ihmeellinen syndrooma sen suhteen, että "mitä meistä ajatellaan muualla?" sekä "meidän on näytettävä esimerkkiä" ollen mm. eu:n mallioppilas. Kansallinen kompleksi.

Vaan karkaa itse valta turmelee aiheen ohitse taasen.
 
Meille ovat kiusaksi ja enemmänkin. Minä kun en ajatuksissani lähde maailma ensin ja sitten joskus me vaan toisinpäin. Oman hallituksemme tekemät päätökset liikuttavat ihan jokapäiväistä elämääni aivan konkreettisesti. Se mitä Ukrainassa tapahtuu ei siihen juurikaan vaikuta. Kansaamme on hakattu joku ihmeellinen syndrooma sen suhteen, että "mitä meistä ajatellaan muualla?" sekä "meidän on näytettävä esimerkkiä" ollen mm. eu:n mallioppilas. Kansallinen kompleksi.

Vaan karkaa itse valta turmelee aiheen ohitse taasen.


Kyllä se sen tekee. On niitä vastuullisia ja kypsiäkin ihmisiä. Mutta ehdoton valta turmelee ehdottomasti.

Urho Kaleva Kekkosen tarina on surullisimmasta päästä. Nykyisin pääministeri on samanlaisessa ylisuojatussa asemassa johtuen lainsäädännöstä. Enää ei ole edes presidenttiä vastavoimana, ei mahdollisuutta hajottaa hulluksi tullutta hallitusta, jos vain valtiopäivillä on enemmistö kansanedustajia touhun takana. Ja Suomessa ryhmäkuri pitää.

Kun käy Lontoossa tajuaa, ettei sitä kaupunkia voi hallita joka sentiltä. Mutta Suomessa valtaeliitti tietää, että tätä maata voi oikeasti hallita sen ajan, kun on puikkovuoro.

Vallan vahtikoirana on media. Kun katsot isot mediatalot läpi, huomaat parille toimijalle siunaantuneen kaikki tärkeimmät TV- ja radiokanavat ja lehdet sekä kustannustalot. Sanoma tietysti suvereenisti suurimpana.

Eli pienessä mittakaavassa täällä osataan mediapelikin.
 
..Vallan vahtikoirana on media. Kun katsot isot mediatalot läpi, huomaat parille toimijalle siunaantuneen kaikki tärkeimmät TV- ja radiokanavat ja lehdet sekä kustannustalot. Sanoma tietysti suvereenisti suurimpana.

Eli pienessä mittakaavassa täällä osataan mediapelikin.

Media on asia jota jokaisen kannattaa seurata hyvin kriittisesti. Sen piti olla vallan vahtikoira, mutta kuinkas ollakaan, muuttui sylikoiramaiseksi lakeijaksi...
Huomioikaa kuinka Suomenkin media kiinnityttää kansalaisen mielenkiintoa täysin toisarvoisiin asioihin, hyvänä esimerkkinä tämä "kadonnut" lentokone.
-oliko ko. lentsikassa ensimmäistäkään suomalaista mukana? Palstatilan perusteella se on järkyttävintä mitä meille on tapahtunut.
-ihmiset seuraavat etsintää ja ilmaisevat huolensa kommentoimalla sekä linkittämällä asiaan liittyviä uutisia
-samaan aikaan Suomessa on kadoksissa kymmeniä ihmisiä, joiden katoaminen ei tunnu kiinnostavan ketään, lähiomaisia lukuunottamatta

Median omistussuhteita selvittämällä selviää kenen suulla se puhuu. Tapaus Verkkomedia ja Janus Putkonen on kaikille selviö.
-miksi suuret mediat eivät aiheuta samanlaista tutkivaa kansalaisjournalismia ja tuomitsemista?

