uddis kirjoitti:
Kyl se ainaki 95 -97 maavoimis oli 2 erä systeemillä vuodessa. 3 erää oli merivoimis 96.
Kyl meil oli palvelusajat 8/9/11 ( 9 kk ainakin spollet ja joitakin muita)
Ei kaikki halunnut meil alokkaille ryhmän johtajist kyl ne vanhoille jääneet helpommalla pääsi kun me alokkaitta kouluttaneet. Itte ainakin päädyin sodan ajan kokoonpanos oman saapumis eräni jätkien kanssa samaan yksikköön.
Eikös se 7kk juttu ollut joku säästökuuri? Todella vähän siitä mitään on missään kirjoitettu, nytkään ei netin syövereistä ihan helpolla meikäpoeka löydä mitään.
EDIT: Ai niin pistetääs vähän ulkomaista näkemystä, toki tämä ei ole mikään virallinen näkemys mutta kumminkin:
Eli 1ms aikana Saksalaiset katsoivat että kiväärikomppania koulutetaan 3 kuukaudessa sotavalmiiksi, tähän vaikuttavat pääasiassa kompanian aseistus, rakanne ja tehtäväkenttä joka sen pitää hallita. Kyseessä on siis varsin ykinkertainen pumppu johon ei kuulu ymmärtääkseni edes konekivääreitä. Eli melkopuhtaasti kivääriaseistuksella mennään. Rakenne samoin on hyvin simppeli. Tehtäväkenttään eivät tuona aikana vielä tainneet kuulua tehtävätaktiikan ja syöksyjoukkojen (tst-partioiden) käyttäminen. Eli toiminnot olivat lähinnä varsin kaavamainen puolustus ja hyökkäys, sekä viivytys/tuliylläköt eli pitkälti kuten puolustus.
USA:n merijalkaväen jalkaväkikomppanain kouluttamiseen menee 9kk mikäli se halutaan sotavalmiiksi, ja nyt puhutaan koventionaalisesta sodasta. Tähän vaikuttavat samoin aseistus, komppanian rakenne sekä tehtäväkenttä. Aseistus on monipuolinen, komppaniasta löytyy rk, kevyt kk, kk, PST-ohjuksia, keveitä ja raskaita sinkoja, Raskaita konekivääreitäkin saattaa olla, 60mm heittimiä. Komppanian rakenne on myös monimutkainen. Ryhmät on isoja ja toiminta perustuu partioihin, Joukkueissa konekivääripartio ja sinkopartio, komppaniassa PST-ohjusryhmä, tulenjohtopartioita (niin tykeillä kuin ilmaaseille), tarkka-ampujaikin taitaa partion verran olla seassa (mikäli oikein muistan). Tehtävä kenttään kuuluu niin tehtävätaktiikka kuin taistelupartioden käyttö, hyökkäys, puolustus, viivytys, ehkäpä myös Kriha toiminnan alkeita kuuluu sekaan. Kaiken kaikkiaan sain vertauksesta kuvan että pääongelmana on juuri upseeriston kyky oppia käsittelemään varsin monimutkaista komppaniaa, toisaalta mitä pidempään ryhmiä voidaan kouluttaa kiinteästi niin sen parempi sen on suorituskyvylle, toisaalta juuri komppanian pääliköiden ja joukkueen johtajien vaatima monimutkainen koko komppanian käsittävä koulutus vaatii veronsa sitten siinä että koulutusta ei voida kohdentaa ryhmiin, eli kun upseeristo pohtii miten komppaniaa pitää käyttää niin miehistö pilkoo saunapuita... Jos pakanat tuolla päin edes saunoisivat!
Ja tämä 3 tai 9 kk lauskuri käsitääkseni lähti käyntiin siitä hetkestä kun alokaat astuivat koulutkseen, AU:t sekä upseeri olivat toki jo olleet rivissä pidempään ja heihin juttu ei pahemmin paneutunut. Merijalkaväen mallin heikoutena tuossa
näkemyksessä (se tosiaankin on vain netistä lukemani jonkun upseerin esittämä näkemys) pidettiin sitä että alokkailla on eri kouluttajat kuin mitä siinä heidän omassa ryhmässään aikanaan tulisi olemaan.
Mitäs meillä kotimaisessa jääkärikomppaniassa löytyy? Sanoisin että ollaan luojan kiitos lähempänä merijalkaväen komppaniaa kuin 1ms aikaista saksalaista kiväärikomppaniaa. Suomalainen jääkärikomppania on kuitenkin kaikin puolin vähemmän monimutkainen poppoo joka helpottaa etenkin johtajiston opsikelumäärää. Ehkä koulutus aika voisi olla hivenen pidempi, 7-8kk voisi olla aika nafti jos tuota edellä mainittua vertausta käytämme tukena. Toisaalta taas ei 6kk nyt niin lyhyt aika ole. Lieneekö niin että 50% alokkaista jatkaa saman RJ:n ja kokelaan alaisuudessa mikä heillä itsellään oli alokasaikana, eli ihan täysin sekaisin koko pakka ei mene e-kauden alussa.
Toisaalta suomalainen sotilaskoulutus ehkä panostaa liikaakin ryhmien toimintaan, ylemmän johdon koulutuksen kustannuksella. Mikä on meidän reservin upseeri komppanian päälliköiden todellinen taitotaso? Jotenkin vaistomaisesti tuo paikka tulee mieleen kun ajattelen heikkoja kohtia meikäläisessä sotaväen osaamisessa. Toisaalta arktinen seutu USA:n ohjesääntöjen mukaan vaatii juuri osaamista ja etenkin päätöksentekokykyä ruohonjuuritasolla, kun vaatimustasoa verrataan keski-eurooppalaisiin oloihin jossa ollaan taas enemmän riippuvaisia korkeampien portaiden osaamisesta.
Tämmöinen pieni kaljahuppelissa muistipankista kaivettu aivopieru.
EDIT2: Kirotusvireheitä ja aivopieruja varmaan riittää. Yksi iso tölkki olutta ja sormet on kuin paketillinen nakkeja.