Vonka
Supreme Leader
Ei pidä halveksia yhtään itsestään huolehtinutta viisikymppistä. Olen aikaisemminkin kertonut, miten kyseisen ikäinen Savinaisen Pekka toi välirauhan lopulla siviilisissit pois Stalinin kanavalta tihutöistä.
Miten se perusterveys kelläkin kestää, mikä on psykofyysinen kokonaisuus.
Yksi erikoisimpia kaukopartioita, mitä Suomella oli, oli 16 sissin ryhmä, joka pyrki siviilipuvuissa Stalinin kanavan suluille sabotaasiin välirauhan aikana kesällä 1941.
Homma meni munille alusta lähtien nuorten ammattisotilaiden komennossa. Lentokone vei heidät suunnistusvirheen takia liian kauas, ja osa partiosta joutui tulitaisteluun, yksi nuori upseeri katosi heti alussa. Kaukopartion selviytymisen kannalta tärkeintä oli se, että 50-vuotias kokenut vääpeli Pekka Savinainen oli mukana.
Keski-ikäinen Pekka Savinainen, karjalaismies, oli erittäin vaarallinen ja kova sotilas, nopea ja tarkka ampumaan, hyvät hermot, hyvä kunto. Hänestä yritti moni alueen partisaani vuosien mittaan saada henkeä pois siinä onnistumatta. Vienan Karjalassa Pekkaa yritettiin väijyttää kerran. Naapuritalon yläkerran ikkunassa olleet miehet eivät tienneet, että Pekka oli havainnut heidät. Pelkässä pistooliaseistuksessa ollut Pekka astui ulos ovesta ja tyhjensi lippaan kyttääjien kalloihin ennen kuin he ehtivät koukistaa oikean käden etusormea.
No, viikon tosiaan kesti tulla kanavalle. Sulkujen panostusyritykset epäonnistuivat, ja partio suuntasi Muurmannin radalle. Ratapanostuksen räjähdettyä ennen aikojaan partio joutui takaa-ajetuksi.
Lentäjien suunnistusvirheen korjausmarssi oli kuluttanut partion muonavarat ja niitä oli täydennettävä Pölkkylän kylässä. Takaa-ajajat saavuttivat kylästä poistuneen partion tauon aikana. Seuranneessa tulitaistelussa alikersantti Eino Ehrukainen haavoittui ja kuoli matkaa jatkettaessa 30.6.
Tässä vaiheessa Pekka Savinainen otti kokonaisvastuun partiosta ja toi pojat Pieningänsalon erämaita pitkin omalle puolelle.
Mutta ei viiskymppisistä kaikki ole Savinaisen Pekkoja. Mutta on sellaisia, joilla on parempi kunto kuin 2/3 abiturienttipojista. Ja paljon. Allekirjoittanut on yksi niistä, muuten en tiedä, onko tällaisesta horiskosta mihinkään. Mutta isänmaan vuoksi teen mitä vain, jos tarvitaan. Jaan vaikka sukkia tai siivoan paikkoja.
Miten se perusterveys kelläkin kestää, mikä on psykofyysinen kokonaisuus.
Yksi erikoisimpia kaukopartioita, mitä Suomella oli, oli 16 sissin ryhmä, joka pyrki siviilipuvuissa Stalinin kanavan suluille sabotaasiin välirauhan aikana kesällä 1941.
Homma meni munille alusta lähtien nuorten ammattisotilaiden komennossa. Lentokone vei heidät suunnistusvirheen takia liian kauas, ja osa partiosta joutui tulitaisteluun, yksi nuori upseeri katosi heti alussa. Kaukopartion selviytymisen kannalta tärkeintä oli se, että 50-vuotias kokenut vääpeli Pekka Savinainen oli mukana.
Keski-ikäinen Pekka Savinainen, karjalaismies, oli erittäin vaarallinen ja kova sotilas, nopea ja tarkka ampumaan, hyvät hermot, hyvä kunto. Hänestä yritti moni alueen partisaani vuosien mittaan saada henkeä pois siinä onnistumatta. Vienan Karjalassa Pekkaa yritettiin väijyttää kerran. Naapuritalon yläkerran ikkunassa olleet miehet eivät tienneet, että Pekka oli havainnut heidät. Pelkässä pistooliaseistuksessa ollut Pekka astui ulos ovesta ja tyhjensi lippaan kyttääjien kalloihin ennen kuin he ehtivät koukistaa oikean käden etusormea.
No, viikon tosiaan kesti tulla kanavalle. Sulkujen panostusyritykset epäonnistuivat, ja partio suuntasi Muurmannin radalle. Ratapanostuksen räjähdettyä ennen aikojaan partio joutui takaa-ajetuksi.
Lentäjien suunnistusvirheen korjausmarssi oli kuluttanut partion muonavarat ja niitä oli täydennettävä Pölkkylän kylässä. Takaa-ajajat saavuttivat kylästä poistuneen partion tauon aikana. Seuranneessa tulitaistelussa alikersantti Eino Ehrukainen haavoittui ja kuoli matkaa jatkettaessa 30.6.
Tässä vaiheessa Pekka Savinainen otti kokonaisvastuun partiosta ja toi pojat Pieningänsalon erämaita pitkin omalle puolelle.
Mutta ei viiskymppisistä kaikki ole Savinaisen Pekkoja. Mutta on sellaisia, joilla on parempi kunto kuin 2/3 abiturienttipojista. Ja paljon. Allekirjoittanut on yksi niistä, muuten en tiedä, onko tällaisesta horiskosta mihinkään. Mutta isänmaan vuoksi teen mitä vain, jos tarvitaan. Jaan vaikka sukkia tai siivoan paikkoja.