Yhdysvaltalaismedia on suurten korporaatioiden omistamaa ja onpa sinne apajille työntänyt kouransa myös Saudi-Arabian kuninkaalliset
-kovin on yksipuolista tuo rapakon takainenkin uutisanti
-RT:n taustavoimat tiedetään, mutta CNN:n ei...
Samoin elokuvateollisuus (Hollywood) suoltaa tietyn agendan mukaista tavaraa.
-Kiinaa ei enää esitetä pahiksena, miksei? Koska kiinalaiset ovat ostaneet tiensä tuottajapiireihin ja käyttävät veto-oikeuttaan sisällöstä päätettäessä
 
Kyllä nuo Tvälupsin teesit ovat ihan osuvia. Kannattaa huomata tuokin kiinalaisten mukaantuleminen. Milloin viimeksi on tohistu oikein kunnolla kiinalaisista vankileireistä, pakkosiirroista, pakkotyökierroksista, vankilaoloista, suoranaisesta huutavasta kurjuudesta....ei ihan äkkiä nouse mieleen. Ovatko ko. jutut poistuneet Kiinasta vai oppiko Kiina hallitsemaan mielipiteenmuodostumista ja osti siivuja mediataloista ja -komplekseista?

Rajaton valta tai kuvitelma siitä turmelee sen mediaihmisenkin. Välillä erilaiset toimittajantekeleet käyttäytyvät televisiossakin kuin maailmanomistajat. Ovat niin rehvakoita poikia ja tyttöjä että. Ja itseasiassa osaaminen ja tahto tehdä rajoittuu joihinkin marginaalijuttujen parissa kaakattamiseen. Monesko valtion instituutio media piti ollakaan? Vai peräti valtiomahti tai jotain? Onko se sitä, onko se lopultakin vain palikka, joka näkyvyytensä ansiosta saa osakseen vaikuttavuuttaan ja määräänsä suuremman kuvan? Tarkoitan sitä, että media taitaa rakentua lopultakin vain eräänlaiseksi valtiovallan rukkaseksi, ihan niin Suomessa, Usassa kuin Venäjälläkin. Ei pidä liikoja luulotella mistään "riippumattomuudesta" tai vainukoiramaisesta journalismista, korkeintaan on tarjolla zournalismia. Miksi? Koska on ns. suudeltu kuoliaaksi.
 
No kyllä minä tuon kiinalais-jutun lukisin ihan Pekingin olympialaisten tiliin. Eipä kukaan ole jauhanut USA:n mormooneistakaan muutenkin kuin Salt Laken Olympialaisten aikana. Ja kyllä Kiina-dokumentteja tulee edeleen YLE:ltä.

Ja toisaalta YLE:ltä tulee edeleen kiina-kriittisiä juttuja säännöllisesti, toki fokus on siirtynyt Venäjälle Olympialaisten myötä. Tulee noita tallennettua treenejä varten ja sitten katsottua treenin aikana. Ei tarvitse sohvalla röhnöttää, mutta oppii kuitenkin jotakin uutta. Että etenkään YLE:ä en lähtisi syyttämään kansainvälisten kipupisteiden uutisoimattomuudesta. Siis kansainvälisten.

Toki mitä kotimaan kysymyksien käsittelyyn tulee niin ikävä kyllä tuntuu että aika pitkälle halpahintaisten keskusteluohjelmien varassa mennään joissa poliitikot itse ovat äänessä, sen hetkisten ajatukset ehkä saadaan esille mutta kovin pitkää perspektiiviä historiaan ei tunnu olevan. Voisi noiden ajankohtaisten ja lähihistorian ilmiöiden dokumentointiin ehkä enemmänkin urhata resursseja. esim Netflixiä seurattua on tullut se käsitys että USA:ssa yhteiskuntakriittinen dokumentointi on monessa suhteessa paljon avoimempaa ja ennakkoluulottomampaa, esim talouskriisi ja elintarviketeollisuus (onpahan nuo löytäneet tiensä sitten YLE:kin esityslistalle)... Mutta toisaalta USA:ssa dokumentointi on myös puolueellisempaa jossa juttu väännetään mieleiseksi, Obama on kommunisti. Eli tulee hyviä juttuja ja tulee täyttä paskaa.

Eli Suomessa dokumentointi on tässä suhteessa luotettavampaa mutta toisaalta se on jähmeämpää/varovaisempaa, mitä siis tulee kotimaanilmiöihin. Sitten on toki MOT, mutta MOT keskittyy kuitenkin aika pieneen piiperrykseen (30 minuuttia on vain 30 minuttia) ja lähinnä korruptiojuttuihin. Jotka toki on pirun tärkeitä nekin. Tuollaisia ohjelmia saisi näkyä liki päivittäin, sitten alkaisi kotimaan ongelmatkin saamaan huomiota ehkä vähän paremmin.

Dokventures oli hyvä yritelmä mutta sortui minun mielestä vähän liiankin mieltäavartaviin juttuihin, tietysti keskustelun asiantuntijavieraiden kanssa olivat sitten usein maanläheisiä ja antoivat dokumentille itselleen perspektiiviä. Joten pakko kyllä nostaa hattua koko tuotantotiimille vaikkei aina ihan parhautta aikaiseksi saatukkaan.

Tai jotakin.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikuttaa siltä, että Suomessa osataan mediakriittisyys - tässäkin keskustelussa sen huomaa. Kansa osaa lukea. Meillä onkin siihen pitkät perinteet. Taisi olla hyvä juttu aikanaan, kun kirkko sitoi avioliiton lukutaitoon. Sen homma on jäänyt vielä jokseenkin tehokkaalle (maailmanlaajuisesti) koululaitokselle. Mediaa opitaan lukemaan ja tulkitsemaan, suodattamaan.

Yhdysvalloissa koko kansan lukutaito ei enää ole itsestäänselvyys eivätkä ajattelutaidot myöskään. Kun seuraa englanninkielisen länsimedian kirjoittelua vaikkapa Ukrainan kriisistä, siellä on aivan sekopäisiä juttuja - toki ihan teräviäkin joukossa. Venäläisillä on yksi linja ja se on sotapropagandan linja, mutta linja kumminkin.

Vaikuttaa siltä, että meidän lehdistömme ja Yle siltikin pitävät sisällään toimittajia, jotka ovat perehtyneet historiaan ja - aluksi ymmärrettävästi haparoituaan - opiskelevat kontekstin ja taustat alkaen sitten jo muistuttaa asiantuntijoita - ainakin jos amerikkalaismediaan vertaa.

Enemmän olen huolissani sisäpoliittisesta propagandasta ja Erkkomedian vallasta. Jos Malmin kenttä halutaan hävittää, se hävitetään Hesarissa pääkirjoituksia myöten. Mitään agendaa vastustavaa ei tuoda esiin. Kertomatta jättämisen tekniikka on vaikein huomata - ja se on tehokas. Vaikeneminen.

Esimerkki. Juuri nyt opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo muuttaa kouluihin hakeutumiskäytäntöä radikaalisti. Tarkoitus on saada kaikki siihen "tasa-arvoiseen" lähikouluun. Pyritään siis estämään hakeutumasta muualle ja poistetaan painotuksia. Sama tulee lukiolupiin, jotka uusitaan kokonaan 2016. Näin vaikkapa lahjakas lähiölapsi ei saisi edes sitä mahdollisuutta, että voisi hakeutua kielikouluun tms. Tulemme menettämään osaajia tasapäisyyden nimissä.

Media ei ole kertonut sanallakaan.
 
Esimerkki. Juuri nyt opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo muuttaa kouluihin hakeutumiskäytäntöä radikaalisti. Tarkoitus on saada kaikki siihen "tasa-arvoiseen" lähikouluun. Pyritään siis estämään hakeutumasta muualle ja poistetaan painotuksia. Sama tulee lukiolupiin, jotka uusitaan kokonaan 2016. Näin vaikkapa lahjakas lähiölapsi ei saisi edes sitä mahdollisuutta, että voisi hakeutua kielikouluun tms. Tulemme menettämään osaajia tasapäisyyden nimissä.

Media ei ole kertonut sanallakaan.

Jos tämä pitää paikkansa, niin pian nähdään nopeahko väestönvaihdos muutamissa pääkaupunkiseudun lähiöissä.
 
Jos tämä pitää paikkansa, niin pian nähdään nopeahko väestönvaihdos muutamissa pääkaupunkiseudun lähiöissä.

Lontoossa tätä on harrastettu jo pitkään. Puhutaan ns. catchment area:sta ja että on tärkeätä asua sellaisella alueella, joka kuuluu jonkun hyvän koulun catchment areaan. Se on yksi lapsiperheiden tärkeimmistä kriteereistä, kun valitaan mistä seuraava koti ostetaan. Seurauksena on segregaatio ja gettoutuminen, kun ns. hyvät perheet muuttavat hyvien koulujen lähelle (asuntojen hinnat nousevat) ja sitten ns. huonoilla perheillä ei ole varaa asua muuta kuin huonojen koulujen lähellä.
 
Lontoossa tätä on harrastettu jo pitkään. Puhutaan ns. catchment area:sta ja että on tärkeätä asua sellaisella alueella, joka kuuluu jonkun hyvän koulun catchment areaan. Se on yksi lapsiperheiden tärkeimmistä kriteereistä, kun valitaan mistä seuraava koti ostetaan. Seurauksena on segregaatio ja gettoutuminen, kun ns. hyvät perheet muuttavat hyvien koulujen lähelle (asuntojen hinnat nousevat) ja sitten ns. huonoilla perheillä ei ole varaa asua muuta kuin huonojen koulujen lähellä.

Jotenkin itse en osaa olla kovin huolissani, puhutaan tästä julkisuudessa tai ei. Itselläni luottamus suomalaiseen peruskouluun ja sen opettajiin on aika korkealla. Ja omatkin lapseni voisin laittaa mihin kouluun hyvänsä.
 
Jotenkin itse en osaa olla kovin huolissani, puhutaan tästä julkisuudessa tai ei. Itselläni luottamus suomalaiseen peruskouluun ja sen opettajiin on aika korkealla. Ja omatkin lapseni voisin laittaa mihin kouluun hyvänsä.

Joo, mutta opetuksen taso on vain osa tätä yhtälöä. Lontoossa on ihan oikea huoli, ettei keskiluokkainen perhe halua laittaa lapsiaan sellaiseen kouluun, jossa on oppilaita, jotka tulevat perhosveitset tai stiletit mukana kouluun ja joilla on mari-sätkiä mukana, jne.
 
Jos tämä pitää paikkansa, niin pian nähdään nopeahko väestönvaihdos muutamissa pääkaupunkiseudun lähiöissä.

Tämähän se suurin pelko on. Meillähän on todella vähän valinnaista väriä ja sopimuskouluja. Ilmeisesti niistä halutaan päästä kokonaan. Oletan, että Kuntaliitto on onnistunut lobbaamaan aika hyvin.

Mutta nämä ovat siis Krista Kiurun (tai muutamien virkamiesten) ideologiaa. Valmistelu kuitenkin on käynnissä ja sitä tehdään osin salassa. Yksityiskohdista ei siksi tiedetä enempää kuin Kiueun linjapuheista voi lukea. Huhuja kuuluu.
 
Jotenkin itse en osaa olla kovin huolissani, puhutaan tästä julkisuudessa tai ei. Itselläni luottamus suomalaiseen peruskouluun ja sen opettajiin on aika korkealla. Ja omatkin lapseni voisin laittaa mihin kouluun hyvänsä.

Pitäisi olla aina huolissaan, jos ministeriö valmistelee direktioita, jotka eivät ole läpinäkyviä millään lailla.
 
Tuossa on näköjään yksi näkemys ehdottomasta vallasta sektorilla, jota ei tunneta niin hyvin. Peruskouluvalta? Tämänkin kirjoittajan mielstä asiat ovat vasta valmistelussa.

"Krista Kiuru sanoi, että hän pitää Suomen historian tärkeimpänä kulttuurihistoriallisena tapahtumana peruskoulun keksimistä. Hän sanoi, että se menee kaiken edelle, sotiemme veteraanien saavutuksenkin. Ja nyt on siis tullut aika "kehittää" sitä entistä tasa-arvoisempaan suuntaan poistamalla muuta väriä. Sillä se paranee."

"Liikkuvuutta rajoitetaan. Näin Suomen, jonka ainoa todellinen kilpailuvaltti on koulutus, strategiseen lahjakkuusreserviin isketään kuolinisku. Eikä urheilullisesti, matemaattisesti, ilmaisullisesti tai kielellisesti lahjakas lapsi saa sitä mahdollisuutta, että pääsisi siitä aivan yhtä hyvästä koulusta pois."

http://megasalainen.blogspot.fi/2014/04/opetusministerin-mahdoton-yhtalo.html
 
Kai tässä täytyy opettajana napata tästä viestiketjusta otetta. Kun kerran itse aloituksessakin varoitellaan, että opettajillakin voi nousta valta hattuun.
Parinkymmenen murrosikäisen kanssa hissan tai yhteiskuntaopin sisältöjen taplaaminen sujuu ilman autoritääristä valta-asetelmaa paremmin kuin sen kanssa, uskon minä. Mutta toki on toisellakin tavalla toimivia kollegoita - ei kuitenkaan silmissäni sellaisia, joiden toiminta olisi vallan väärinkäyttöä.
Itse en nostaisi peruskoulun arvoa itsenäisyytemme ohi - tai rinnallekaan. Mitään suomalaista koulujärjestelmää ei olisi edes syntynyt, jos sodat olisi hävitty.
Mutta itse arvostan peruskouluamme enkä voi jakaa pelkoa, että koulunvaihtomahdollisuuden puuttuminen olisi kaikkiaan kovin ongelmallista.
Omassa kaupungissani on kolme yläkoulua, joista jokainen on yhtä tasokas - ja oppilasaines sekoitus monelta alueelta. Säyseä kälyni on ollut opettajana useassa Itä-Helsingin "pahamaineisessa" koulussa ja opetus on sujunut ongelmitta.
Pelko siitä, että joihinkin kouluihin pesiytyy oppilasainesta mukanaan teräaseita, huumeita jne. on siinä määrin pielessä, että väittäisin niitä jo liikkuvan ainakin oman kaupunkini kouluissa alueista huolimatta. Jokaisella opettajalla on jonkinasteinen huoli oppilaidensa turvallisuudesta nykytilanteessa. Kollegani, joka oli paikalla Jokelassa, pohti ensimmäiseksi koulussamme, miten toimia ylemmän kerroksen luokassa, kun ikkunasta on monen metrin tiputus. Toinen ongelma koulussamme on ikkunalliset ovet, joiden piti lisätä avoimuutta, mutta nyt ne tuntuvat tuovan turvattomuutta. En olisi opiskeluaikana ajatella, että joudun miettimään, miten suojaisin oppilaitani parhaiten esimerkiksi aseelliselta hyökkäykseltä...
Vielä peruskoulun arvosta toteaisin, että itse saan olla etuoikeutetusti opettamassa tulevia isänmaan puolustajia ja itse kun arvostan ymmärrystä menneisyyden tapahtumista, pääsen jakamaan muunmuassa sotahistoriallisista tietoa ja yhteiskuntaopissa maanpuolustustietoutta. Se on ehkä sitä "vallankäyttöä", että voin valita painotuksekseni isänmaallisuuteen kasvattamisen.
 
..
Vielä peruskoulun arvosta toteaisin, että itse saan olla etuoikeutetusti opettamassa tulevia isänmaan puolustajia ja itse kun arvostan ymmärrystä menneisyyden tapahtumista, pääsen jakamaan muunmuassa sotahistoriallisista tietoa ja yhteiskuntaopissa maanpuolustustietoutta. Se on ehkä sitä "vallankäyttöä", että voin valita painotuksekseni isänmaallisuuteen kasvattamisen.

Paha, paha...

Pääkaupunkiseudulla lähikouluun pakottaminen on selkeä heikennys ja aivan typerä ajatus. Valtakunnallisesti taas on alueita, joissa on suoranaisia koulutustyhjiöitä. Pitkä matka oppiin.
 
Back
Top